Nämä on kaksi sellaista paikkaa että on oikeastaan ihan yhdentekävää mitä rakennuskulut ovat, tämän takia joku raiteista pihtaaminen olisi vähintään outoa.
Hernesaaren hoitamisessa busseilla on tietty logiikka, sillä jos se Hernesaari olisi oikeasti irtonainen saareke, ja sinne kaavotettaisin yhtä vähän kuin mitä nyt yleiskaavaehdotuksessa on, niin tuskin se keräisi bussikuormia kummempia matkustajamääriä.
Mutta kun Hernesaari sijaitsee kätevästi heti Punavuoren kyljessä, niin liikenne voidaan hoitaa pidentämällä olemassaolevaa ratikkalinjaa hiukan sen sijaan, että jouduttaisiin tekemään kokonaan uusi linja, niin talouspuoli todennäköisesti näyttää ratikalle edullisemmalta. Linjojen 1 ja 6 uudelleenjärjestelyllä lie mahdollista saada Hernesaari hoitettua 1-2 lisävaunulla.
Sen sijaan oma bussilinja "16B", sähköllä tai ilman, saattaa helposti nousta kalliimmaksi vaihtoehdoksi puhumattakaan siitä, ettei se houkuttele matkustajia=lipputuloja samalla tavalla. Bussilinjalle kun pitäisi varata autot ihan keskustaan saakka, kun se ei olisi vaan nykyisen, lähelle tulevan linjan jatke.
Nykyisen 16:n tihentäminen asuinalue-Herneen tarpeisiin ei sekään ole taloudellisesti kestävää, sillä vuoroväliä pitäisi tihentää Herttoniemeen saakka.
Jostain tarpeeksi ahtaasta perspektiivistä vaikka liityntäliikenne Jätkään busseilla voi näyttää edulliselta, mutta tämä ei todellakaan ole veronmaksajien etu.
HKL:n logiikka tässä liityntäideassa oli se, että metrossa Jätkän asukkaat voidaan kuljettaa keskustaan "ilmaiseksi", koska siellä on niin paljon hukkakapasiteettia nyt jo, eikä tilanne parane edes länsimetron myötä. Silloin kustannuslaskennassa otetaan siis huomioon joko Jätkästä keskustaan asti kulkevat ratikat taikka Jätkästä vain metroon kulkevat bussit, ja metron kustannuksia ei tarvitse huomioida ollenkaan.
Sinänsä tuo logiikka on ihan OK, jos pakollisen joukkoliikennepalvelun hoitaminen mahdollisimman halvalla on ainoa tavoite. Emmetys ei myöskään näytä bussiliitynnälle katastrofaalisia tuloksia, koska se jakaa ne Jätkän joukkoliikennematkustajat (joiden määrä on vakio) tarjolla oleviin kulkuneuvoihin, ja jos muuta ei ole tarjolla kuin se liityntäbussi, niin sinnehän Emme ne pistää. HKL:n menopuoleen tuo olisi siis tehnyt mahdollisimman pienen loven.
Tässä mallissa jäi tietysti aidosti arvioimatta palvelutaso, joka olisi surkea, ja lipputulokertymä, joka myös olisi pienempi, kun ei tuollaista liityntämallia viitsittäisi oikeasti käyttää. Samoin arvioimatta jäi asuntojen arvonalennus, kun Jätkästä olisi tullut kantakaupungin laidan sijaan liityntälähiö.
Nyt, kun näyttää siltä, että Jätkän liikenne toteutetaan fiksusti ja oikein, pidän mahdollisena sitä, että lipputulot kattavat liikennöintikustannukset tuolla alueella sitten, kun alue on "valmis".
- Kruunuvuorenranta. Asemakaavasuunnittelussa vaihtoehtoina raitiotie tai metro. Metro osoittautui mahdottomaksi ja valtuusto päätti raitiotiestä. Raitiotien teilaamiseksi pitää esittää jotain, ja esitetään lauttaa tai johdinautoja.
- Jätkäsaari. Alueen kaavoituksen lähtökohtana alusta alkaen raitiotie, koska metron mahdollisuudet menetetty Ruoholahden aseman sijoituksen vuoksi. HKL esitti liityntäbusseja metroasemalle, voisivat olla ehkä johdinautoja.
Näiden kahden osalta olen ymmärtänyt, että KSV:stä tuli erittäin jyrkkä kielto selvittää johdinautoja.
Odotan todellakin, että valmistumassa olevassa työssä esitetään jotain järkeviä käyttökohteita johdinautoille, ei nykyisten tai tekeillä olevien raitioteiden korvaamista. Ellei niitä järkeviä kohteitä esitetä tai löydy, Helsinkiin ei tule johdinautoja. Ja sanon siksi johdinautofaneille terveisiksi, että älkää sahatko omaa oksaanne suunnitelmilla, jotka ovat niin taloudellisesti, toiminnallisesti kuin poliittisestikin epärealistisia.
Tämä on mielenkiintoinen pointti. Onko johdinautoselvityksen todellisena tavoitteena siis lopulta ollutkaan johdinautojen tuominen Helsinkiin? Vai onko se tavoite joku ihan muu? Onko trollien ystäviä nyt sahattu silmään oikein kunnolla?
Laiska on kaveri ollut, kun ei ole vaivautunut edes kirjoittamaan asiaa omin sanoin. Aika hauskasti tekstissä sanotaan ennen toista taulukkoa " Täten yllä oleva taulukko voidaan laskea samaan muotoon kuin edellä on esitetyt HKL:n tilastoarvot:" vaikka artikkeli ei sisällä yhtään HKL:n tilastoarvoa, toisin kuin Anteron artikkeli. Oletettavasti alku onkin kopsattu sitten wikipediasta yms. Sääli että artikkelista ei näe tekijää, olisi kiva tietää, kuka on moiseen sortunut.
