Johdinautot

Vs: "Strömberg" -johdinautot

Tässä yksi Ikarus -yritys The IK-284 - Strömberg trolleybus (IK-284.T1)
Sivulla viimeisenä!!
Tämäpä on ollut toki aiemminkin. En vaan ole osannut katsoa :icon_frown:.
Mutta:
SRS sanoi:
Uusia Johdinautoja Tampereelle?
Vuonna 1972 alettiin TKL:ssa suunnitella uusien johdinautojen hankkimista. Tarkoituksena oli rakentaa Scanian alustalle luultavasti Ajokin kori. Sähkö- laitteet olisi osaksi otettu liikenteestä poistetuista vaunuista (BTH), osaksi hankittu uusia: tavallinen kontaktorikäyttö mallia Kiepe tai mahdollisesti tyristorikäyttö mallia Oy Strömberg Ab. Kaupunginvaltuusto myönsi jo rahatkin näitä kahta uutta johdinautoa varten, mutta kaupunginhallitus epäröi. Sittemmin hankkeesta luovuttiin, koska Helsinki ei halunnut jatkaa johdinautoliikennettään - siitäkään huolimatta, että pääkaupunkiin hankittiin SWS koejohdinauto.
 
Tuossa lähellä 40 minuutin päässä on kehittyvä johdinautokaupunki Riika.
Muutama vuosi sitten tilata pläjäyttivät 150 Skoda Tr 24 Irisbus Ivecoa, joista 40 kpl dieselgeneraattorilla.
12 m pitkä, 100% matala, invaramppi, kallistus, ilmastointi, nopea kiihdytys ja jarrutus, turvaovet sensoreilla, matkustajainformaatio (LCD-näyttö), puoliautomaattiset virroittimet.
Itsekkin tuli käytyä viime kuussa Riikassa ja ajettua samaisilla rollikoilla. Muuten hyviä pelejä, mutta ovisummerien ääni oli omasta mielestäni hirvittävä! :wink:

Johdinautoliikenteen aloittaminen ei ole kuin halusta kiinni. Mitään uutta ei tarvitse keksiä, eikä kehittää. Kaikki on nykyään "hyllytavaraa".
Halusta kaikki on tosiaan kiinni ja kalustoa löytyy. Itse suosittelisin Hessiä lämpimästi. Antoivat Zürichissä hyvää kyytiä. :)
 
Ylen Aikaisen iltapäivälähetyksessä (kuului täällä Kiinassakin netistä) oli eilen asiaa johdinautojen mahdollisesta paluusta Helsingin katukuvaan ja siihen liittyvästä selvityksestä, joka on lähiaikoina valmistumassa.

Siinä haastateltiin ensin varsin ansioitunutta joukkoliikenteen tuntijaa ja sitten kuuntelijat saivat soittaa ja kertoa mielipiteensä asiasta. Tulos oli hämmästyttavä: Ylen Aikaisen kuulijoilla (niistä, jotka pääsivät läpi suoraan lähetykseen) oli 100% kannatus johdinautojen paluun suhteen. Kritiikkiä kuului lähinnä ajojohdista ja eteenkin niiden risteyspaikoista raitioliikenteen ajojohtojen kanssa. No, luultavasti asiaan vaikutti se, etta noista soittajista suurin osa oli joukkoliikenteen parissa tyoskennelleitä ex-johdinautoammattilaisia ja yksi oli bussialan nykyinen ammattilainen. Yhtäkaikki, oli hienoa kuulla tuollaista teksiä ja toivottavasti kantaa osaltaan myos tuulta purjeisiin.

Odottelen kohta valmistuvaa johdinautoselvitystä varsin kiinnostuneena ja suorastaan innostuneena.
 
Juu, meitsikin kuuli sivukorvalla eilen tuota YlenAikaisen iltapäivälähetystä (alustushaastattelun antanut joukkoliikennetuntijahan taisi olla eräs näistä tämän foorumin pätevistä vakiokirjoittajista).

Ja olihan niistä johdinten ajolangoilta putoamisista yhden soittajan mukaan ainakin se hyvä puoli, että töölöläispojat saattoivat aina selittää koulusta myöhästymisen tekosyyksi trollikan putkien putoamisen langoilta.
 
Ja olihan niistä johdinten ajolangoilta putoamisista yhden soittajan mukaan ainakin se hyvä puoli, että töölöläispojat saattoivat aina selittää koulusta myöhästymisen tekosyyksi trollikan putkien putoamisen langoilta.
Tuon ohjelman yleisöosuuden ensimmäinen soittaja (Teuvo nimeltään) on allekirjoittaneen entinen kolleega (kuten muutamat muutkin soittajat) ja hän aina joskus kertoili noista johdinautoista ja mm. niiden johdinten putoamisista ajolangoilta.

Yksi vakiolegendoja oli, että jossain kohtaa Fredaa (olikohan Uudenmaankadun ja Bulevardin välissä?) oli joskus ajojohtimen aisa taas pudonnut johtimelta ja tällä kertaa niin voimalla ja vauhdilla, että oli paiskautunut jonkin kohdalla olleen kerrostalon ikkunasta sisään ja keskelle kahvipoytää, rikkoen tietysti paljon.

Tiedä sitten, kuinka väritettyjä nämäkin jutut nykyään ovat, kaikella kunnioituksella entisiä (ja nykyisiä) kolleegoita kohtaan. Saisi muuten hauskan kirjan aikaiseksi noista entisten helsinkiläisten joukkoliikenneammattilaisten tarioista.
 
Viimeksi muokattu:
No ei sen ajolangalta irronneen aisan uudelleen langalle laittaminen montaa minuuttia kestänyt. Ja kyllä "alasvetäjä" piti aisan aisoissa, kun se irtosi.
 
Trollikat tekevät paluuta Helsinkiin

Aika hienoahan tämä olisi, paitsi jos tällä perusteltaisiin sitä, ettei raitiolinjoja tarvitse lisätä/kehittää.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Trollikat tekevät paluuta Helsinkiin

Aika hienoahan tämä olisi, paitsi jos tällä perusteltaisiin sitä, ettei raitiolinjoja tarvitse lisätä/kehittää.

Sitähän sillä juuri ajetaan takaa.

En oikein ymmärrä trollikoiden autuutta. Ne ovat samalla tavoin väyläänsä sidottuja kuin ratikat ja vaativat oman väyläinvestointinsa kuten ratikka (olkoonkin että investointi on edullisempi), mutta ne ovat yhtä pieniä kuin bussit ja kulkevat yhtä pomppivasti ja epätasaisesti kuin bussit. Tiivistetysti niissä siis yhdistyvät sekä ratikoiden että bussien huonot puolet.

Tietysti tilanteessa, jossa polttonesteiden hinta nousee reippaasti nopeammin kuin sähkön hinta saatetaan päästä tilanteeseen, jossa bussilinjaa on edullisempaa liikennöidä trollikalla, vaikka investointi joudutaankin tekemään.
 
Vs: Trollikat tekevät paluuta Helsinkiin

Tietysti tilanteessa, jossa polttonesteiden hinta nousee reippaasti nopeammin kuin sähkön hinta saatetaan päästä tilanteeseen, jossa bussilinjaa on edullisempaa liikennöidä trollikalla, vaikka investointi joudutaankin tekemään.
Onhan niissä muutenkin dieselbusseja edullisemmat käyttökustannukset pienemmän huoltotarpeen ja paremman energiatehokkuuden ansiosta. Tallinnassa on laskettu, että trollikoiden käyttökustannukset ovat noin 30% alemmat kuin dieselbusseilla.

Nykyaikainen Solaris Trollino -johdinauto kulkee hyvin tasaisesti ja ennen muuta räminöittä. Solaris hakkaa hiljaisuudellaan ja pehmeäkulkuisuudellaan esimerkiksi Variotram-räminäromun 100-0.
 
Vs: Trollikat tekevät paluuta Helsinkiin

En oikein ymmärrä trollikoiden autuutta. Ne ovat samalla tavoin väyläänsä sidottuja kuin ratikat ja vaativat oman väyläinvestointinsa kuten ratikka (olkoonkin että investointi on edullisempi), mutta ne ovat yhtä pieniä kuin bussit ja kulkevat yhtä pomppivasti ja epätasaisesti kuin bussit. Tiivistetysti niissä siis yhdistyvät sekä ratikoiden että bussien huonot puolet.
Trollikka on energiavaihtoehto polttomoottoribussille, ei muuta. Eli sillä on melua ja paikallista päästöä lukuunottamatta kaikki samat ongelmat kuin dieselbussillakin. Tietenkin sillä on myös kustannus ilmajohdoista, mutta niiden ongelmallisuus on minusta yleisesti liioiteltua. Eivät dieselbussilinjatkaan vaihtele jatkuvasti kaduilta toisille, sillä jo bussipysäkit lukitsevat ne samoille reiteille.

Trollikoiden taloudellisuuden arviointi on osoittautunut ongelmalliseksi. Niitä on paljon vähemmän kuin ratikoita, joiden kustannuksista on myös erimielisyyksiä. Ja suomalaisia kustannustilastoja ei trolleista ole lainkaan. Ilmajohdon ylläpito on lisäkustannus dieselbussiin nähden, mutta itse auton ylläpito on halvempaa, kun siinä ei ole moottorihuoltoa lainkaan. Samasta syystä auto on pitkäikäisempi, vaikka pienten valmistusmäärien vuoksi onkin yksinekrtaisuudestaan huolimatta kalliimpi.

Salzburgin liikennelaitoksen mukaan dieselbussi ja trolli ovat samanhintaiset, jos niillä ajetaan n. 55.000 km/vuosi. Jos enemmän, trolli on halvempi. Tämä on noin 200 km/päivä, joka vastaa 10–12 tunnin linja-ajoa.

Raitiovaunua trolli ei korvaa. Tietenkin liikenneverkko voidaan suunnitella yhtä hyvin sellaiseksi, että se soveltuu vain busseille kuin sellaiseksikin, että jossain se soveltuu vain raskaalle raideliikenteelle. Kumpikaan ei kuitenkaan todista sitä, mikä on kaupunkirakenteen kannalta optimaalista. Usein se on raitiotie.

Antero
 
Vs: Trollikat tekevät paluuta Helsinkiin

Nykyaikainen Solaris Trollino -johdinauto kulkee hyvin tasaisesti ja ennen muuta räminöittä. Solaris hakkaa hiljaisuudellaan ja pehmeäkulkuisuudellaan esimerkiksi Variotram-räminäromun 100-0.

Ei kai se Solaris kuitenkaan tasaisemmin kuin tasokas diesel/kaasubussi kulje? Samoilla kumipyörillä ja jousituksilla se ajelisi Helsingin kivetyillä kaduilla kuin dieselserkkunsakin.

Johdinauto hakkaa kyllä hiljaisuudellaan tavallisen bussin 6-0, ja samoin variotramin 100-0, tosin jälkimmäiseen nyt ei paljon tarvita ;) Mutta eiköhän Variot ole Helsingistä jo poissa siinä vaiheessa kun tänne ehkä trollikoita tulee.
 
Vs: Trollikat tekevät paluuta Helsinkiin

Nykyaikainen Solaris Trollino -johdinauto kulkee hyvin tasaisesti ja ennen muuta räminöittä. Solaris hakkaa hiljaisuudellaan ja pehmeäkulkuisuudellaan esimerkiksi Variotram-räminäromun 100-0.
Tämän voin allekirjoittaa itsekin uusia Solariksia kokeilleena. Mutta yhtä lailla Solaris on yksilö (tai pikemminkin tuotemalli) kuin Helsingin Variokin. Budapestissä on tilaisuus kokeilla monelaisia trolleja, ja välillä oli vaikea uskoa matkustavansa trollissa eikä dieselbussissa. Uudet dieselitkin ovat varsin hiljaisia koneääneltään, mutta korin natinat ja akseliston kolinat kiusaavat ajan myötä etuistuimellakin, mihin takamoottori ei juuri häiritse.

Ja iso osa Varion kolinasta on ihan kotitekoista. Kun ajetaan ristikot laipan varassa ja kuluneet ristikot säädetään käsirälläkällä, niin voiko muuta odottaa kuin meteliä.

Antero
 
Takaisin
Ylös