Johdinautot

Aika pienellä osuudella niitä pylväitä tuolla reitillä on: Nekalantie ja pikku pätkä Jokipohjantietä. Yhteensä ehkä 15 prosenttia koko Kaukajärvi-Nekala-keskustori -reitin pituudesta. En tiedä onko tuollaisilla pylväillä enää käyttöä, vaikka johdinlinja päätettäisiinkin rakentaa.

Aiemmin prosentti oli isompikin, kun linjan reitti kulki Muotialantietä pitkin. Pari vuotta sitten linjaa siirrettiin, joten tältäkään osin 15 ei olen ihan takuustabiili linja, jota Ultrix edellytti.

Lisäksi kannattaa huomata, että linjan matkustajamäärät ovat aika nihkeät noin tiheälle liikenteelle. Joten jos Tampereen talous tiukkenee, linjan 15 harventaminen ei ole ihan mahdoton ajatus. Bussit kulkee nykyisin suurimmaksi osaksi melko vajaina.

Matkustajamäärät voivat Laulumaan rakentamisen myötä hiukan kasvaa, toisaalta Nekalassa matkustajat vähenevät.

Mutta sinänsä hyvä ajatus, kehittelisin sitä vain jollekin muulle linjalle.
 
Oli johdinautoliikenteen uudelleenaloituspaikkakunta sitten mikä tahansa, niin tällä kertaa kannattaisi samointein rakentaa verkosto, eli vähintään viiden linjan kattava linjasto. Näin ei tarvitsisi tuijottaa niin kovasti yksittäisen linjan matkustajamääriin yms. ja onhan nyt kaikinpuolin järkevämpää hyödyntää tietotaitoa ja tekniikkaa isommalle alueelle/ pitemmälle matkalle kuin lyhyelle tyngälle.
Johdinautojen hyvistä puolista on täällä jo keskusteltu aiemminkin, joten en toista enää itseäni. Totean vain sen verran, että nykyään kalustoa olisi taas saatavissa moneltakin eri tuottajalta ja kaikki nykyajan vaatimukset täyttävinä. Tässäkin asiassa vain tarvittaisiin ennakkoluulotonta rohkeutta tarttua sarvijaakkoa sarvista, eikä pähkäillä ja jahkailla perisuomalaiseen valtuustotyyliin vuosikymmeniä.
 
Multsun poika sanoi:
Aiemmin prosentti oli isompikin, kun linjan reitti kulki Muotialantietä pitkin. Pari vuotta sitten linjaa siirrettiin, joten tältäkään osin 15 ei olen ihan takuustabiili linja, jota Ultrix edellytti.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sikäli onkin harmi, että Muotialantien linja 11 lakkautettiin (eli yhdistettiin linjaan 15). En tiedä, onko Kuoppamäentiellä enemmän matkustajia kuin Muotialantiellä, mutta jos Muotialantiellä on tai tulee enemmän matkustajia, kannattaa sitten pysyväksi suunniteltu 15:n linja siirtää siltä osin, mikäli siitä tehdään rollikkalinja joskus.

15:n pysyvyydellä tarkoitan juurikin sitä, että linjastomuutoksessa 2006 haettiin runkolinjaa, joka pysyy vuodesta toiseen samana. Apulinjaa 31 voidaan käyttää joustavasti paikkaamaan niitä aukkoja, joita runkolinja jättää, kuten Muotialantien ja Sampolan yhteyksiä.

Multsun poika sanoi:
Lisäksi kannattaa huomata, että linjan matkustajamäärät ovat aika nihkeät noin tiheälle liikenteelle. Joten jos Tampereen talous tiukkenee, linjan 15 harventaminen ei ole ihan mahdoton ajatus. Bussit kulkee nykyisin suurimmaksi osaksi melko vajaina.
Klikkaa laajentaaksesi...
Oma käsitys 15:n kuormituksesta on erilainen. On myös huomattava, että mikään osa linjasta ei ole päällekkäinen suunniteluun raitiotien kanssa -kuten ei toki myöskään monella muulla linjalla - mutta jos raitiotie tulee, se ei millään lailla ainakaan negatiivisesti vaikuta linjan matkustajamäärää. Toisaalta linjaa ei, kuten sanoin ole tarvis näkyvissä olevassa tulevaisuudessa muuttaa raitiotieksi.

Jos rollikkaa halutaan nimenomaan kokeilla, on 15 optimaalinen linja juuri Nekalan hallin läheisyyden ja senkin vuoksi, että kokeilua voidaan harrastaa rauhassa muista linjoista sivussa. Jos kokeilu onnistuu, voidaan sähkölangat vetää monille muille linjoille, nykylinjoista ainakin 16:n itäpää, 22, Atalan, Ojala-Lamminrahkan ja Nurmi-Sorilan runkolinjat jne.
 
Tämähän nyt vaan on jossittelua vaan, mutta... Olen joskus vähän fiilistellyt, että jos johdinautoliikenne olisi säilynyt Helsingissä ja sitä olisi hiljalleen kehitetty niin olisiko meillä liikenteessä jopa sarvijaakko Wiima S202 ja SN202(?) linjureita :biggrin: S = sähkö, N = nivel. Noo tuopa oli kysymys johon ei varmaan koskaan saa vastausta, mutta aina täytyy fiilistellä ;)
 
Puolimatala sanoi:
Tämähän nyt vaan on jossittelua vaan, mutta... Olen joskus vähän fiilistellyt, että jos johdinautoliikenne olisi säilynyt Helsingissä ja sitä olisi hiljalleen kehitetty niin olisiko meillä liikenteessä jopa sarvijaakko Wiima S202 ja SN202(?) linjureita :biggrin: S = sähkö, N = nivel. Noo tuopa oli kysymys johon ei varmaan koskaan saa vastausta, mutta aina täytyy fiilistellä ;)
Klikkaa laajentaaksesi...
Itse olin Sisulla duunissa silloin, kun SWS1 tehtiin. Lähtökohtana oli standardituote, eli alusta olisi ollut mahdollisimman pitkälle sama kuin dieselbussissa. Samaan aikaan oli myös toinen projekti, Sisun ainoaksi jäänyt nivelbussi. Siinäkin oli sama idea, eli samoista palikoista tehtiin näitä molempia protoja kuin silloin vielä sarjatuotannossa olleita dieselalustoja.

Edellisen perusteella voi olettaa, että jos johdinautosta olisi jotain tullut, varmaan olisivat fiilistelyt toteutuneet. Mutta en ihmettele, ettei toteutunut. Kun myyjä ei ollut halukas valmistamaan johdinautoja ja ostaja ei ollut halukas ostamaan niitä. Koko projektin todellinen tavoite oli osoittaa, että kotimainen johdinauto on liian kallis ja toimii huonosti.

Johdinautoja halusivat poliitikot ja liikennelaitoksen lautakunta. Toimitusjohtaja laamanen ei halunnut, vaan osti johdinautorahoilla dieselbusseja. Naapurissa asui silloin ajojohtopuolella töissä ollut mies, joka odotti vain, että päästään purkamaan johdot pois. Strömberg olisi ollut halukas myymään johdinautojen sähkökäyttöjä, joita se myi menestyksellä Ranskaan ja Sveitsiin. Mutta meillä haluttiin vain ruotsalaisia dieselbusseja. Niiden myyjät halusivat myydä ja pitivät huolen siitä, että asiakas halusi ostaa.

Antero
 
Antero Alku sanoi:
Itse olin Sisulla duunissa silloin, kun SWS1 tehtiin. Lähtökohtana oli standardituote, eli alusta olisi ollut mahdollisimman pitkälle sama kuin dieselbussissa. Samaan aikaan oli myös toinen projekti, Sisun ainoaksi jäänyt nivelbussi. Siinäkin oli sama idea, eli samoista palikoista tehtiin näitä molempia protoja kuin silloin vielä sarjatuotannossa olleita dieselalustoja.
Klikkaa laajentaaksesi...
Niin, SWS:n lähtökohta oli hyvin raskaana tunnettu Sisun kaupunkituuppari BT-69 (alaversiot BT-69CR ja BT-69BVT). Sisun nivel taas jalostettiin aivan toisenlaisista lähtökohdista eli 1980-luvun uudesta mahurialustasta BK-XXXD. Kaksiakseliset ajanmukaiset mahurialustat olivat matalaviritteinen BK-160D ja korkeaviritteinen BK-190D. Nivelalusta sai tyyppimerkinnäkseen BK-200D.

Sarjatuotanto-SWS ei luultavasti myöhemmin enää olisi perustunut BT-69-konstruktioon. On huomattava, että SWS:n rakentaminen alkoi jo vuonna 1977, jolloin BT-69:ää modernimpaa alustaa ei ollut käytettävissä.
 
Rattivaunu sanoi:
Niin, SWS:n lähtökohta oli hyvin raskaana tunnettu Sisun kaupunkituuppari BT-69 (alaversiot BT-69CR ja BT-69BVT). Sisun nivel taas jalostettiin aivan toisenlaisista lähtökohdista eli 1980-luvun uudesta mahurialustasta BK-XXXD. Kaksiakseliset ajanmukaiset mahurialustat olivat matalaviritteinen BK-160D ja korkeaviritteinen BK-190D. Nivelalusta sai tyyppimerkinnäkseen BK-200D.

Sarjatuotanto-SWS ei luultavasti myöhemmin enää olisi perustunut BT-69-konstruktioon. On huomattava, että SWS:n rakentaminen alkoi jo vuonna 1977, jolloin BT-69:ää modernimpaa alustaa ei ollut käytettävissä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sisu BT-69BVT:n alustan massa oli ainakin autoissa 744 ja 749 5520kg. Suurin kokonaismassa sai olla 17500kg, mikä on aika suuri 70-luvun autolle. SWS on tätäkin suurempi ja sillähän taisi ollakin poikkeuslupa taka-akselipainolle.
Vertailun vuoksi pyöreäkoriset vm.-73-75 Scania BR111M:n suurin sallittu kokonaismassa oli kuljettajan ohjekirjan mukaan 15800kg. Toisaalta vm.-72 Sisu BT-69CR/Wiima:n suurin sallittu kokonaismassa oli 15220kg.
 
Camo Lissabone sanoi:
Vertailun vuoksi pyöreäkoriset vm.-73-75 Scania BR111M:n suurin sallittu kokonaismassa oli kuljettajan ohjekirjan mukaan 15800kg. Toisaalta vm.-72 Sisu BT-69CR/Wiima:n suurin sallittu kokonaismassa oli 15220kg.
Klikkaa laajentaaksesi...
Nyt aletaan livetä johdinautoista dieselien puolelle. Sisuissa oli järeät runkopalkit akselien välisellä alueella, kun taas Scaniat oli tehty "komponenttiautoperiaatteella", ts. yhtenäisrakenteisiksi. Monet kuvailivatkin Sisuja (BT-69) niin, että näiden mukana kulki paljon rautaa tyhjän panttina. Scanioissa takana painoa saattoivat lisätä moottoritilan äänieristyskoteloinnin pellitykset yms. varustelut. Sisun viimeinen tuupparialusta, BT-190C (/BT-210C) perustui Scanian tapaan komponenttiajatteluun. Alustaa ei käytännössä toimitettu kuitenkaan ollenkaan kaupunkiliikenteeseen.
 
Puolimatala sanoi:
Tämähän nyt vaan on jossittelua vaan, mutta... Olen joskus vähän fiilistellyt, että jos johdinautoliikenne olisi säilynyt Helsingissä ja sitä olisi hiljalleen kehitetty niin olisiko meillä liikenteessä jopa sarvijaakko Wiima S202 ja SN202(?) linjureita :biggrin:
Klikkaa laajentaaksesi...

Mielenkiintoinen ajatusleikki on myös sellainen, että olisikohan SWS johdinauto ollut Tampereen rollikoille samanlainen pelastus, kuin Valmetin Nr:t Hesan ratikoille.

No... Toivo elää yhä rollikoiden paluusta, ratikoiden kera ;)
 
Jykke sanoi:
No... Toivo elää yhä rollikoiden paluusta, ratikoiden kera ;)
Klikkaa laajentaaksesi...
Historiallinen kuva jutussa. Mutta sentään mainittiin, että nykyaikainen rollikka on jotain muuta...
Tuossa lähellä 40 minuutin päässä on kehittyvä johdinautokaupunki Riika.
Muutama vuosi sitten tilata pläjäyttivät 150 Skoda Tr 24 Irisbus Ivecoa, joista 40 kpl dieselgeneraattorilla.
12 m pitkä, 100% matala, invaramppi, kallistus, ilmastointi, nopea kiihdytys ja jarrutus, turvaovet sensoreilla, matkustajainformaatio (LCD-näyttö), puoliautomaattiset virroittimet. On tullut matkustettua. Ja kyyti on hyvää, kuumana päivänä pelkkää nautintoa. Kuva 1. Kuva 2. Kuvan autossa on dieselgeneraattori.
Johdinautoliikenteen aloittaminen ei ole kuin halusta kiinni. Mitään uutta ei tarvitse keksiä, eikä kehittää. Kaikki on nykyään "hyllytavaraa".
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös