Johdinautot

Salomaa sanoi:
Niinkuin se edellinen keskustelu oli, koska raitiovaunun puolustajat näkivät johdinauton raitiovaunun korvaavana.
Klikkaa laajentaaksesi...
Minusta tämä asia on ollut päinvastoin. Johdinautojen kannattajat ovat esittäneet ja esittävät edelleen, että sähköbussit voivat korvata raitiovaunun. Linkatussa jutussa ei mainita johdinautoa vaan sähköbussi, mutta kyse on samasta ajatuksesta siitä, että jos bussi kulkee sähköllä, se korvaa raitiovaunun. Tässä ajatuksessa, kuten Turun Sanomien mielipdekirjoittajalla, puuttuu ymmärrys siitä, että raitiovaunun olennainen ero ja etu bussiin nähden on yhden yksikön matkustajakapasiteetti, ei se, että raitiovaunu toimii sähköllä. Eli tulisi aina pohtia sitä, onko mielekkäämpi ratkaisu bussi vai raitiovaunu ja siinä tapauksessa, että bussi on mielekkäämpi, voidaan pohtia sitä, toimivatko bussit polttomoottorilla vai sähköllä.

Rattivaunu sanoi:
Tämän kokeilun taustalla kerrotaan olevan sen, että saksalaiset tiedemiehet ovat tulleet tulokseen, että maantieliikenteen päästöjä ei saada pudotettua tavoitetasolle vain siirtymällä hybriditekniikkaan, vaihtoehtoisiin polttoaineisiin tai siirtämällä mahdollisimman paljon kuljetuksia kiskoille yms. tunnettuihin ratkaisuihin, vaan tarvitaan järeämpiä toimenpiteitä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Raskaan tieliikenteen sähköistämisen ongelma on oman käsitykseni mukaa tiedossa muuallakin kuin Saksassa, mutta aihe ei ole kiinnostanut yleisesti enempää kuin kaupunkiliikenteen bussien osalta. En siinä moiti ketään, sillä jossain järjestyksessä on pakko kehitystyössä edetä. Luonnollinen ja oikea ratkaisu on ensin selvittä henkilöautoilun sähköistämistä, koska henkilöautot ovat tieliikenteen olennaisin ja suurin päästöjen lähde. Maanteiden rahtiliikenne on vaikein sähköistettävä ja varsin yksinkertaisin laskelmin on todettavissa, että akkuteknologiasta ei ole siinä ratkaisuksi.

Pidän pelkästään positiivisena esillä olevaa tutkimushanketta. Mutta myös varsin haastavana. Virroitinvalinta on mielenkiintoinen, mutta luonteva. Tankovirroittimet eivät sovellu suuriin nopeuksiin ja tehoihin, vaikka USA:n interurban-liikenteessä niitä ilmeisen suurilla nopeuksilla käytettiinkin. Jos kuvissa näkyvän kameran tehtävä on anturoidan virroitinten ja ajojohtojen kohdistamista, siitä voinee todeta, että ei toimi talvella lumisateessa. Vesisateessa näyttivät ajavan, mutta silloinkin taaksepäin katsova kamera olisi varmaankin fiksumpi ratkaisu.

Järjestelmän tulisi minusta kyetä selviämään automaattisesti kaistanvaihdosta tai muusta syystä tapahtuvasta odottamattomasta sivuttaissiirrosta. Oletetaan tilanne, jossa kuorma-auto joutuu yllättävään väistöliikkeeseen. Rampilta tulee vaikka joku puolisokea autoilija eteen tai eläin hyppää kaistalle. Kuorma-auton tulee olla kuljettajan hallittavissa, vaikka sähkönsyöttö katkeaa, eivätkä virroittimet saa nousta repimään ajolankoja rikki. Inhimillisten virheiden välttämiseksi parasta olisi, että kuljettajan ei tarvitse huolehtia siitä, ajaako hän dieselillä vai ajolankojen energialla.

Antero
 
Salomaa sanoi:
Toivattavasti tällä palstalla hyväksytään nyt myös positiivia puolia johdinkuorma-autoista, kun ymmärsin että ollaan vasta tutkimusvaiheessa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Puhun tietenkin omasta puolestani vain. Minusta on tärkeää, että uusia juttuja suunnitellaan ja kokeillaan, vaikka olisi epäilyksiäkin toimivuudesta. Muuten ei saada mitään uutta aikaiseksi. Sitten laajamittaisen käyttöönoton kanssa taas tulee olla varovainen, sillä toteutettujen liikennehankkeiden kanssa pitää sitten elää vuosikymmeniä eteenpäin.

Itse uskon, että kumipyöräliikennekin muuttuu ennemmin tai myöhemmin sähkökäyttöiseksi. Varmasti aivan ensimmäinen askel on hybridit, mutta seuraava kaupunkiliikenteessä olisi varmaan juuri jotain tällaista. On helppo kuvitella: jos tuollainen Siemensin viritys on helppo jälkiasentaa hybridibussiin ja suuri osa jonkun kaupungin busseista on hybridejä, niin olisi järkevää asentaa esimerkiksi bussikaistojen kohdalle ajolangat. Sen jälkeen voitaisiinkin sitten hankkia hybridien sijaan akku- tai superkondensaattoripohjaisia sähklbusseja, jotka latautuisivat ajaessaan ajojohdinten kohdalla. Mahdollinen kehityskulku mielestäni.
 
Antero Alku sanoi:
Järjestelmän tulisi minusta kyetä selviämään automaattisesti kaistanvaihdosta tai muusta syystä tapahtuvasta odottamattomasta sivuttaissiirrosta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Esittelyvideossa näytti minusta olevan kohta, jossa virroittimet vedetään automaattisesti alas sivuttaissiirtymän takia. Kun virroittimet ovat riittävän leveät ja reunoilla on eristetyt osat, sivuttaissiirtymä on periaatteessa aika helppoa havaita. Ongelmaksi jää lähinnä riittävän nopea reagointi.
 
Täsmennän ja käytän parempaa ilmaisua. Aiemmin keskusteluissa oli tosiaan niin että raitiovaunun puolustajat pelkäsivät sitä että osa uusista suunnitelluista raitiolinjoista voitasiin rakentaa johdinautolinjana. Ja tietenkin myös monesta muustakin syystä raitioverkko kasvaisi hitaammin, jos olisi päätetty johdinautojen käyttöönotosta.

Siitä syntyi sitten keskustelu johdinauton puolesta tai vastaan.

Junan ja raitiovaunun virroitin kiinnittyy ja toimii pakkasessa. Eli toimii siis, jos alla olisikin kuorma-auto. Kamera ei välttämättä liity virroittimien kohdistamiseen. Oletan että kamera on sitä varten, että kuljettaja monitorista voi katsella, mitä on ajojohdon välittömässä läheisyydessä. Siis turvallisuuden lisävarmistamista.
 
Salomaa sanoi:
Kamera ei välttämättä liity virroittimien kohdistamiseen. Oletan että kamera on sitä varten, että kuljettaja monitorista voi katsella, mitä on ajojohdon välittömässä läheisyydessä. Siis turvallisuuden lisävarmistamista.
Klikkaa laajentaaksesi...

Käytännöllisempää lienee katsella siitä tuulilasista eteenpäin ajolankoja, kuin pienestä tv-ruudusta, jonka rajatusta kuvakulmasta johtuen mahdollinen este tulee niin äkkiä ettei siihen voi suuressa nopeudessa edes reagoida.

---------- Viestit yhdistetty klo 21:37 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 21:32 ----------

Salomaa sanoi:
Videolla nähty johdinkuorma-auto herättää mielenkiintoista pohdintaa. Ei ole mitään syytä tyrmätä keskustelua siitä, missä vaiheessa ne voisivat olla todellisuutta. Mutta eihän se mikään salaisuus ole että tämä foorumi on raitiovaunupainoitteinen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ihan kannattamattomia tällaiset johdinrekat. Ainoa oikea ratkaisu tähän(kin) on rahtiratikka! :lol:
 
Salomaa sanoi:
Täsmennän ja käytän parempaa ilmaisua. Aiemmin keskusteluissa oli tosiaan niin että raitiovaunun puolustajat pelkäsivät sitä että osa uusista suunnitelluista raitiolinjoista voitasiin rakentaa johdinautolinjana. Ja tietenkin myös monesta muustakin syystä raitioverkko kasvaisi hitaammin, jos olisi päätetty johdinautojen käyttöönotosta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin, koska johdinautoja rummutetaan vaihtoehtona ratikalle eikä kalliimpina, sähköisinä busseina. Bussiliikenteen kehittäminen on mielekästä eikä edellytä johdinautoja. Tehokas kehittäminen johtaa tarpeeseen ratikan kokoisille yksiköille. Jos ei kuitenkaan johda, johdinauto on järkevä pitkän ajan ratkaisu.
 
Antero Alku sanoi:
Kuorma-auton tulee olla kuljettajan hallittavissa, vaikka sähkönsyöttö katkeaa, eivätkä virroittimet saa nousta repimään ajolankoja rikki.
Klikkaa laajentaaksesi...

No sähköä se ainakin saa ihan moottorista, joka sähkönsyötön katketessa sekä ryhtyy jarruttamaan että muuttuu generaattoriksi.
 
Siemensin tekniikalla varustettu testikuorma-auto on siis hybiriditekniikalla toteutettu duoajoneuvo, joka voi liikkua hybridiajoneuvon tapaan lyhyitä matkoja varastoidulla energialla ja pitkiä matkoja dieselsähköisesti, mikäli ajolankavirtaa ei ole saatavissa.

Hybridi- ja duoajoneuvoissa polttomoottorin saa käynnistettyä hyvin nopeasti (moni lukijoista on varmasti ollut kyydissä Volvon hybridilinja-autossa, jossa moottori käynnistyy samantien, kun pelkällä akulla ajaminen on ajettu). Ajolankavirran loppuessa tällainen ajoneuvo ei yllättäen pysähdy tien tukkeeksi.

Testiajoneuvot kykenevät siirtymään virroitinkosketuksen puitteissa ehkä noin puolen kaistanmitan verran sivuun. Ihan pienen väistöliikkeen seurauksena yhteys ajolankoihin ei siis katkea.

Testiajoneuvossa on monenlaisia kameroita ja "tutkia". Ylhäällä olevan ison kameran avulla kuljettaja voi monitorista varmistaa, että kaikki on kuten pitääkin. Vastaavat kamerat ovat yleisiä johdinautoissakin (Riian Solariksissa ja Skoda-Irisbuseissa on sellaiset muun muassa). Etupuskurin korkeudella on taas jonkinmoinen "tutka", joka tarkkailee ajolankojen sijaintia ja sen mukaan järjestelmä ohjaa virroittimia sivusuunnassa. Kuljettaja huolehtii, että hän ajaa ajoneuvoaan omalla kaistallaan. Ei ole välttämätöntä ajaa ehdottoman kurinalaisesti sataprosenttisesti ajolankalinjaa seuraten.
 
Elmo Allen sanoi:
No sähköä se ainakin saa ihan moottorista, joka sähkönsyötön katketessa sekä ryhtyy jarruttamaan että muuttuu generaattoriksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä, mutta dieselmoottorin käynnistämiseen ei ole aikaa yllättävässä väistötilanteessa. Auton täytyy tomia sähkönsyötön katketessa kuten sähkö ei olisi katkennut. Ei se ole mikään onglema, mutta asia täytyy vain olla ajateltu valmiiksi. Itse asettaisin vaatimuksen siten, että sähkönsyötön katkettua auto tulee voida kaikissa olosuhteissa pysäyttää turvallisesti ilman dieselmoottorin käynnistymistä. Sarjahybridihän tekee oikein rakennettuna näin, kun auton järjestelmien energialähteenä ovat rinnan energiavarasto (akku tai kondensaattorit) ja ajojohto.

Nykyisissäkin autoissa on tämä vaatimus. Jarrujen, myös tehostimen, on toimittava auton pysäyttämiseen, vaikka moottori sammuisi. Muistaakseni vaatimus on kolme täysjarrutusta. Siihen tulee siis riittää raskaan kaluston paineilman ja henkilöautojen tehostinten alipaineen. Tietenkin tämä määräys koskee automaattisesti myös Siemensin suunnitelman kaltaista kuorma-autoa, tai sitten ne eivät tule yleisille teille.

Akkujen tilavuuden ja massan vuoksi arvelen, että tällaisten autojen liikkuminen ajojohtojen ulkopuolella tulee perustumaan dieselmoottorin tuottamaan energiaan ja hybriditeknologian tehtävä on luoda toimintavarmuus ajojohdon ja dieselkäytön välille sekä toimia hyötyjarrutuksessa ja kiihdytyksessä.

Antero
 
Rattivaunu sanoi:
Ei ole välttämätöntä ajaa ehdottoman kurinalaisesti sataprosenttisesti ajolankalinjaa seuraten.
Klikkaa laajentaaksesi...
Useinhan ajolangat näkyvät johdinautokaupungeissa sijaitsevankin kaistojen "välissä", että johdinauto pystyisi ohittamaan oikeanpuoleisella kaistalla olevat esteet.
 
Max sanoi:
Useinhan ajolangat näkyvät johdinautokaupungeissa sijaitsevankin kaistojen "välissä", että johdinauto pystyisi ohittamaan oikeanpuoleisella kaistalla olevat esteet.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä, tällainen järjestely on hyvin yleinen. Suuri ero perinteisen trolleybussin ja saksalaisen testikuorma-auton välillä on se, että trolleybussi pystyy siirtymään ajolangan suhteen sivulle paljon enemmän. Jos on kolme kaistaa rinnakkain ja ajolangat on sijoitettu keskimmäisen kaistan keskikohdan yläpuolelle, trollikka voi ajaa mitä tahansa näistä kolmesta kaistasta. Vastaava ei onnistuisi mitenkään nyt esitellyllä testikuorma-autolla, vaikka silläkin on hieman sivusuuntaista liikkumavaraa. Tietenkin tässä tulee ymmärtää sekin seikka, että moottoritiellä kaistojen leveydet ovat eri luokkaa verrattuna kaupunkien katuihin.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös