Jätkäsaaren raitiotie

Eikös tuo viivästyvä talo ole suunnilleen ensimmäinen alueella, joten myös ei taloa -> ei matkustajia.

Itse asiassa silloinen suunn. johtaja Vepsäläinen olisi halunnut kasin sinne Jätkän puolelle ja tilapäiseen kääntösilmukkaan jo aikapäiviä sitten. Elettiinköhän noin vuotta 2001, kun hän sanoi, että tavoitevuosi olisi 2004 tai niin pian kuin silta vaan valmistuu. No, silta viivästyi, samoin kuin ratikkakin.

Taustalla oli se, että Jätkän puolella on asutusta nyt jo sen verran paljon, että sinne pitäisi tarjota muutakin kuin kävelyä metroasemalle. Kasi tarjoaisi sitten ainakin ratikkamatkan metroasemalle, jos ei muuta.

Tietysti suunnittelun edetessä siltaakin on käännetty ja kasi kulkee nyt korttelinmitan kauempana nykyasutuksesta, jolloin sen houkuttelevuus nykyasukkaiden näkökulmasta laskee.
 
Onko Jätkäsaaren trollikka nyt sitten kokonaan haudattu?
Jätkäsaaren trollikasta en vielä tähän mennessä ollut kuullutkaan. Toivottavasti ei tarvitse kuulla jatkossakaan. Sen verran pitkällä ovat raitiotietyömaat kahdella suunnalla.
 
Vastavuoroisesti säästöt siitä että tehdään vuoden pari myöhemmin ei ole kovin kummoisia, eihän nyt katuverkonkaan kanssa odoteta että asunnot valmistuu ensin.

Liikennöinnin kustannukset ovat kuitenkin huomattavia. Periaatteessa minäkin haluaisin Freiburgin malliin ratikat uudelle alueelle ennen ensimmäisenkään talon valmistumista. Toisaalta liikennöinti tyhjillä vaunuilla on kallista. Jätkäsaaressa saadaan kohtuullisen hyvin etupainoa osin Länsiterminaalin ja Saukonpaaden nykyisten asukkaiden vedolla, mutta jonkin verran taloja ehtii valmistua ennen ratikkaa. Pidemmälle Jätkäsaareen mentäessä taloja saattaa valmistua enemmänkin ennen jatkeita, mutta niiltä on siedettävä kävelymatka alkuvaiheen ratikkapysäkeille.
 
Liikennöinnin kustannukset ovat kuitenkin huomattavia. Periaatteessa minäkin haluaisin Freiburgin malliin ratikat uudelle alueelle ennen ensimmäisenkään talon valmistumista. Toisaalta liikennöinti tyhjillä vaunuilla on kallista. Jätkäsaaressa saadaan kohtuullisen hyvin etupainoa osin Länsiterminaalin ja Saukonpaaden nykyisten asukkaiden vedolla, mutta jonkin verran taloja ehtii valmistua ennen ratikkaa. Pidemmälle Jätkäsaareen mentäessä taloja saattaa valmistua enemmänkin ennen jatkeita, mutta niiltä on siedettävä kävelymatka alkuvaiheen ratikkapysäkeille.
Puhuin kiskojen kustannuksista, eli se että kiskot on jokusen vuoden maassa odottomassa asukkaita ja liikennöintiä ei ole kovin kummoinen kustannus.

Liikennöinnin aloittaminen etupainotteisesti on oikeastaan markkinointikustannus, tyhjät vaunut on hinta siitä että myydään uusille asukkaille yhteys ja tietenkin että myydään sitä asuinaluetta. Tuon kustannustehokkuuden voi laskea ihan niin kuin markkinoinnin kustannustehokkuutta lasketaan. Olkoonkin että minä en tiedä miten tuo lasketaan. :) Tietääkö joku muu?
 
Liikennöinnin aloittaminen etupainotteisesti on oikeastaan markkinointikustannus, tyhjät vaunut on hinta siitä että myydään uusille asukkaille yhteys ja tietenkin että myydään sitä asuinaluetta.

Hyvä oivallus. Näinhän se juuri on. Rahat tosin pitäisi ottaa sitten muualta kuin HSL:n yhteiskassasta, eli jonkinlaisesta Jätkäsaari-rahastosta tms.
 
Liikennöinnin aloittaminen etupainotteisesti on oikeastaan markkinointikustannus, tyhjät vaunut on hinta siitä että myydään uusille asukkaille yhteys ja tietenkin että myydään sitä asuinaluetta. Tuon kustannustehokkuuden voi laskea ihan niin kuin markkinoinnin kustannustehokkuutta lasketaan. Olkoonkin että minä en tiedä miten tuo lasketaan. :) Tietääkö joku muu?

Noinhan tehtiin Pikku-Huopalahdessakin aikanaan.
 
Hyvä oivallus. Näinhän se juuri on. Rahat tosin pitäisi ottaa sitten muualta kuin HSL:n yhteiskassasta, eli jonkinlaisesta Jätkäsaari-rahastosta tms.
Miksei, mutta kai sitä HSL on myös joku markkinointibudjetti. Samaa veronmaksajien rahaa se on kuitenkin, olennaisesti on se että asia ymmärrettäisiin näin.
 
Noinhan tehtiin Pikku-Huopalahdessakin aikanaan.

Joo, eikös sinne peräti ajettu ennen linjaliikenteen alkua ilman matkustajia pelkillä markkinointivaunuillakin? Vanuissa oli linjatunnuksen paikalla kartongista tehty kyltti, jossa luki 10 Pikku Huopalahteen / till Lillhoplax

Miksei, mutta kai sitä HSL on myös joku markkinointibudjetti.

Taitaa kuitenkin olla kyse sen verran isoista summista, ettei tavallinen markkinointibudjetti siihen riitä. Mutta ainahan sitä voi kasvattaa, ja jos erityispanostus koskee jotain tiettyä jäsenkuntaa, periä siltä sitten ekstraa. Ylipäätään meillä on jatkuvasti hassuja tilanteita – siis muualla kuin liikennepuolella – joissa mietitään, miltä momentilta mikäkin raha otetaan, kun kaikki on samaa kaupungin kassaa kuitenkin.
 
Kävin tiirailemassa Jätkän suunnalla ja havaitsin, että talotyömaat ovat pitkällä Tyynenmerenkadulla, samoin taidetiin jo Tyynenmerenkadun pohjatöitä tehdä talvesta huolimatta, tosin pienellä vajaateholla.

Mietin vain itse, että en ole nähnyt mitään piirustuksia ysin päättäristä Tyynenmerenkadulla/Länsiterminaalilla. Saapas nähdä miten ja minne se mahdutetaan, oma arvaukseni on, että aika vahvasti terminaalin eteläpuolelle mennään, sillä "Bunkkerin" ja terminaalin välissä ei tilaa ole. Onkohan jollain muulla tietoa asiasta?
 
Saapas nähdä miten ja minne se mahdutetaan, oma arvaukseni on, että aika vahvasti terminaalin eteläpuolelle mennään, sillä "Bunkkerin" ja terminaalin välissä ei tilaa ole. Onkohan jollain muulla tietoa asiasta?

Kokonaiskehittämissuunnitelmassa lenkki on piirretty bunkkerin takapihalle, eli eteläseinälle. Ei siinä kuvienkaan mukaan paljoa tilaa rakennusten välissä ole.

Luulisi, että asia on otettu huomioon.
 
Vs: HLJ 2011 lausunnoilla

Joo, Jätkäsaaressa on kuitenkin kohtuullisesti eritasojakin. Ratikkan vaatima Mechelininkadun silta maksoi 10 milliä ja Crusellin silta 18. No, Crusellin sillasta voisi ehkä puolet laittaa ratikka kahdeksan pidennyksen kuluiksi, toisen puolen autoille. Päästäänköhän alle 15 miljoonaan per km?

Mechelininkadun Länsilinkin eritason logiikkaasi en nyt ymmärrä. Mitä tekemistä ratikalla on sen kanssa? Jos ratikka kulkisi siellä kevarin tasossa, poissa autojen tieltä, niin sitten toki. Mutta nythän ratikka kulkee autojen kanssa samalla tasolla ja kevari on erikseen alatasolla. Ratikka myös kiertää koko tuon maasillan, ei siis mene siitä eritasosta yli eikä ali.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: HLJ 2011 lausunnoilla

Mechelininkadun Länsilinkin eritason logiikkaasi en nyt ymmärrä. Mitä tekemistä ratikalla on sen kanssa? Jos ratikka kulkisi siellä kevarin tasossa, poissa autojen tieltä, niin sitten toki. Mutta nythän ratikka kulkee autojen kanssa samalla tasolla ja kevari on erikseen alatasolla. Ratikka myös kiertää koko tuon maasillan, ei siis mene siitä eritasosta yli eikä ali.
Olen päätellyt ratikan menevän tuosta Mechelinkadun alikulusta kun sinne johtavat kiskotkin. :)
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: HLJ 2011 lausunnoilla

Olen päätellyt ratikan menevän tuosta Mechelinkadun alikulusta kun sinne johtavat kiskotkin.

Puhutaankohan me nyt samasta paikasta? Siis siinä Itämerenkadun ja Jätkäsaarenlaiturin välisellä osuudella autoliikenne ajaa Meklua uutta siltaa pitkin. Paikan nimi on Länsilinkki. Sillan alla on kevari ja sinne rakennetaan joku kioskikin. Sinne sillan alle ei mene kiskoja.

Ratikka ylittää Ruoholahdenkadulta Itämerenkadulle ajaessaan Meklun tasossa. Tämä on vain varayhteys. Samoin tasossa ylitetään Meklu Kalevankadun/Jätkäsaarenlaiturin kohdalla, eli siinä, missä ysi tulee Ruoholahdenrannasta ja kääntyy Meklun yli Jätkään. Siinä kohtaa on vielä jännä tuplakiskotuskin eteenvedetyn kielisovituksen vuoksi.
 
Vs: HLJ 2011 lausunnoilla

Tässä vielä katusuunnitelmakuva tuosta paikasta.
 

Liitetiedostot

  • länsilinkki.jpg
    länsilinkki.jpg
    93.2 KB · Lukukerrat: 343
Takaisin
Ylös