Onhan mittakaavassa ero, mutta logiikassa ei juurikaan. Otetaan joku pelto kaukana asutuksesta, mutta jonkinlaisten liikenneväylien keskeltä ja rakennetaan sinne valtava, autoiluun perustuva kauppakeskus. Ja Pieksämäessä on paikkana se etu, että eipähän ole kilpailijoita häiritsemässä jättihanketta.
Ideapark - syöpä joka leviää...
- Viestiketjun aloittaja TEP70
- Aloituspäivämäärä
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,990
Suomenojan puolustukseksi täytyy sanoa se, että siellä on enimmäkseen vain huonekalu-, sisustus- ja kodinkoneliikkeitä sekä rautakauppoja, ei juuri päivittäistavarakauppoja, ainoa jonka tiedän on Lidl. Suomenojalla on myös aika tiivistä pientaloasutusta ympärillä.
Mikä on huonoa Suomenojassa on se, että siellä on varsinkin lauantaisin armottomat liikenneruuhkat, ja että jos tarvitsee ostaa vain muutaman ruuvin ja mutterin, se on aika turhautavaa ajaa sinne ja tapella liikenteessä, mutta minkäs teet kun lähikaupoissa ei ruuveja eikä muttereita saa!
t. Rainer
Viimeksi muokattu:
Eikö se ole enemmänkin sijoittajien kuin meidän veronmaksajien ongelma. Ei kai meidän tarvitse sen enempää olla huolestuneita pääkaupunkiseudunkaan kiinteistönomistajien sielunelämästä.
Vaarantaahan se toki metropolipolitiikkamme etenemistä, että joku vielä investoi alueelle, jonka postinumero alkaa enemmän kuin kolmosella. (Vapaavalintainen hymiö.)
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Tämähän sen näiden kauppakeskusten "menestymisen" logiikka onkin. Ne vain tappavat olemassa olevaa kaupan tarjontaa, eivät tuo mitään uuttaa.
Liikepinta-alan pitäisi teoriassa kasvaa väestönkasvun tahdissa, jos oletetaan, että kaikki tila on opitmaalisessa käytössä. Jos taas kauppalla on löysää pinta-alaa, liiketilan määrä pysyy ennallaan tai vähenee, ainakin suhteessa asukasmäärään. Ja silloin kun tapahtuu näin, siitä on iloa kuluttajalle, koska kaupan kiinteistökulut vähenevät.
Kun liiketila kasvaa enemmän kuin väestönkasvu, me kuluttajat maksamme vain rakennusliikkeiden businesta. Me emme saa hyvitystä siitä, kun 10 vuotta käytössä ollut ostari tai pienempi kauppakeskus puretaan. Sen sijaan me maksamme yhä uusista ja uusita tiloista ja elätämme rakennusteollisuutta maitomme hinnalla.
Sukarin liikeidea on ajaa olemassa olevat kaupat konkurssiin tai lopettamaan muuten. Kärsijöinä eivät ole itse kauppiaat - jos ovat vuokralla tiloissaan - vaan kiinteistöjen omistajat. Ideaparkit eivät suinkaan lisää aineellista elintasoa (kuten joku silmäätekevä luulee), mikä voisi tuoda lisää ostovoimaa ja kysyntää eli tarvetta lisätä kaupan pinta-alaa asukasta kohden. Päin vastoin, ne kuormittavat kansantaloutta ja tosiasiassa heikentävät ostovoimaa. Mutta kohdistavat sen vähän jäljellejäävän Sukarille kaikkien muiden kustannuksella.
Antero
Tekisi vähän mieli väittää vastaan. Kauppakeskukset on oire, ja se tauti mikä tappaa pientaajamat on autoilun mahdollistama lisääntyvä asumisväljyys (ja maaltamuutto joka ei tule loppumaan vielä moneen kymmeneen vuoteen). Kaavoittaja ei ole vastannut tiiviimmällä kaavalla. Ei jossain peltojen keskelle hehtaaritonteille rakennetulla omakotitaloalueella ole mitään edellytyksiä pienellekään kannattavalle kaupalle, kilpailua tai ei. Ja jos asukkaat autoilevat kauppaan joka tapauksessa, niin voi sitä sitten ajaa samantien pitemmälle.
Se että kauppakeskukset tappaisivat muuten elinvoimaisia keskustoja on kuitenkin mielestäni väärä luulo. Varmasti useampikin Töölöläinen käy silloin tällöin autolla jossain sellossa, mutta tämä on kuitenkin verrattaen pieni virta. Keskustassa pikkukauppoja ovat tappaneet suuremmat keskustakaupat, tavallaaan toki sama ilmiö pienemmässä mittakaavassa, mutta nämä eivät edellytä autoilua. Sellot on pääkaupunkiseudullakin etupäässä niitä varten, jotka asuvat haja-asutuksessa jossa lähikauppa ei kannata.
Luin Taloussanomista taannoin napakan kaupan alan konsultin mielipidekirjoituksen aiheesta, ei valitettavasti netissä. Hänen mukaansa vanheneva, mukavuuden haluisempi ja omasta ajastaan entistä tarkempi väestö, ei halua maksaa yhä enemmän autoilustaan kehäteillä, jotta pääsevät kävelemään kilometritolkulla aaltopeltihalleissa. Semminkin kun näiden valikoimat tai hinnat eivät ole juuri sen kummempia kuin tuollaisen normaalin tuhannen neliön lähikaupan. Hänen mukaansa aika suuri osa suunnitelluista automarketeista on yksinkertaisesti huonoja investointeja.
Tunnistan ainakin itseni, vaikka asun kaupungissa niin minulla on (toistaiseksi) auto, ja saatan jopa joskus käydä sillä kaupassa esimerkiksi Arabiassa. Mutta ei tulisi pieneen mieleenkään lähteä jonnekin Jumboon kauppaan, kauhea vaiva. Oikeastaan ainoa tavara jota tulee kehämarketeista haettua on huonekalut, eikä niistäkään kaikkia.
Compact
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 2,298
Huonekaluja kai ostetaan lähinnä muutettaessa uuteen, entisestä poikkeavaan asuntoon tai sitten kulumisen jälkeen vaihtelunhalusta noin parinkymmenen vuoden välein? Ei kai nyt huonekalut ole mikään tuoteryhmä, jota käydään ostamassa noin vain marketista? Tai jos on, niin kulutusjuhlat heillä vain edelleen jatkuvat. Epä-jlf:mäistä hommaa...
Valtava tyhjien kiinteistöjen määrä on myös yhteiskunnalinen ongelma. Suuri määrä tyhjiä tiloja voi johtaa kaupungissa vähän slummiutumistyyppiseen ilmiöön muiden kuin kaikkein kysytyimpien liiketilojen osalta. Ja taantuvalla seudulla ei ole niin helppo saneerata kiinteistöjä uuteen käyttöön kuin virkeillä alueilla.
Viimeksi muokattu:
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Olet varmasti oikeassa. Mutta minusta tässä on kuitenkin muna/kana-ilmiö. Kauppakeskuskulttuuri myös tukee haja-asutusta. Jos tiivimmässä asumisessa ei enää ole mitään etua, on yhden tekevää muuttaa haja-asutukseen, ja saada edes haja-asutuksen etuja kun ei menetä olemattomia tiiviin asumisen etuja.
Tämä olisi varmaan edelleen tutkimisen ja erityisesti seuraamisen arvoinen asia. Musiikkiliike muutti keskustasta pois haja-asutuksen keskelle. Asiakkaat kehuvat nyt, miten on helppo asioida kun pääsee autolla oven eteen. Keskustassa ei päässyt. Toisaalta Jumbon naapurissa oleva Retailpark ei vaan menesty.
Minusta ratkaiseva tekijä on siinä, onko hankittava auto vai voiko elää ilman. Jos on yksikin syy, minkä vuoksi se auto on hankittava, sitä käytetään sitten siihenkin, mihin sitä ei ennen tarvittu. Eli käyttäytymistottumukset muutetaan kun auto hankitaan.
CityCarClubin tapainen yhteiskäyttöauto on yksi ratkaisu siihen, ettei tarvitse hankkia autoa satunnaisiin tarpeisiin. Mutta sillä on sama ongelma kuin muillakin palveluilla: ei ole saatavilla ilman autoa kuin korttelikaupungin alueella. Yhteiskäyttöauton kun pitäisi olla saatavilla yhtä lähellä kuin lähin joukkoliikennepysäkki. Liityntäliikenteen päässä (kuten Itäkeskuksessa) oleva yhteiskäyttöauto ei tarjoa tarpeellista palvelutasoa.
Toivottavasti hän on oikeassa, ja uskon, että voi ollakin. Jumboihin lapsina retuutettu sukupolvi ei ehkä rakastakaan mokomaa ajanhukkaa kuten vanhempansa vaan haluaa palvelua. Miksi pitäisi nähdä moinen vaiva, kun suuren osan asioista voi hoitaa kotona internetin kautta. Jos ei vihanneksia voi valita nettikaupasta, niin kun valinnan voi tehdä esikaupungissakin korttelikaupassa, se on paljon parempaa kuin käyttää illan vapaa-aika marketretkeilyyn.
Antero
Kulkeehan ne jotkut hullut satoja kilometrejä Keskisen kyläkauppaankin.
Ei ole oikein verrattavissa Keskinen ja Ideapark mielestäni. Keskinen myy massoille halvalla villinä eri tukuista riippumattomana tavaran sisäänostajana suuria eriä tavaraa kulutuskirjon laidasta laitaan- sen sijaan Sukarin
Ideapark ainakin Lempäälässä perustuu pieniin pikkuputiikkeihin, jotka pyrkivät myymään merkkituotteita kalliilla ja vähän sen ylikin . Keskittyen erityisesti naisten vaatteisiin ja toisaalta huonekalumyymälöihin siinä ohessa. Itä-Suomessa tuo voisi toimia venäläisten rahoilla jossain lähempänä rajaa ja kulkureittien varrella- ei siis Pieksämäellä.
Ideapark ainakin Lempäälässä perustuu pieniin pikkuputiikkeihin, jotka pyrkivät myymään merkkituotteita kalliilla ja vähän sen ylikin . Keskittyen erityisesti naisten vaatteisiin ja toisaalta huonekalumyymälöihin siinä ohessa. Itä-Suomessa tuo voisi toimia venäläisten rahoilla jossain lähempänä rajaa ja kulkureittien varrella- ei siis Pieksämäellä.
No siis pointtina tuossa minulla olikin, että jos Keskisen rihkamakauppaan viitsitään tulla satojen kilometrien päästä, niin kai sitten sellaiseenkin paikkaan, jossa myydään kunnollista tavaraa.
Vaan kukapa ihmisten aivoituksia ymmärtää.
Surullista tämä silti on. Kohta Pieksämäen keskustassa ei ole kuin K-market, S-market ja Siwa tai Valintatalo. Siitä voi sitten joku muusikko tehdä laulun työnimellä "Bluesia Pieksämäen keskustassa".
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,990
Mielestäni autoistuminen ja yhdyskuntarakenteen hajautumien johtuu vallan monista syistä, ja kauppakeskukset ovat vain yksi osatekijä.
Tekijät ovat:
- Erot asumisen hinnassa maaseudun ja kaupungin välillä
- Elämäntilanne
- Ammatti ja työpaikka
- Harrastukset, esim urheilua harrastavat suosivat kaupunkien ulkopuolella asumista, kulttuuria harrastavat taas kaupungeissa
- Juuret ja tausta, pitääkö itseään stadilaisena vai landepaukkuna, onko kenties maahanmuuttaja
- Kulutustottumukset, vasta tässä tulee kauppakeskus-aspekti mukaan
- Yhteiskunnallinen suhtautumien, ympäristötietoisuus, uskonto
- Ikä ja terveydentila, mahdolliset rajoitteet
Avainasemassa on mielestäni ensiksi mainittu kohta, siihen yhteiskunta voi vaikuttaa aktiivisesti tekemällä kaupungeissa asumien edullisemmaksi kuin se nyt on, sekä kaavoittamalla estää työpaikkojen sijoittumien hajallaan. Muihin, varsinkaan elämän- ja terveydentilanteisiin ja muihin henkilökohtaisiin valintoihin on vaikeampi puuttua, tai eivät ainakaan kuulu nykyaikaisen demokraattisen yhteiskunnan keinovalikoimaan.
t. Rainer
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Tämä on tärkeä tekijä, jossa ongelma on valinnanvaran puute. Moni muuttaa haja-asutusalueelle (joka on eri asia kuin maaseutu, mutta tulkitsen niin, että tarkoitat kuitenkin maaseudulla tässä haja-asutusta seudun laitamilla) ja omakotitaloon pakosta. Koska tulot riittävät savipellon pakettitaloon, mutta eivät edes kerrostalokolmioon hyvän joukkoliikenteen alueella.
Kaukana asumisen halvan kustannuksen vastapainoksi tulee sitten kahden auton omistaminen ja käyttäminen, lasten kasvaessa vielä useamman. Toisin kuin asunnon kanssa, autojen valinnassa ja kustannuksissa on pelivaraa, jolla sitten joustetaan tulojen mukaan.
Ideapark-kulttuuri lypsää ja tukee tätä järjestelmää. Ideapark on uusköyhälistön synteettinen kaupunkikeskustan korvike. Hyvin toimeen tulevilla on varaa asua ja asioida kaupungissa, jossa on tarjolla huomattavan paljon muutakin eli elämänlaatua, ei pelkällä hinnalla kilpailevia hallimyymälöitä. Uusköyhälistön ostovoimasta suuri osa valuu auto- ja bensakauppiaille. Jäljelle jäävä elintaso riittää juuri ja juuri perusroinaan, jota voi hakea peltihallikaupungista, joka suljetaan klo 21. Hyvä niin, jotta se köyhä ei unohdu kaupungin rientoihin vaan jaksaa nousta viideltä taas auton rattiin.
Antero
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,990
Aika hyvin sanottu
Toki täytyy muistaa että uusköyhälistöä on monenlaista. Itse olin 90-luvun laman aikaan "uusköyhä", mutta en kierrellyt maakuntien halpahalleja pelkästään niiden vuoksi, mutta jos tuli jossain toisessa kaupungissa käytyä, niin tarkastin ostosmahdollisuudet. En toki huomannut mitän suurta eroa itä-Suomen Tokmanien ja etelän Tarjoustalojen välillä. Nykyään nekin ovat sama firmaa. Valistunut uusköyhä osaa myös kierrellä kotikaupunkinsa kirpputoreja ja tehdä löytöjä jonkinlaisella menestyksellä. Uusköyhät ovat myös aina matkustelleet mitä ihmeellisimpiin paikkoihin saadaksen jotain himoittua halvalla. 70-luvulla oli muotia käydä ostamassa voita Haaparannasta, ja 90-luvulla risteilemässä Tallinnassa, ja nyt he lentävät Thaimaaseen.
t. Rainer