Johdinautot

Antero Alku · 2 Heinäkuu 2009

R.Silfverberg sanoi:
... ja jonkun kerran peräti että kuski oli auton katolla nostamassa niitä ylös.

Auton katolle menemiseen ei pitäisi olla mitään tarvetta (siksi virroittimissa on narut), ei myöskään lupaa. Siellä on välitön hengenvaara. Trollin ajojohtojen kanssa on eri asia kuin ratikalla. Kumipyörin oleva korjausauto ja sen lava ovat eristetyt maasta ja korjausmies on samassa potentiaalissa ajojohdon kanssa. Mutta Trollin ajojohtimissa on rinnan 600 voltin jännite-ero, ja vaara koskettaa molempia johtimia samanaikaisesti on ilmeinen.

Olen kyllä seurannut Budapestissä kun korjattiin katkennutta ajojohtoa virrat päällä. Ehkä siellä on eri tavat kuin meillä. Työssä olivat kuitenkin asentajat, joilla on koulutus ja kokemusta puuhastelusta ajojohtimien kanssa. Tuskin meillä asentajat edes suostuisivat moiseen, saati kuljettajat.

Antero

R.Silfverberg · 2 Heinäkuu 2009

Antero Alku sanoi:
Auton katolle menemiseen ei pitäisi olla mitään tarvetta (siksi virroittimissa on narut), ei myöskään lupaa. Siellä on välitön hengenvaara. Trollin ajojohtojen kanssa on eri asia kuin ratikalla. Kumipyörin oleva korjausauto ja sen lava ovat eristetyt maasta ja korjausmies on samassa potentiaalissa ajojohdon kanssa. Mutta Trollin ajojohtimissa on rinnan 600 voltin jännite-ero, ja vaara koskettaa molempia johtimia samanaikaisesti on ilmeinen.

Sellainen muistikuva mulla on joka tapauksessa, on se saattanut olla jokin korjausmies kanssa eikä kuski. Osaako joku sanoa, että jos pitää paksuja kumihanskoja käsissä, niin eristääkö se riittävästi 600 voltin virtaa?

t. Rainer

risukasa · 2 Heinäkuu 2009

R.Silfverberg sanoi:
Osaako joku sanoa, että jos pitää paksuja kumihanskoja käsissä, niin eristääkö se riittävästi 600 voltin virtaa?

Raitiovaunuissa on eristävät käsineet ohjaamossa ja niiden pitäisi eristää tuo jännite täysin, mutta ei se tarkoita että niillä olisi lupa ronkkia ajojohtoa tai tehoelektroniikkaa. Käyttötarkoitus on vain suojata kuljettajaa vaunujen yhteenkytkennässä siltä varalta että runko olisi jännitteinen.

Camo Lissabone · 2 Heinäkuu 2009

Tallinnassa on jälleen uutta trollikkakalustoa! Numeroilla 444-450 on uusia täysin nykyaikaisia ja mukavia Solaris Trollino 18 -niveliä. Myös vanhaa kalustoa on kunnostettu, Skoda 15Tr 412 valmistui pari viikkoa sitten kapitaalremondista.

Jykke · 13 Heinäkuu 2009

Elmo Allen sanoi:
Tuskinpa vain. Itse näkisin ne enemmänkin esiratikkana, joiden odotetaan tulevaisuudessa kasvavan raitiovaunutasolle.

Tampereella olisi kuitenkin myös potentiaalisia johdinautolinjoja. Esim. 2, 13, 16 (Linjan itäpää. Länsipää hoidettaisiin ratikalla) & 15.

Elmo Allen sanoi:
Silloin ei kannata investoida mihinkään pysyvään, koska diesel- ja maakaasubusseillakin pärjätään aivan mainiosti, ja johdinautojen hyödyt ovat aika marginaaliset kaupungissa, jossa on myös ratikka.

Itse voin myöntää aivan suoraan, että itselle yhtenä syynä rollikoiden palautukseen on myös silkka nostalgia, mutta kannattaa muistaa johdinauton suurin hyöty, joka kaikessa yksinkertaisuudessaan on: sähköllä kulkeva bussi. Esim. nykyisen linjan 13 varrella ei tulla näkemään runsasta lisärakentamista, vaan linjan varrella tulee olemaan varsin muuttumaton väkimäärä, joka kyseistä linjaa hyvin tiuhaan käyttää. Miksi sitten sähkö, eikä diesel, tai maakasu riitä, jos kerran kapsiteettia ei tarvitse tulevaisuudessa lisätä? Ympäristöystävällisyys, halvemmat ajokustannukset ja tässä tapauksessa jopa maastonmuodot. Linjan varrella on hyvin jyrkkiä mäkiä, joista johdinautot suoriutuvat paremmin kuin diesel-, tai maakaasubussit.

Elmo Allen sanoi:
Johdinautoilla ei myöskään voitane ajaa raitiovaunukaistoilla, tai sitten Tampereen ratikat pitäisi varustaa trollereilla.

Miksei voitaisi? Nyt on aukko sivistyksessä. Mikä on trolleri? Riikan ratikoiden johdinautomainen virroitin vai?

Elmo Allen · 13 Heinäkuu 2009

Jykke sanoi:
Miksei voitaisi?

OK, myönnetään että voi. Kuvittelin, ettei trollikalla voida kulkea tuolla tavalla langat sivussa (kuin ehkä korkeintaan poikkeustilanteessa).

Ja trolleri siis on anglismi (suoran käännöksen tiedon puutteessa, engl. trolley tai troller) sille trollikoiden laahainta vastaavalle osalle; juoksupyörälle, joka ottaa sähkön ajolangasta.

risukasa · 13 Heinäkuu 2009

Elmo Allen sanoi:
Johdinautoilla ei myöskään voitane ajaa raitiovaunukaistoilla -.

Ei tuota teknisesti mikään rajoita, mutta nostaa ratikkakaistan hintaa ja huonontaa kaupunkikuvaa kun pitää rakentaa pinnoite bussia varten. Nurmetusmahdollisuus käytännössä poistuu.

Rattivaunu · 14 Heinäkuu 2009

Elmo Allen sanoi:
...trollikoiden laahainta vastaavalle osalle; juoksupyörälle, joka ottaa sähkön ajolangasta.

Ko. osasta nappasin pika-pikaa yhden kuvan lintuperspektiivistä. Juoksupyörää noissa ei ole tainnut olla enää viime aikoina, ainakaan laajemmassa käytössä.

vristo · 14 Heinäkuu 2009

risukasa sanoi:
Ei tuota teknisesti mikään rajoita, mutta nostaa ratikkakaistan hintaa ja huonontaa kaupunkikuvaa kun pitää rakentaa pinnoite bussia varten. Nurmetusmahdollisuus käytännössä poistuu.

Bussien sujuvampi kulku on myös koko joukkoliikenteen etu. Yhdistetyt ratikka- ja bussikaistat puoltavat mielestäni paikkaansa monin paikoin, oli se bussi sitten diesel tai trollikka.
Itse olen muuttanut mielipidettäni pinnoite- ja urakiskoratoja kohtaan. Nimim. Rattivaunun kuvat Zürichistä osoittavat, että reikäkivipinnoite nurmella on varsin tavallinen ratkaisu myös muualla, eikä mikään erityisesti helsinkiläinen ilmiö. Avorata tuskin tulee sensijaan enää olemaan kovin todennäköisesti muualla kuin jossain aivan erityistapauksissa

risukasa · 14 Heinäkuu 2009

vristo sanoi:
Bussien sujuvampi kulku on myös koko joukkoliikenteen etu. Yhdistetyt ratikka- ja bussikaistat puoltavat mielestäni paikkaansa monin paikoin, oli se bussi sitten diesel tai trollikka.
Itse olen muuttanut mielipidettäni pinnoite- ja urakiskoratoja kohtaan. Nimim. Rattivaunun kuvat Zürichistä osoittavat, että reikäkivipinnoite nurmella on varsin tavallinen ratkaisu myös muualla, eikä mikään erityisesti helsinkiläinen ilmiö. Avorata tuskin tulee sensijaan enää olemaan kovin todennäköisesti muualla kuin jossain aivan erityistapauksissa

Nurmikivetys on ihan hyvä kompromissi keskusta-alueella, missä kadut eivät ole leveydellä pilattuja ja joudutaan yhdistämään bussi- ja ratikkakaistoja. En kuitenkaan usko että tällaista pakkoa on kovinkaan monessa paikassa. Ratikkakadut kannattaa pitää ratikkakatuina monestakin syystä. Myös ratikan ja bussin erilainen kulkurytmi on yksi syy: Ratikka seisoo bussin perässä pysäkeillä, ja hidastelee bussin edessä niiden välillä.

Elmo Allen · 14 Heinäkuu 2009

risukasa sanoi:
Nurmikivetys on ihan hyvä kompromissi keskusta-alueella, missä kadut eivät ole leveydellä pilattuja ja joudutaan yhdistämään bussi- ja ratikkakaistoja.

Jos puhutaan siitä, miten tähän johdinautoketjuun päädyttiin, ei nurmikivetys muutenkaan ole vaihtoehto, koska Hämeenkatu on joka tapauksessa mukulakiveä, eikä sitä todennäköisesti saa korvata nurmiradalla. Se tietysti puoltaisi enemmänkin bussien pitämistä kokonaan pois.

risukasa sanoi:
Ratikkakadut kannattaa pitää ratikkakatuina monestakin syystä. Myös ratikan ja bussin erilainen kulkurytmi on yksi syy: Ratikka seisoo bussin perässä pysäkeillä, ja hidastelee bussin edessä niiden välillä.

Sittenhän riittäisi, että ratikka tulee ensin pysäkille, jolloin se saisi mahdollisen lyhyemmän pysäkkiajan ansiosta etumatkaa seuraavalle pysäkille. En kuitenkaan usko, että ero on niin suuri ja ongelmallinen. Ratikkarataa käyttävät runkobussit voidaan myös muuttaa avorahasteiseksi, Tukholman blåbussien tapaan.

En itsekään varsinaisesti haluaisi ratikoita sotkea bussien kanssa, mutta se voisi olla hyvä alkuvaiheen kompromissi: rakennetaan starttilinja ja muutetaan lähitulevaisuuden ratikkalinjat runkobusseiksi samalle kadulle. Siitä saataisiin myös mielenkiintoinen tosielämän raidekerrointutkimus: kuinka paljon ratikan matkustajamäärät kasvaisivat, ja kuinka paljon runkobussien, jos muut muuttujat pidetään samoina?

Camo Lissabone · 14 Heinäkuu 2009

Elmo Allen sanoi:
OK, myönnetään että voi. Kuvittelin, ettei trollikalla voida kulkea tuolla tavalla langat sivussa (kuin ehkä korkeintaan poikkeustilanteessa).

Ja trolleri siis on anglismi (suoran käännöksen tiedon puutteessa, engl. trolley tai troller) sille trollikoiden laahainta vastaavalle osalle; juoksupyörälle, joka ottaa sähkön ajolangasta.

Juoksupyöriä taisi olla joskus ennen sotia, silloin kun virroitinhiiliä ei oltu vielä keksitty. Trolleytankovirroitin lienee paras ilmaisu, vaikka ei sekään täysin suomea ole.

hylje · 14 Heinäkuu 2009

Muuttavatko nimenomaan virroitinhiilet värillisen virroitinmetallin ajan myötä mustaksi?

Lauri Räty · 14 Heinäkuu 2009

Elmo Allen sanoi:
Ratikkarataa käyttävät runkobussit voidaan myös muuttaa avorahasteiseksi, Tukholman blåbussien tapaan.

Tukholman sinisilläkään bussilinjoilla ei ole avorahastusta, lukuunottamatta osaa vilkkaimmista pysäkeistä, joilla on ruuhka-aikaan lipuntarkastajat nivelauton kolmannella oviaukolla. Lipuntarkastaja seisoo pysäkillä ja tarkastaa kolmannesta ovesta kyytiin nousevien liput eikä siirry bussin mukana pysäkiltä toiselle.

Avorahastuksen puuttuminen onkin Tukholman runkobussilinjojen yksi silmminnähtävimpiä puutteita, joka hidastaa paikoin matkantekoa varsin paljon. Näen tämän asian osana runkobussiliikenteen evoluutiota, mikä osittain toteutuu jo Helsingin seudun bussijokerilla. Seuraava vaihe on luonnollisesti avorahastukseen siirtyminen.

Camo Lissabone · 15 Heinäkuu 2009

hylje sanoi:
Muuttavatko nimenomaan virroitinhiilet värillisen virroitinmetallin ajan myötä mustaksi?

Oivan aikein! Senpä takia juuri ratikoiden katot ovat usein tummuneita virroittajan takana. Eipä kannata ratikoiden kattoja kovin vaaleilla väreillä maalata.