Johdinautot

  1. Kuvasta näkee, että tekstin tieto työntävistä matkustajista on oikein. Matkustajien toiminta osoittaa, että kuljettaja on tiennyt mistä on kysymys, hän on kertonut asian matkustajille ja on syntynyt päätös yrittää ratkaista tilanne työntämällä.
Vartti.fi sanoi:
...yrittivät työntää ratikkaa taaksepäin.
Kuvan perusteella näyttää siltä, että yrittäisivät työntää ylämäkeen..? Jos niin, niin tuolla porukalla ei liiku varmasti senttiäkään, etenkään jos on edes hiukan jäätä tossun alla. Alamäkeen sen sijaan ei tarvitse kuin pari ukkoa, jos kiskot on puhtaat.

Ilmeisesti kuitenkin vain kuvakulma pettää, kuljettaja varmasti tietää tilanteen, eikä pistäisi työntämään vastamäkeen...
 
Leedsissä, Englannissa, harkitaan vakavasti ja selvitetään johdinautojen palauttamista katukuvaan. Aiempi trollikkaliikenne kaupungissa loppui vuonna 1972. Uusi systeemi olisi samankaltainen kuin Lyonissa ja korvaisi kaupunkiin aiemmin kaavaillun, mutta liian kalliiksi osoittautuneet "supertram"-suunnitelmat.

Hankittava kalusto olisi nykyaikaisia 24-metrisiä matalalattiaisia tuplaniveljohdinautoja, joilla moderni trollikkaliikenne voisi alkaa uudelleen vuonna 2015.

http://en.wikipedia.org/wiki/Leeds

http://www.tbus.org.uk/leeds.htm

http://www.insideyorks.co.uk/tbus/index.html

http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/england/west_yorkshire/8106848.stm

http://en.wikipedia.org/wiki/Leeds_Trolleybus

http://en.wikipedia.org/wiki/Leeds_Supertram
 
Viimeksi muokattu:
korvaisi kaupunkiin aiemmin kaavaillun, mutta liian kalliiksi osoittautuneet "supertram"-suunnitelmat.

Huomauttaisin, että syynä Leedsin raitiotien ja usean muunkin perustellun joukkoliikennehankkeen kaatumisen syy on Englannin virheellinen joukkoliikennehankkeiden rahoitusmenettely, ei se, että hanke sinällään olisi "liian kallis" hyötyihinsä nähden.

Lisää Englannin hankkeiden ongelmista
 
Huomauttaisin, että syynä Leedsin raitiotien ja usean muunkin perustellun joukkoliikennehankkeen kaatumisen syy on Englannin virheellinen joukkoliikennehankkeiden rahoitusmenettely, ei se, että hanke sinällään olisi "liian kallis" hyötyihinsä nähden.

Toisaalta raitiotiehankkeet ovat Englannissa kansainvälisesti vertaillen erittäin kalliita. Leedsissä ja useammassa muussa hankkeessa tähän tuli vielä päälle erittäin kallis PPP-ratkaisu, mutta ilmankin sitä joidenkin hankkeiden kannattavuudesta on vaikeaa olla varma. Rahoitusratkaisujen lisäksi pitäisi muuttaa paikallista lainsäädäntöä, josta syntyy hankkeille huomattavat lisäkustannukset muun muassa maan lunastuksen, kolmansien osapuolien hyvitysten ja erittäin raskaan rautatiepuolen käyttöönottoprosessin kautta.
 
Joka tapauksessa pääasia on se, että Englannissa on kaatunut tai jäädytetty useita paikallisten viranomaisten hyväksymiä raitiotiehankkeita, joita vastaavat ovat menestyneet muissa EU-maissa vastaavassa kaupunkirakenteesa.

Keskeisenä syynä ei ole ollut hankkeiden itsensä ongelmat vaan puutteellinen rahoitus, arviointi, lainsäädännön porsaareiät ja yleisesti virheellinen joukkoliikennepolitiikka.

Suomessa on toistaiseksi tapahtunut myös samoin samankaltaisista syistä, joskin vielä ei ole edes päästy sille tasolle, että paikalliset viranomaiset olisivat edes yksiselitteisesti esittäneet jotakin järkevää hanketta toteutettavaksi.

Ongelmia ei pitäisi kiertää muuttamalla väärien ohjeistusten vuoksi hyvät hankkeet heikommiksi ratkaisuiksi.
 
Johdinautoja Helsinkiin?

Käykääpäs katsomassa tämä kuva: http://sv.wikipedia.org/wiki/Fil:Vilnius_solaris.jpg . Pudottakaa taulussa olevasta nimestä pääte pois. Johdatusta? :D

Mutta voisiko Helsingissä olla ratikoiden, metron ja lähijunien rinnalla myös johdinautoja? Niitähän on monessa ratikkakaupungissa, mutta myös kaupungeissa, joissa ratikan rakentaminen ei välttämättä ole tarpeeksi kannattavaa, mutta halua ympäristöystävällisyyteen kuitenkin on (esim. Ruotsin Landskrona).

Suomessa kokemukset johdinautoista suuntautuvat usein Tampereeseen, jossa oli oikea verkosto 1940-luvun lopulta 1970-luvun loppuun. Usein jää kuitenkin huomiotta, että Helsingissäkin oli "kokeilulinja". Muistona johtimilla kulkevista linjureista on (osittain) linja 14, vaikka sitä liikennöidäänkin nykyisin normaaleilla busseilla.

Helsingissä johdinautoja voitaisiin käyttää esimerkiksi lähiöiden syöttölinjoilla. Jokeri I ja mahdollisesti II sekä niitä täydentävät perusrungot tehtäisiin ratikoiksi normaalilla raideleveydellä ja esim. ainoastaan metrolle syöttävät linjat tehtäisiin johdinautolinjoiksi. "Rollikoista" tehtäisiin mahdollisimman kauniita ja ketteriä, kuten seuraavat: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Trolleybus_Arnhem.jpg tai http://en.wikipedia.org/wiki/File:Trådbuss_Landskrona.JPG .
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Johdinautoselvityspelleilyn jätän täysin omaan arvoonsa, mutta aina voi spekuloida.

Viitaten ylläolevaan viestiin:
 

Liitetiedostot

  • muokkaus_solaris_ kopio.jpg
    muokkaus_solaris_ kopio.jpg
    27.5 KB · Lukukerrat: 575
Johdinautoselvityspelleilyn jätän täysin omaan arvoonsa,
Asiaa, jota tällä hetkellä selvitetään useamman Suomen suurimman kaupungin tasolla ja jonka hankesuunnitelmatason selvityksen valmistumisen odottaminen on vaikuttanut useimpiin valmisteilla oleviin raitioliikennehankkeisiin (mm. linjaston sekä varikoiden laajennukset) en pitäisi aivan "pelleilynä". Kyllä näkisin, että mahdolliseen johdinautohankkeeseen on selvää ja aitoa kiinnostusta monella ja mahdollisesti korkeallakin taholla ko. kaupunkien päättävissä elimissä, sillä ei asiassa muuten edettäisi näinkään pitkälle.
 
Asiaa, jota tällä hetkellä selvitetään useamman Suomen suurimman kaupungin tasolla ja jonka hankesuunnitelmatason selvityksen valmistumisen odottaminen on vaikuttanut useimpiin valmisteilla oleviin raitioliikennehankkeisiin (mm. linjaston sekä varikoiden laajennukset) en pitäisi aivan "pelleilynä".
Minusta on hyvä selvittää johdinautoja bussiliikenteen ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Mutta se, että selvitystä venytetään muiden hankkeiden jarruksi tai että mukana ovat Tamepre ja Turku ei vaikuta työn laatuun. (Ei ollut keisarillakaan uusia vaatteita!) Viime vuoden selvitys ei ollut ylipäätään koko johdinautoajatukselle eduksi, ja kun ilmeisesti mukana on yhä samanlaista ammattitaitoa, en ihmettele GT8N:n luonnehdintaa. Toivottavasti uusi selvitys on luotettava ja joukkoliikenteelle eduksi.

Media kirjoittelee yhtä ja asioiden hoito on toista. Jos meneillään olevan selvityksen tarkoitus on tutkia kantakaupungin bussilinjojen sähköistämistä, minun on vaikea nähdä sen vaikuttavan raitioliikenteen laajentamiseen. Raitioliikenteen laajentamispäätökset ovat perustuneet asetelmaan bussi vai raitiotie. Ratkaisevat tekijät ovat olleet joukkoliikenteen houkuttelevuus ja imago sekä kaupunkirakennevaikutukset. Bussi on jäänyt toiseksi, eikä se ole ollut kiinni siitä, onko katolla sarvet vai ei.

Jos seudulla on niitä, jotka kannattavat raitioteitä periaatteesta, niin on myös niitä, jotka ovat periaatteesta raitioteitä vastaan. Joillain heistä on vaikutusvaltaa ja tarve lietsoa mielikuvia siitä, että nyt on keksitty keino, jolla raitioliikennettä voidaan kampittaa ja jopa supistaa. Ammatillisesti nämä henkilöt elävät kuitenkin puolen vuosisadan takaisessa menneisyydessä, jonka jälkeen tämä asia on jo kerran ratkaistu. Salzburg on poikkeus, valtavirta Euroopassa on niissä lähes sadassa uudessa raitiotiekaupungissa, jotka ovat syntyneen 1950-luvun trolli-innostuksen jälkeen.

Lähes huvittavaa on kerrata Pentti O. Savolaisen kirjasta Sähkökulkuneuvot (Turku 1959) ratikoiden, trollien ja dieselbussien vertailua. Mikään ei ole paria pikkuasiaa lukuunottamatta muuttunut. Joten ei ole ihme, että halvan öljyn ja ympäristöstä piittaamattomuuden seurauksena johdinautot käytännössä kuolivat länsimaissa 10–15 vuotta kirjan julkaisun jälkeen. Suurin muutos nykyaikaan on suhtautuminen bussien päästöihin. Niiden torjuminen johdinautolla on mahdollista, mutta vielä nykyään kalliimpaa kuin dieselbussien käyttö. Mutta ehkä edullisempaa kuin uudet teknologiat, joita ei vielä kaupallisella asteella ole.

Antero
 
Minusta se johdinautoselvitys on harhaanjohtavasti nimetty nivelbussiselvitys. Muistan lapsena matkustaneeni nivelbussilla linjalla 18, enkä yhtään ihmettele miksi niistä luovuttiin.
 
Trollikoita kannattaa siis ajaa lähinnä nivelautolinjoilla investointikustannusten vuoksi, mutta niveliä saa myös dieselinä (ja esim. maakaasukoneilla). Olisihan sekin jo edistystä saada eräille linjoille (köhJokeriKöh) niveliä, miksei myös monille muille linjoille ruuhkiin. Sekin olisi jo edistystä sijoittaa telejä, joilla etuosa on etupyöristä moottorikorokkeeseen seisoma-aluetta kyseisiin ruuhkavuoroihin.
 
Olen johdinautojen kannalla niin kauan, kuin niiden paluuta suunnitellaan rehellisesti sekä ennakkoluulottomasti raitioliikenteen runkoverkon tueksi. Siinä vaiheessa, kun johdinauto halutaan esittää raitiovaunun korvaajana leväperäisillä laskelmilla, joudun valitettavasti kääntymään johdinautoja vastaan. Haluan siis kannattaa molempia, mutta en ole vakuuttunut viimeisimmän raportin laskemista, jossa mm. bussikaista ja sen ylläpito on ilmaista, samaan aikaan kun raitiovaunuilla ne maksaa.

Sähköisen joukkoliikenteen etu on sen valtavat mahdollisuudet sekä paikka kestävässä kehityksessä. Jos, ja valitettavasti kun, päätöksenteko on kestämätöntä, saattaa hyvätkin hankkeet joutua ikävään valoon, samaanaikaisesti kun huonoja hankkeita runnotaan läpi kaikessa rauhassa.
 
Minusta on kuvaavaa, että HKL:n mielestä eteläisen Helsingin joukkoliikenne hoidetaan jatkossa ilmanmuuta sähköllä, mutta esimerkiksi Korkeavuorenkadun kohdalla todetaan, että jos trollikka todetaan uudessa selvityksessä edullisemmaksi vaihtoehdoksi, niin se mitätöi kokonaan ratikan jatkon (tässä tapauksessa Merikadulle). Isot linjanvedot siis kyseessä jatkoa ajatellen. Siksi mielestäni kannattaa nyt kunnolla ja perusteellisesti selvitää.

Itse tyydyn ilmanmuuta lopputulokseen, oli se mikä hyvänsä.
 
Trollikoita kannattaa siis ajaa lähinnä nivelautolinjoilla investointikustannusten vuoksi, mutta niveliä saa myös dieselinä (ja esim. maakaasukoneilla). Olisihan sekin jo edistystä saada eräille linjoille (köhJokeriKöh) niveliä, miksei myös monille muille linjoille ruuhkiin. Sekin olisi jo edistystä sijoittaa telejä, joilla etuosa on etupyöristä moottorikorokkeeseen seisoma-aluetta kyseisiin ruuhkavuoroihin.
Lisää seisomapaikkoja busseihin, varsinkin keskustan katuolosuhteissa, ei kuulosta minusta hyvältä idealta. Soininvaaran blogilla eräs etelä-helsinkiläinen luonnehti h14 sattuvasti sanoin "paikat lähtee suusta". Trollikkaa kaupataan sillä että se on isompi kuin muut bussit, ikäänkuin tämä olisi jokin sähkömoottorin ominaisuus. Nivelistä on luovuttu Helsingissä ja käsittääkseni niitä ei ole missään muuallakaan Suomessa enää käytössä, ilmeisesti siksi että niiden hyödyt on pienet ja kustannukset suuret. Trollikkaselvityksessä ei oteta mitään kantaa siihen miksi näin, eli mikä on muuttunut?

Helsingissä on jo lähijunat, metro ja ratikat. Bussien luonteva rooli taas on hoitaa pienemmän kysynnän linjoja, joista ei tällä suht hajanaisella kaupunkirakenteelle toki ole pulaa. Telibussikin on usein liian iso tähän tarkoitukseen. Se mitä tarvittaisiin olisi ihan normaali bussi, jossa on akut osaa linjaa varten, ja joka lataa itseään trollikkana osalla linjaa. Tämä olisi myös kustannustehokasta kun ei tarvittaisi virroitusta koko reitille eikä nivelbusseja.
 
Ratikoiden (ja miksei myös johdinautojen) haittana raskaasti kuormitettujen bussilinjojen korvaajana on nimenomaan investointikustannukset. Siksi ratikkarataa rakennetaan kovin hitaasti.

Sitä odotellessa miksei seisomavuoroja ruuhkaan? Kysynnän huippuaikoina huonompikin palvelu on hyväksyttävää, kun vaihtoehtona on ei palvelua ollenkaan osalle matkustajia. Kenties täyteenahdettu seisomavuoro on jo riittävän tuottoisa lisävuoroja maksamaan... jolloin täyteen ahtamiselta voi välttyä kunnes matkustajavirrat kasvavat lisää. Mikäli suosittu linja tulee näin vielä suositummaksi, tulevat ratikka- ja johdinautovaihtoehdot entistäkin kannattavammaksi. Mietin vain, miten tämä on niin huono juttu. Seisoma-alueen vaihtoehtonahan on edelleen 12-14 istumapaikkaa bussissa ja yli 20 ihmistä pysäkillä odottamassa seuraavaa vuoroa.

Jos vastaus on, ettei uutta seisomakalustoa kannata hankkia, koska ruuhkavuoroissa on nykyään vanhaa kalustoa.. No, bussien alustaratkaisuista sen kummemmin kommentoimatta luulisin, että vanhankin matalalattiakaluston voi varustella tasaisella läppäsivupenkillisellä etuosalla ilman kalliita rakenteen muutoksia. Ja kalustopisteet nousevat.
 
Takaisin
Ylös