Näinhän se on, ja joku Höselin moniammattitaidoton virkamies iloitsikin lehdessä taannoin, että jossain periferiakunnassa oli tullut 20 000 matkaa lisää kuukaudessa. Hän ei kuitenkaan ole huomannut, että se sama 20 000 on menetetty pelkästään nelosen ratikassa. Eikä suinkaan kuukaudessa, vaan päivässä. Joka päivä. (Okei, ennen nykyistä poikkeusreittiä nelonen oli vähän kirinyt, menetys on enää vain 13 000 / päivä.)
Kun saadaan jokaista yhtä tyytyväistä kivenlahtelaista kohden sata tyytymätöntä helsinkiläistä, niin onhan se aika laiha lohtu.
Ratikoiden matkustajamäärien putoamisella on kuitenkin monta muuta syytä kuin vain lippujen hinta. On hätätilavuorovälejä, peruttuja vuoroja, ja etätyöpäivien yleistyminen, joka on painanut niitä alas. Myös metron matkustajamäärät ovat edelleen alenpana kuin nousut koko liikenteessä keskimäärin verrattuna vuoteen 2019, vaikka Kivenlahden jatko on aloittanut. Eikä näitä matkustajia saada lippujen hintaa säätämällä takaisin vaan kuljettajapula pitää ratkaista ensin. Eikä lisäksi saataisi varmaan etätyöläisiä siltikään ratikoihin, vaan tulisi panostaa lisärakentamiseen kantakaupungissa muuallakin kuin entisillä satama- ja teollisuusalueilla, jotta ratikkalinjojen käyttäjäkunta painottuisi enemmän niiden varrella asuviin, eikä lähiöistä töihin pendelöiviin, jotka ovat nyt ruvenneet jäämään 1-2 arkipäiväksi viikossa kotiin. Monessa kantakaupungin kaupunginosassa asukasluku laskee tasaisesti ja laski jo ennen koronaa, vaikka joitain toimitiloja muutetaankin asunnoiksi ja tehdään ullakkoasuntoja tai lisäkerroksia Punavuoreen, Kaartinkaupunkiin ja Kruunuhaakaan.
Lippu-uudistuksesta tuli jokin HSL:n pruju viime vuonna, jossa muistaakseni sanottiin tasatariffin pudottavan Helsingin kuntaosuutta 5:llä prosenttiyksiköllä, samalla kun se kasvattaa kehyskuntien vastaavaa huomattavasti. Tasatariffissa liput voi silti hinnoitella matkustajan kotikunnan mukaan, eli Helsinkiläisillä voisi olla 5% halvemmat liput, kuin on nyt esitetty, jos subventiotaso halutaan pitää entisellään. Nythän on tapahtunut päinvastainen tilanne, eli kehyskuntien matkustajamäärät ovat olleet niin kovassa nousussa, että heidän lipputuotteita on halvennettu.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että jos siirrytään tasatariffiin, olisi sen rinnalla hyvä olla jokin lyhyen matkan lippu, joka ei riipu vyöhykkeistä ja toimisi koko alueella samalla tavalla. Sellainen tosin muuttuu hyvin nopeasti monimutkaiseksi, kun nyt tasatariffilla haetaan yksinkertaisuutta. Jos esimerkiksi pääsisi kaksi pysäkinväliä, niin olisiko se sama nelosella Senaatintorilta Ylioppilastalolle kuin R-junalla Pasilasta Keravalle. Jos ruvetaan määrittelemään kertoimia eri liikennevälineille, niin mitä tehdään tilanteissa, jossa on eri määrä pysähdyksia suunnan mukaan? Jos taas kyseessä olisi tietty etäisyys esimerkiksi kilometri, miten toimitaan tilanteissa, jossa eri suuntiin pysäkkienvälit ovat eri puolilla tuota tai jotain muuta rajaa?
muokkaus: toinen ongelma tällaiselle lisäksi olisi mitä HSL:n matkustajamallit tykkäisivät senlaisesta, ja onko mallia edes säädetty toimimaan sellaisen kanssa. Ei hirveästi auttaisi, jos lyhyen matkan lippu olisi 10 tai 20snt halvempi kuin perus ABCD-kertalippu.