Johdinautot

Mutta voisiko jokin ihan pikkukaupunki tulla kyseeseen? Esim miksi Ruotsissa ainoa kaupunki jolla on johdinautoja on pieni Landskronan kaupunki Skoonessa? Onko se jonkinlainen koelaboratorio tai näyteikkuna alan teollisuudelle joka sponsoroi sitä vai mitkä ovat olleet syyt johdinautoliikenteen aloittamiseen juuri siellä? Olisiko mitään järkeä vastaavasti kokeilla Suomessa kanssa johdinautoliikennettä jossain pienessä tai keskikokoisessa kaupungissa ensin ennenkuin sitä tyrkytetään Helsinkiin tai Tampereelle?
Mites joku Helsingin pendelöintikaupunki? Esimerkiksi Hyrylä-Kerava saattaisi toimia, kun sitä Anteron & co. ansiokasta ratikkakaupunkia ei aiota toteuttaa varuskunta-alueelle.
 
Hyvä Ultrix. Itse pitäisin johdinautojen relevanteimpana käyttöalueena Suomessa:
- Jyväskylän, Lahden ja Kuopion 10 minuutin välein liikennöitävää runkobussiverkostoa keskustasta lähiöihin (ei potentiaalia raitiotielle, mutta tehokkaalle runkobussille).
- Helsingin paikallisjunia ja metroa syöttäviä linjastoja tyyliin Landskronan johdinautot.

Missä olisi konkreettinen tilanne johdinautolle? Miten Kerava, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki?
Entä Mäntsälä tai Hämeenlinna?

Potentiaalisinta olisi varmasti tilanne, jossa asema on syrjässä kaupungista (Hämeenlinna, Mäntsälä) tai on selkeä vahva asuntoalue 2-3 km asemasta.
 
Hyvä Ultrix. Itse pitäisin johdinautojen relevanteimpana käyttöalueena Suomessa:
- Jyväskylän, Lahden ja Kuopion 10 minuutin välein liikennöitävää runkobussiverkostoa keskustasta lähiöihin (ei potentiaalia raitiotielle, mutta tehokkaalle runkobussille)

...

Potentiaalisinta olisi varmasti tilanne, jossa asema on syrjässä kaupungista (Hämeenlinna, Mäntsälä) tai on selkeä vahva asuntoalue 2-3 km asemasta.
Lahti minullekin tulee mieleen, kaupungissa on myös hyvin jyrkkiä mäkiä mikä suosii johdinautoja. Siellä voisi olla myös jotain potentiaalia duoratikoille.
 
Mites olisi, jos johdinautoja testattaisiin, ensimmäiseksi testata linjoilla 84 ja 86B ja myöhemmin myös linjalla 11 joka siirrettäisiin vanhalle reitilleen
Herttoniemi-(16K Herttoniemi-Kulosaari)-Mustikkamaa, jos ja kun Laajasalon ratikka tulisi kuvaan.

PS. Alla ehdotukseni värityksestä, toinen vaihtoehto olisi tuo väritys hybrideille ja johtimien alle kokovihreä
 

Liitetiedostot

  • trollikka.PNG
    trollikka.PNG
    44.1 KB · Lukukerrat: 243
Hyvä Ultrix. Itse pitäisin johdinautojen relevanteimpana käyttöalueena Suomessa:
- Jyväskylän, Lahden ja Kuopion 10 minuutin välein liikennöitävää runkobussiverkostoa keskustasta lähiöihin (ei potentiaalia raitiotielle, mutta tehokkaalle runkobussille).
- Helsingin paikallisjunia ja metroa syöttäviä linjastoja tyyliin Landskronan johdinautot.
Näinhän se varmasti on. Tuo Kerava tuli ensimmäisenä mieleen juuri siksi, että sieltä lähtee junia Helsinkiin K/N-junina 10 min välein ja lisäksi ainakin kolme kertaa tunnissa taajamajuna (R/H/Z/Eil-juna). Hyrylä on raiteista sivussa, mutta kohtuullisen lähellä Keravaa, joten syöttöyhteytenä voisi hyvinkin toimia 10 min vuorovälillä.

Potentiaalisinta olisi varmasti tilanne, jossa asema on syrjässä kaupungista (Hämeenlinna, Mäntsälä) tai on selkeä vahva asuntoalue 2-3 km asemasta.
Meinasin myös ehdottaa tuota Hämeenlinnaa. Tuli vain tenkkapoo, että pelkkänä L:as-Tori-R:as-yhteytenä yhteys olisi aika tynkä ja osin päällekkäinen muun linjaston kanssa, eli kannattaisiko ennemmin luoda tuolle välille laatukäytävä, jota liikennöitäisiin vaikka muutamalla 30 min ja 60 min vuorovälin linjalla Tampere/Sammonkatu-malliin porrastettuna, jolloin torilta asemalle pääsisi vaikkapa 10 min välein? Joku kaupunkia tunteva voisi heittää jonkin idealuonnoksen, miten tuo yhteys olisi järkevin toteuttaa.

Porikin tuli mieleen, mutta toisaalta sinne voisi olla viisas ratkaisu Kokemäkijokilaakson duoratikka, joka poikkeaisi Porin aseman kohdalta keskustaan ja Karjarannasta Mäntyluoto-baanalle. Siitä SlaverioT kertonee kernaasti lisää. =)
 
Meinasin myös ehdottaa tuota Hämeenlinnaa. Tuli vain tenkkapoo, että pelkkänä L:as-Tori-R:as-yhteytenä yhteys olisi aika tynkä ja osin päällekkäinen muun linjaston kanssa, eli kannattaisiko ennemmin luoda tuolle välille laatukäytävä, jota liikennöitäisiin vaikka muutamalla 30 min ja 60 min vuorovälin linjalla Tampere/Sammonkatu-malliin porrastettuna, jolloin torilta asemalle pääsisi vaikkapa 10 min välein? Joku kaupunkia tunteva voisi heittää jonkin idealuonnoksen, miten tuo yhteys olisi järkevin toteuttaa.
Onko siellä Hämeenlinnan asemalla mitään tekemistä 10 min välein? IC menee kumpaankin suuntaan kerran tunnissa (-49 ja -11) ja lisäksi muutaman tunnin välein taajamajunia.
 
Järki alkaa voittaa:
Helsingin Sanomat 14.9.2010 sanoi:
HSL:n johto ei innostu johdinautoista Helsinkiin
Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi pelkää uuden järjestelmän kalleutta...

Rihtniemi on huolissaan siitä, että nyt luodaan taas uutta erillistä järjestelmää, joka vaatisi oman varikko- ja huoltojärjestelmänsä.

"Johdinautojen hankintaan pitää suhtautua aika kriittisesti ja miettiä myös kustannuksia. Se olisi Helsingille iso investointipäätös. Tämä on ainakin toistaiseksi minun käsitykseni, mutta asiaa vielä selvitellään."

Johdinautot kilpailisivat raitiovaunujen kanssa. Käytännössä johdinbussit korvaisivat osan raitiovaunuliikenteestä.

"Aikaisemmin on selvinnyt, että trollikka on ympäristöystävällisempi mutta kustannuksiltaan kalliimpi kuin dieselbussit. Sitten on vielä kaupunkikuvallinen kysymys", Rihtniemi pohtii.

Kaupunkikuvalla Rihtniemi viittaa johdinautojen tarvitsemiin omiin ajolankoihin. "Meillä on myös kriittisiä kohtia, jonne lankoja ei saa laitettua."

Sitä vielä tutkitaan, kuinka pitkiä matkoja johdinbussit pystyisivät kulkemaan akuilla ilman ajolankoja....

Alustavasti on ajateltu, että johdinbussien määrä olisi 60–100.

"Se on aika pieni määrä", Rihtniemi sanoo.

On vielä arvoitus, kuinka paljon johdinbussit todellisuudessa parantaisivat ilmanlaatua.

Rihtniemen mielestä johdinautojen hankintaa mietittäessä pitää huomioida myös dieselbussien ympäristöystävällisyyden paraneminen. http://www.hs.fi/verkkolehti/kaupun...nostu+johdinautoista+Helsinkiin/1135260126437
Luottamukseni HSL:n johtoon parani juuri kohisten.
 
Järki alkaa voittaa: -- Luottamukseni HSL:n johtoon parani juuri kohisten.

No joo. Mutta perusteluista vain puuttuu se yksi olennainen: johdinauto on bussi. On turha pilata bussin tärkeintä ominaisuutta - reitin valinnan vapautta - hirttämällä se sähkönsyöttöön. Johdinautojen eduista suurin osa kun joka tapauksessa saavutetaan hybridibussein. Tai toivottavasti tuo uutisen seikka "On vielä arvoitus, kuinka paljon johdinbussit todellisuudessa parantaisivat ilmanlaatua" tarkoittaa, että selvitetään, miten johdinautoinvestoinnin muulla tavoin käyttämällä voitaisiin parantaa ilmanlaatua.
 
No joo. Mutta perusteluista vain puuttuu se yksi olennainen: johdinauto on bussi. On turha pilata bussin tärkeintä ominaisuutta - reitin valinnan vapautta - hirttämällä se sähkönsyöttöön.
Niinpä. Lisäksi olennainen bussien vahvuus on se että kalusto on aika halpaa, johtuen siitä että perusbusseja tehdään isoissa sarjoissa. Erikoisbusseilla tuppaa olemaan erikoishinta. Kuvittelisin että ne hybridit tulee olemaan standarditavaraa. Noilla saataneen sähkömoottirin tasaisempi kiihtyvyys joka olisi minusta olennainen asia.

Tai toivottavasti tuo uutisen seikka "On vielä arvoitus, kuinka paljon johdinbussit todellisuudessa parantaisivat ilmanlaatua" tarkoittaa, että selvitetään, miten johdinautoinvestoinnin muulla tavoin käyttämällä voitaisiin parantaa ilmanlaatua.
Arvelisin sen tarkoittavan sitä että on ymmärretty ensinnäkin se että raskas kumipyöräliikenne huonontaa ilmanlaatua (katupöly) vaikka se kulkisi paineilmalla ja/tai toisaalta se että olennaiset päästövähennykset joukkoliikenteessä syntyy siitä että se korvaa henkilöautoilua.
 
Järki alkaa voittaa:

Luottamukseni HSL:n johtoon parani juuri kohisten.

Nimenomaan HSL:n reaktio on se, jota olen odottanut suurella epätietoisuudella. Nyt näyttää ilahduttavasti siltä, että HSL:ssä suhtaudutaan vähintäänkin skeptisesti eli lainaan Sinua: järki alkaa voittaa.

Kun tuohon palettiin lisätään Helsingin KSV:n arvatenkin suht negatiivinen suhtautuminen, niin tämä trollikka-issue taitaakin sitten olla tällä erää tässä.
 
Johdinautot kilpailisivat raitiovaunujen kanssa. Käytännössä johdinbussit korvaisivat osan raitiovaunuliikenteestä.

Tämä ajattelumalli näkyy porskuttavan. Mitäpä järkeä on muuttaa trollikaksi ratikkalinjaa, jos ratikan vaatimat investoinnit on jo tehty? Tehdään ehdoin tahdoin kalliimmalla huonompaa. Siis olettaen, että tuo tarkoittaa jo olemassa olevia raitiolinjoja eikä suunniteltuja. Hyvä kai se on, että ollaan kriittisiä, mutta ei tämä perustelemisen ja suunnittelemisen taso nyt kauheasti vakuuta. Väitän, Helsingissä olisi suhteellisen helppoa kehittää hiljaisimpia ratikkalinjoja sen verran, että vaunut tulisivat täyteen ja lopputulema olisi taloudellisesti parempi kuin bussilla korvaaminen, mutta rahat on tietty loppu ja juustohöyläämistilanteessa tämmöistä on vaikea saada tapahtumaan.
 
Tämä ajattelumalli näkyy porskuttavan.

Se onkin helsinkiläinen erityispiirre. Länsi-Euroopassahan on vain neljä sellaista kaupunkia, jossa on merkittävä määrä sekä ratikoita (yli 70) että trolleja (yli 35). Näistä kaupungeista kävin viime viikolla yhdessä eli Zürichissä. Siellä trolleja on, ja yksi linja kulkee vieläpä ihan ydinkeskustassa. Paikoin trolleilla on myös yhteisiä katu- ja jopa kaistaosuuksia ratikoiden kanssa. Kuitenkin linjastot on suunniteltu siten, että pitkiä matkoja päällekäin nämä kaksi liikennemuotoa eivät kulje. Trollien roolina tuntuu olevan lähinnä ratikkalinjojen poikki ja välistä puikkelehtiminen.

Eli euroopanlaajuisesti on niin, että trolli ja ratikka eivät oikein sovi samaan kaupunkiin. Ja niissä poikkeuskaupungeissa, joissa molempia on merkittävä määrä, liikennemuodot eivät suoraan kilpaile samoilla osuuksilla.

Sen sijaan Helsingissä esitetyt trollilinjat kulkisivat pitkiä matkoja sellaisilla katuosuuksilla, joilla nyt kulkee myös raitiotie. Ymmärtääkseni raitiotien lakkauttamista ei kuitenkaan ainakaan tässä vaiheessa ole rohjettu esittää.

Mitäpä järkeä on muuttaa trollikaksi ratikkalinjaa, jos ratikan vaatimat investoinnit on jo tehty? Tehdään ehdoin tahdoin kalliimmalla huonompaa.

Niinpä.

Siis olettaen, että tuo tarkoittaa jo olemassa olevia raitiolinjoja eikä suunniteltuja.

Tässäkin on kuitenkin se "ongelma", että ratikkalinjat ja niiden verkko ovat jo olemassa. Eli myös uusien ratikkalinjojen korvaajiksi suunnitellut trollit kilpistyvät samaan ongelmaan.

Jos nyt suunnitellaan esim. vaikka Herensaaren liikennettä, niin KSV haluaa hoitaa sen pidentämällä olemassaolevaa ratikkalinjaa hiukan. Trolliryhmä haluaisi tehdä kokonaan uuden, suurelta osin ratikkaverkon kanssa päällekkäisen yhteyden ydinkeskustasta Hernesaareen. Väittäisin, että ensimmäinen näistä vaihtoehdoista on sekä palvelutasoltaan että imagoltaan parempi että myös kustannuksiltaan maltillisempi. Tietysti se edellyttää sitä, että raitioteille luodaan samanlaiset nykyistä paremmat liikennöintiolosuhteet kuin trolleillekin luotaisiin.
 
Se onkin helsinkiläinen erityispiirre. Länsi-Euroopassahan on vain neljä sellaista kaupunkia, jossa on merkittävä määrä sekä ratikoita (yli 70) että trolleja (yli 35). Näistä kaupungeista kävin viime viikolla yhdessä eli Zürichissä. Siellä trolleja on, ja yksi linja kulkee vieläpä ihan ydinkeskustassa. Paikoin trolleilla on myös yhteisiä katu- ja jopa kaistaosuuksia ratikoiden kanssa. Kuitenkin linjastot on suunniteltu siten, että pitkiä matkoja päällekäin nämä kaksi liikennemuotoa eivät kulje. Trollien roolina tuntuu olevan lähinnä ratikkalinjojen poikki ja välistä puikkelehtiminen.
Helsingin erityispiirre - jos tuota ilmaisutapaa halutaan käyttää - on ensisijaisesti se, että raitiovaunua ei ole jalostettu sellaiseksi massakuljetusvälineeksi, jollainen sen tulisi olla. Ratikka on meillä aivan liiaksi "teräspyörillä kulkeva bussi". Mitä tulee Zürichissä käytössä olevaan liikennemuotojen väliseen työnjakoon, niin sen voidaan sanoa olevan viimeisen päälle onnistunut. Todettakoon, että keskustan ytimessä kulkee siellä kaksi johdinautolinjaa eli linjat 31 ja 46. Näistä 46 saattaa olla kaupunkia huonommin tuntevalle huomaamaton, koska se kääntyy rautatieasemalla ympäri eikä jatka ytimen läpi toiselle puolelle kaupunkia.

Helsinkiin suunniteltu johdinautolinjasto muistuttaakin hieman enemmän genèveläistä. Siellä on Zürichin tapaan kuusi johdinautolinjaa raitiolinjojen määrän ollessa puolisenkymmentä. Molemmat liikennemuodot hoitavat säteittäisiä yhteyksiä keskustasta ulos, ratikat raskaimpia, johdinautot ja muut bussit raideliikennettä selvästi vähemmän kuormitettuja linjoja. Molemmissa sveitsiläismetropoleissa johdinautot ja ratikat mahtuvat erinomaisen hyvin samaan kaupunkiin ja molemmilla on oma kiistaton roolinsa. Ei liene pelkkä sattuma, että siinä maassa joukkoliikenteen käyttö lienee suurinta koko maailmassa.
 
Helsingin erityispiirre - jos tuota ilmaisutapaa halutaan käyttää - on ensisijaisesti se, että raitiovaunua ei ole jalostettu sellaiseksi massakuljetusvälineeksi, jollainen sen tulisi olla. Ratikka on meillä aivan liiaksi "teräspyörillä kulkeva bussi".
Tämä on minusta erittäin hyvin sanottu. Ja tavallaan selittää myös trollikoiden syntyhistorian. Grossraumwagenit eli suomeksi 4-akseliset raitiovaunut yleistyivät Euroopassa vasta 1950-luvulla, ja vasta silloin raitiovaunuista tuli selkeästi busseja suurempia. Perävaunulla tai kahdella ratikka oli 2-akselistenkin aikana bussia suurempi, mutta työllisti silloin rahastajan per vaunu.

Helsingin raitiojärjestelmähän on ollut jäädytettynä 1960-luvulle, joten meillä on sellainen raitiotie, jolle 50 vuotta uudempi johdinautoteknologia ihan oikeasti onkin periaatteessa vaihtoehto. Siinä mielessä on jopa hyväksyttävissä se, että konsultit saavat sellaisia tuloksia kuin on esitetty. Mutta vika on joko konsultissa tai konsultille annetussa toimeksiannossa, jos selvitys ei vertaa bussiliikenteen muuttamista nykyaikaiseksi johdinautoliikenteeksi 1960-luvun raitioliikenteen muuttamiseen nykyaikaiseksi raitioliikenteeksi.

Antero
 
Takaisin
Ylös