Tämä on haitta eikä etu. Johdinauto ei ole juuri dieselbussia luotettavampi, joten sen varaan ei voi perustaa yhdyskuntarakennetta siten kuin raitiovaunun varaan.
Nyt on jo hieman paksua, raitiovaunun varaan siis voi rakentaa yhdyskuntarakennetta, koska sitä ei voi siirtää? Eli se, että se on siinä ja pysyy on etu? Kyllä sen voi päättää yhtä hyvin että tämä johdinlinja pysyy tässä seuraavat 20 vuotta, kävi miten kävi, maksoi mitä maksoi. Ei tuota voi laskea raitiovaunun eduksi.
Tämä on johdinauton puute. Johdinautoista ei voi kytkeä yhteen junia kuten raitiovaunuista. Lyhyitä 2-akselisia johdinautoja ei voi muuttaa 4-akselisiksi 2-nivelbusseiksi, jos tarvitaan lisää kapasiteettia. Tilapäiset muutokset eivät ole mahdollisia sen enempää bussi- kuin raitiojärjestelmissä. Molemmissa on käytettävissä hankittu määrä vaunuja, eikä ylimääräisiä saa kumpiinkaan.
Helsingin tapauksessa ei kytketä tai lyhennellä raitiovaunuja, nykyaikaiset pitkät raitiovaunutkin ovat niin pitkiä kuin ovat, kahta ei mahdu eikä yhtä voi puolittaa. Jos nyt puhutaan Helsingistä, tämä on molempien haitta. Tähän voisi toki tulla muutos raitiovaunujen eduksi.
Dieselbussiin verrattuna kyllä, raitiovaunuun verrattuna ei. Jos ylitetään edes hetkellisesti raitiovaunun ja koko joukkoliikenteen sallittu maksimikiihtyvyys, seisten matkustaminen käy mahdottomaksi. Raitiovaunut saavuttavat tasaisen maksimikiihtyvyyden, eikä johdinauto voi olla siinä siten parempi. Se voi olla vain raitiovaunua huonompi, mikäli se ylittää kiihtyvyyden. Onneksi nykyaikaisissa johdinautoissa kiihtyvyys on rajoitettu, joten huolimaton kuljettaja ei saa ”pokaa nurin”.
Moni diesellinja voitaisiin muuttaa johdinlinjaksi, eikä siitä aiheutuisi kuin hyvää. Tallinnassakin "on varaa" johdinautoihin, mutta uusia johdin- eikä raitiolinjoja ei ole perustettu vähään aikaan.
Montako HSL-bussilinjaa muutettaisiin johdinautolinjoiksi Länsimetron hinnalla?
Saksalainen Viseon-tehdas on esitellyt hienosti muotoilun trollikan, sopisi Stadiinkin
https://picasaweb.google.com/Tourin...usGermanySNewestBusbuilder?feat=embedwebsite#
Mielipidekysymys, mutta mielestäni tuo on hirvitys. Solariksen bussit ovat suosikkejani muotoilultaan.
Edelleenkin se kysymys: Vertaisiko johdinautoja dieselbusseihin vai raitiovaunuihin? Yksi plussa johdinautoille vielä: Verkostoa voi laajentaa nopeammin.
Mitään Helsingin raitiolinjaa, ykköstä lukuunottamatta*, en vaihtaisi trollikkaan. En myöskään Jätkäsaaren, Ilmalan tai Lauttasaaren suunnitelmia vaihtaisi johdinautoihin. On kuitenkin oivia linjoja, jotka saisivat lisää kävijöitä johdinautoina - esimerkiksi h57 - vähän lisää erilaisuutta/tunnettavuutta sekä sunnuntailiikennöinti, niin pitkä ja kattava poikittaislinja saisi lisää käyttäjiä. Linja kulkee myös mm. Käpylän läpi, jossa hiljaisempi ja päästöttömämpi (nyk. verrattuna) johdinauto olisi omiaan. Jos varikko perustetaan, se myöskin olisi välttämättömyys.
Itse huomasin juuri käytännössä, kuinka näkymätön 57 on. Kuinka monelle tulee mieleen Munkkivuori-Pasilasta h57? Astuin siihen vahingossa, kun en edes muistanut hetkellisesti sen olemassaoloa, joten luulin ainoan ison bussin olleen 58, huolimatta siitä, että bussihan oli tumman sininen eikä vitivalkoinen:redface: Tajusin Ilmalan seisakkeen kohdalla, että minnes minä olenkaan menossa, ja hyppäsin ulos. Menin seisakkeelle, ja vaikka edellinen juna näkyikin juuri menneen, seuraavaan oli vain 1,5 min jäljellä. Menin siitä Pasilaan. Tajusin sitten, että matkani kesti yhteensä 9,5 minuuttia. Normaalisti siinä menee reilu vartti viiskasilla. Huono esimerkki sinänsä, että matkustukseni siirtyi 100% joukkoliikenteestä joukkoliikenteeseen, mutta ehkäpä jokunen munkkivuorelainen autoilija siirtyisi joukkoliikenteeseen matkalla Pasilaan, kun kuulisi että sehän onnistuu jopa alle 10 minuutissa joukkoliikenteellä.
Jos tulee sähkökatko, raitioliikenne pysähtyy. Jos on hybridijohdinautoja, joissa siis on sekä sähkökäyttö että dieselmoottori, sellaiset johdintautot eivät pysähdy. Onhan niitä hybridiratikoitakin, esimerkiksi
Alstomin Regio Citadis. Hybridiratikoita vaan ei hankita mihinkään sähkökatkojen varalle, koska se ei kannata. Katkoja on niin vähän ja katkon riskiin varautumiseksi on parempia keinoja kuin varustaa joka ratikka dieselmoottorilla. Hybridijohdinautot sen sijaan ovat yleisiä. Osin siksi, että
johdinautojen häiriöriski on suuri ja osin siksi, että on kaupunkeja, joissa ei edes suunnitella, että kaikille johdinautoreiteille rakennettaisiin ilmajohtoja.
Miksi johdinautoverkkoon tulisi varmemmin sähkökatkos? Ymmärsinkö nyt väärin?
Toinen esimerkki tämä esteen kierto. Raitiovaunuissa ei yksinkertaisesti esiinny sellaisia vikoja, että vaunu jymähtää paikalleen ja se pitäisi voida ohittaa.
Mutta muussa liikenteessä yksinkertaisesti esiintyy sellaisia vikoja, ettei vaunu voi liikennettä ohittaa. Voiko sitä ruveta poistamaan kaikkia parkkipaikkoja tai rakentaa aitoja, kun ei ole omia kaistojakaan ratikoilla monin paikoin? Helsingin tapauksessa on kallista ruveta muuttamaan raitiovaunuja häiriöttömiksi - kaikkialle ei edes mahdu omia kaistoja raitiovaunuille, eikä esim. koko Bulevardia voi eristää autottomaksi ja autopaikattomaksi.
Pitkästä käyttöiästä voin todeta, että pitkä käyttöikä sinänsä ei ole itseisarvo. Olennaista on, mitä käyttäminen maksaa, kun lasketaan yhteen hankintahinta ja ylläpidon ja liikenteen hoidon kustannukset. Jos kiinalainen myy dieselbussin, joka kestää 3 vuotta kun eurooppalainen samankokoinen bussi kestäisi 15 vuotta, niin se kiinalainen 3 vuoden bussi on taloudellisempi hankinta, jos se maksaa 15.000 € kun eurooppalainen maksaa 150.000 €. Kiinalainen on puolet halvempi kuin eurooppalainen. Kestävän kehityksen mukaista tällainen pikaromuttaminen ei ole, mutta liikennöitsijälle se on taloudellista. (Hintaesimerkit eivät ole Suomesta, vaikka ovatkin ihan totta.)
Tuota en ole miettinytkään noin paljoa - mutta samahan pätee raitiovaunuihin, vaikkakin 60v ikä korvaakin jo kalliin kertakustannuksen.
Monissa kaupungeissa on korvattu ratikoita johdinautoliikenteellä, joka lakakutettiin, kun ensimmäiset autot vanhenivat. Sitten ajettiin dieselbusseilla. Monissa kaupungeissa raitiotiet ovat myöhemmin palanneet bussien tilalle.
Turhaa kiertoa, pitää suunnitteluvaiheessa jo päättää että missä pysytään, ei ole järkevää taloudellisestikaan, kun esimerkissä olisi riittänyt raitiovaunun ylläpito. Helsinkiin esimerkki ei päde, ykkösen korvaamista harkitaan n. 100v perustamisen jälkeen, kun linjan idea on jo hautautunut.
Jos dieselbusseja korvataan johdinautoilla, sitten on hyväksyttävä se, että kustannus kasvaa. Paikallisesta päästöjen vähentämisestä siis on maksettava. Onhan nämä suomalaisetkin selvitykset osoittaneet tämän asian: investointi johdinautoliikenteeseen ei ole taloudellisesti kannattavaa.
Mikäs ongelma tämä on? Bussimetro vaan nimeksi..
*) Linjaa 1 voitaisiin kehittää johdinlinjana Kasarmintorille etelästä ja pohjoisesta vaikka korvaamaan h64:n. Raitiotie nykyisellä reitillä, saati pitemmällä, ei ehkä kannata niinkään. En ole sillä kannalla, että 1:n voisi korvata h65:llä, vaan samaa, tai pitempää reittiä pitää kuitenkin ajaa. Voisihan se 65 yhtähyvin kuin 64 ajaa Kallion kautta ja Eteläiseen kantakaupunkiin, jos haluaa vanhaa reittiä on vaihdettava moniin muutaman minuutin välein kulkevaan Rautatientori-Mäkelänkatu-busseihin. Tai sitten ykkösen reitti muuttuisi ...-Kaisaniemenkatu-Vilhonkatu-Mikonkatu-Aleksanterinkatu... ja siitä etelään.
Lukekaa tuo Tekesin linkki, tosi mielenkiintoista tietoa, 50 kilometriä yhdellä latauksella.
Mistäs me sitten kinastelemme, kun ajojohtojakaan ei tarvitse asentaa.
Voi olla että tämän palstan pojat pelkää akkujen räjähtämistä.
Martti
Hyvä että tutkitaan kaikkia vaihtoehtoja! Harkitsen vakavissani akkusähköautoa, jos auton aion hankkia. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että sähköauto toimisiv vain n. 7v, jonka jälkeen akut pitäisi vaihtaa kokonaan (~20 000e). Onko tämä näin?
Helsingin metrosta sen verran, että kyllähän se on hyvä, mutta sen olisi voinut tehdä monella tapaa paremmin, esim. reitti tiheään asutun alueen ali, missä pinnalla ei voi kulkea lujaa, esim. Munkkivuori-Meilahti-Töölö-Kamppi-Eira-Kauppatori-Hakaniemi-Sörnäinen-Pasila-Munkkivuori.
Toivottavasti quotet toimii, kirjoitin tämän kännykällä.
