Ilmastointi

Matkustelen melko säännöllisesti 65A:lla Veräjälaaksoon, ja on enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että sekä ilmastointi että ilmanvaihto on matkustamosta iltapäivisin kokonaan pois päältä. Kuljettajalla tuntuu ilmaa tulevan kojetaulun reunasta kyllä hyvästi, mutta matkustamossa on ilma kuin koulun jumppasalin pukuhuoneessa. Ateneumin pysäkiltä vaunuun noustessa tuntuu seisova lämmin ilma suorastaan tyrmäävältä.

Eikö edes kanavapuhallusta voi saada erikseen päälle?

Puhun toisinaan ilmeisen epäselvästi, sillä kuljettajat ei tunnu aina edes ymmärtävän jos menen ilmanvaihdosta valittamaan. Voi olla kielimuurikin. Jos saan viestin perille, sanotaan että kyllä täällä -- siis kuljettamossa -- ilmastointi toimii. Matkustamoon kun pyydän saada ilmanvaihtoa päälle sanotaan että kyllä se on päällä, tai ATK-suomeksi että kyllä sen pitäisi toimia. Jos ei toimi niin sitten levitellään käsiä.

Jos ilmanvaihtoa tai ilmastointia ei saa päälle, niin eikö tästä pitäisi tehdä vikailmoitus? Minne Nobinassa kuljettajan vikailmoitukset pannaan? Suoraan roskiin? Kesällä harvennetun vuorovälin aikaan olisi kuvitellut varikolla olevan ehjiäkin autoja, mutta samat vialliset vaunut vaan sahasi linjalla.

Taas tuntuu siltä, että joukkoliikentennettä suositaan vain hankaloittamalla yksityisautoilua, ei tekemällä joukkoliikenteestä houkuttelevampaa.

pekka
 
Volvoissa auttaa ainakin puhallustehon muuttaminen kuljettajan valikosta automaattiasennosta suurimpaan asentoon. Ilmavirrat jäävät automaattiasennossa muutoin kohtuullisen heikoiksi ja ilmastointiteho vaatimattomaksi.
Turussa Savonlinjalla toimii 8900 automaattipuhallusteho hyvin. Välillä täytyy pienentää tehoa koska puhallus on niin suuri.

HSL:n kalustovaatimusten mukaan ilmastoinnin tulee olla toiminnassa kun auton sisälämpötilä on 25 astetta tai enemmän. Sen johdosta lähes kaikki liikennöitsijät speksaavat nykyään autoihinsa ilmastoinnin ohjauksen siten, että ilmastointi jäähdyttää auton vain 25 asteeseen eikä kylmemmäksi. Siksi ilmastoinnit monissa autoissa vaikuttavat tehottomilta vaikka toisenlaisilla asetuksilla jäähdytystehoa olisi kyllä tarjolla vähintäänkin riittävästi. Pääsääntöisesti Suomeen toimitettavissa autoissa käytetään ihan samantehoisia ilmastointilaitteita kuin Keski-Euroopassakin.
Sama lämpötila Föli alueella.

Scalat ovat kyllä tarvittaessa pieniä pakastimia...
Onko HSL liikennöitsijöillä Scalan digitaalinen "Viper järjestelmä" lämmönsäätö lukittu vai voiko nuoli näppäimillä säätää lämpötilaa?
 
Turussa Savonlinjalla toimii 8900 automaattipuhallusteho hyvin. Välillä täytyy pienentää tehoa koska puhallus on niin suuri.


Sama lämpötila Föli alueella.


Onko HSL liikennöitsijöillä Scalan digitaalinen "Viper järjestelmä" lämmönsäätö lukittu vai voiko nuoli näppäimillä säätää lämpötilaa?

PL:n autoissa pystyy kyllä lämpötilaa säätämään (mikäli ilmastointilaite toimii), itse pidän 22 astetta matkustamossa eikä siitä ole kukaan tullut vielä valittamaan. Alle 20 asteenkin saisi halutessaan ainakin uudemmissa autoissa. Viikonloppuna oli ajossa auto jossa laite halusi pitää vain asetusta viper off. Tulkitsin asian niin ettei ilmastointi suostu yhteistyöhön.
 
Ainakin noissa Solariksen Urbinoissa (joita TKL:llä on niin teli- kuin hybridiversioina) ainoa säätömahdollisuus matkustamon ilmastoinnille on laittaa se joko päälle tai sitten pois, edes matkustamon puhallusteho ei ole kuljettajan säädettävissä.

Volvoissa puhallusvoimakkuutta voi säätää, lämpötilaakin voi, mutta suositus on pitää se ympäri vuoden 21-22 asteessa, tämäkin voidaan kiinteästi asettaa haluttuun astemäärään. Puhallustehon säätämisessä isommalle on se hyvä puoli, että auto jäähtyy haluttuun lämpöön hieman nopeammin, ja kompura ehtii sammuakin välillä.

Joten kuljettajan vastaus on tuossa todennäköisesti aika oikea, paljoa ei ole mahdollisuutta tehdä suuntaan tai toiseen. Toisaalta hyvä, kun joukosta löytyy aina niitä, jotka noita rikkovat liian kylmälle asetetuilla pyyntilämmöillä tms.
 
Viimeksi muokattu:
Viikonloppuna oli ajossa auto jossa laite halusi pitää vain asetusta viper off. Tulkitsin asian niin ettei ilmastointi suostu yhteistyöhön.

Saattaa liittyä vaikkapa alhaiseen latausjännitteeseen tai lataustiedon puuttumiseen - Viper kun sähköä säästääkseen ei tällöin suostu yhteistyöhön. Tämä ihan sikai, että auto saataisiin "nilkutettua" huollon hoivaan ilman hinausta.
 
Onko HSL liikennöitsijöillä Scalan digitaalinen "Viper järjestelmä" lämmönsäätö lukittu vai voiko nuoli näppäimillä säätää lämpötilaa?
Helbillä (runkolinjojen) Scalan lämpötilaa ei voi säätää, vaikka valikosta näennäisesti pystyy nuolinäppäimillä arvoja muuttamaan, ne eivät tallennu. Ilmastointi menee päälle +25:ssä ja sammuu +22:ssa. Kattokanavapuhallus yrittää tuolla välillä pitää lämmöt kurissa. OmniExpressissä lämmönsäätö on manuaalinen, ilmastointi toki automatisoitu. Kuskit pitävät liian kylmällä,itse säädän +21, silloin lämmöt pysyvät +20-22. Volvoista automatiikka pitää lämmöt +24-25, tänään kyselin jos saisi tiputettua pari astetta, saa nähdä onnistuuko 😇
 
Tänään tultiin iltapäivällä joskus klo 16 jälkeen linjan 65A autolla 764 keskustasta Veräjälaaksoon. 37 astetta, kattoluukut kiinni, ja kattokanavapuhallus seis. Kysyin kuljettajalta että miksi matkustamossa on niin kuuma. Vastaus oli että kojetaulussa näytössä liukee 27 astetta ja hän on säätänyt lämpötilan niin alhaiseksi kuin mahdollista, mutta ei se vaan toimi. Kysyin miksi kattoluukutkin oli kiinni. Siksi että ilmastointi ei toimi, jos ne on auki. Kysyin tekeekö hän vikailmoituksen? Sanoi että niitä tehdään mutta ne ei auta mitään.

Mikä on pielessä? Jos kuljettajat säätää lämpötilan epärealistiseksi menee ilmastointikoneet kaiketi jäähän. Jos ilmastointikone jäätyy, niin ei kai kattokanavapuhalluksen tarvitse sen vuoksi sammua? Eikö riitä että kylmäaineen kierto pysäytetään?

Jos ilmastointi on rikki eikä sitä saada kuntoon niin miksi niitä ei kytketä kokonaan pois ja panna kattokanavapuhallusta kierrättämään edes jäähdyttämätöntä, sisäilmaa viileämpää ilmaa ulkoa sisälle?

Riittääkö HSL:lle että vaunussa on toimimaton ilmastointilaite eikä lainkaan kattokanavapuhallusta? Ei kai voi olla kuljettajan vika että ilmanvaihto ei toimi ilmastoinnista puhumattakaan.

pekka
 
Helbillä (runkolinjojen) Scalan lämpötilaa ei voi säätää, vaikka valikosta näennäisesti pystyy nuolinäppäimillä arvoja muuttamaan, ne eivät tallennu. Ilmastointi menee päälle +25:ssä ja sammuu +22:ssa. Kattokanavapuhallus yrittää tuolla välillä pitää lämmöt kurissa. OmniExpressissä lämmönsäätö on manuaalinen, ilmastointi toki automatisoitu. Kuskit pitävät liian kylmällä,itse säädän +21, silloin lämmöt pysyvät +20-22. Volvoista automatiikka pitää lämmöt +24-25, tänään kyselin jos saisi tiputettua pari astetta, saa nähdä onnistuuko 😇
Selvisi että myös Omnissa kuuluu olla automatisoitu lämmönsäätö, asetus 22 astetta ja ilmastointi kytkeytyy päälle +25:ssä, HSL:n vaatimusten mukaisesti. :icon_frown:
 
Liikennöitsijäkohtaiset erot ilmastoinnin käytössä ja laitteiden huoltamisessa ovat mielestäni merkittäviä. Omien havaintojeni perusteella HelB hoitaa ja huoltaa laitteensa parhaiten ja Transdev huonoiten. Toisaalta HSL omalta osaltaan valvoo huonosti ilmastoinnin käyttöä. Vaikuttaako ilmastoinnin käyttö polttoaineen kulutukseen kuinka merkittävästi vai ollenkaan?
 
Tänään tultiin iltapäivällä joskus klo 16 jälkeen linjan 65A autolla 764 keskustasta Veräjälaaksoon. 37 astetta, kattoluukut kiinni, ja kattokanavapuhallus seis. Kysyin kuljettajalta että miksi matkustamossa on niin kuuma. Vastaus oli että kojetaulussa näytössä liukee 27 astetta ja hän on säätänyt lämpötilan niin alhaiseksi kuin mahdollista, mutta ei se vaan toimi. Kysyin miksi kattoluukutkin oli kiinni. Siksi että ilmastointi ei toimi, jos ne on auki. Kysyin tekeekö hän vikailmoituksen? Sanoi että niitä tehdään mutta ne ei auta mitään.

Mikä on pielessä? Jos kuljettajat säätää lämpötilan epärealistiseksi menee ilmastointikoneet kaiketi jäähän. Jos ilmastointikone jäätyy, niin ei kai kattokanavapuhalluksen tarvitse sen vuoksi sammua? Eikö riitä että kylmäaineen kierto pysäytetään?

Jos ilmastointi on rikki eikä sitä saada kuntoon niin miksi niitä ei kytketä kokonaan pois ja panna kattokanavapuhallusta kierrättämään edes jäähdyttämätöntä, sisäilmaa viileämpää ilmaa ulkoa sisälle?

Riittääkö HSL:lle että vaunussa on toimimaton ilmastointilaite eikä lainkaan kattokanavapuhallusta? Ei kai voi olla kuljettajan vika että ilmanvaihto ei toimi ilmastoinnista puhumattakaan.

pekka
Ongelmana on myös se, että laitteet eivät tarjoa kuljettajalle välttämättä mitään säätömahdollisuuksia, tai sitten mahdollisuudet rajoittuu puhallinnopeuden säätöön. Pelkän "kylmäaineen kierron" katkaisumahdollisuutta ei kuljettajalla ole. Jos taas kylmälaite on viallinen, menee automaattisäätöisistä ilmastoinneista osa sisäkiertotilaan ja kierrättää kuumaa ilmaa ottamatta raitista tilalle. Samaten kattokanavapuhalluksen erilliskäytön mahdollisuus puuttunee käytännössä kaikista nykybusseista, koska kanavapuhallus on kiinteäksi integroitu osa ilmastointilaitetta.

---------- Viestit yhdistetty klo 15:10 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 15:07 ----------

Liikennöitsijäkohtaiset erot ilmastoinnin käytössä ja laitteiden huoltamisessa ovat mielestäni merkittäviä. Omien havaintojeni perusteella HelB hoitaa ja huoltaa laitteensa parhaiten ja Transdev huonoiten. Toisaalta HSL omalta osaltaan valvoo huonosti ilmastoinnin käyttöä. Vaikuttaako ilmastoinnin käyttö polttoaineen kulutukseen kuinka merkittävästi vai ollenkaan?

En osaa antaa tarkkoja litralukemia ilmastoinnin kulutuslisäyksestä, mutta varmaa on, että laitteen käyttö kasvattaa kulutusta. Sitä kautta selvää on myös se, että mitä pienemmän osan liikennöintiajasta kylmäkompressori pyörii, sen pienempi kulutuslisäys on... Tässä lienee yksi valitettava syy HSL-alueelta muuallekin Suomeen levinneessä "syövässä", jonka takia nykybussien automaatti-ilmastoinnit käynnistävät jäähdytystoimintonsa vasta sisäilman lämmön kohottua +25 asteeseen...
 
Liikennöitsijäkohtaiset erot ilmastoinnin käytössä ja laitteiden huoltamisessa ovat mielestäni merkittäviä. Omien havaintojeni perusteella HelB hoitaa ja huoltaa laitteensa parhaiten ja Transdev huonoiten. Toisaalta HSL omalta osaltaan valvoo huonosti ilmastoinnin käyttöä. Vaikuttaako ilmastoinnin käyttö polttoaineen kulutukseen kuinka merkittävästi vai ollenkaan?
Jos ilmastointi kokoajan päällä, kulutuslisä Scaniassa on n. 5 litraa/100km :eek:
 
Yllätyksenä Citywidet. Kokemusta löytyy sellaisita yksilöistä joissa on monia ilmastointiin liittyviä toimintoja. Matkustamon lämmönsäätö..kosteudenpoisto ohjelma..ilmastoinnin täydellinen sammuttaminen..
 
-- Ongelmana on myös se, että laitteet eivät tarjoa kuljettajalle välttämättä mitään säätömahdollisuuksia, tai sitten mahdollisuudet rajoittuu puhallinnopeuden säätöön. Pelkän "kylmäaineen kierron" katkaisumahdollisuutta ei kuljettajalla ole. Jos taas kylmälaite on viallinen, menee automaattisäätöisistä ilmastoinneista osa sisäkiertotilaan ja kierrättää kuumaa ilmaa ottamatta raitista tilalle. Samaten kattokanavapuhalluksen erilliskäytön mahdollisuus puuttunee käytännössä kaikista nykybusseista, koska kanavapuhallus on kiinteäksi integroitu osa ilmastointilaitetta.--
Jos bussiin ei saa alkeellisintakaan ilmanvaihtoa, niin eikö sellaisen bussin paikka ole varikolla huollossa?

Jos liikennöitsijällä ei ole kalustoa joka on kunnossa, niin eikö ole aika vaihtaa liikennöitsijää?

pekka
 
Olen asunut Transdevin Koskelan varikon vieressä nyt muutaman kuukauden. Yksi asia pistää silmän kävellessäni lämpimänä päivänä illalla varikon ohi. Käytännössä kaikkien bussien kattoluukut ovat auki. Näistä busseista kahdessa ei ole ilmastointia. Mistä tämä oikein johtuu? Luulisi että ilmastoinnin ja termostaatin toimintaperiaatteen opettaminen kuskeille ei olisi näin vaikeaa.

Lisäksi helteellä ilmastoinnin toimivuus HSL-alueella on tuurista kiinni. Mikä näillä lippujen hinnoilla on lähinnä pöyristyttävää.
 
Takaisin
Ylös