Toi 58 on minusta nimenomaan esimerkki siitä mitä käy kun yritetään leikkiä ratikkaa bussilla. Mun käsityksen mukaan se jumittaa ensinnäkin AKK:lla, Pasilan sillalla ja Nordenskiöldinkadulla. Ja ihan vaan siksi ettei välillä ole bussikaistoja. Silta ehkä ratkeaa levennyksen myötä, tosin ratikoilla ja busseille tulee sitten yhteinen kaista, saa nähdä miten toimii. Toinen ongelma on Pasilan aseman pysäkki, Meikkuun meneviä hoitsuja pukkaa ruuhka-aikaan tuulilasimakuorma kyytiin ja pysäkkiajat venyy todella pitkiksi. Milleköhän isohkolle matalattialaisella ja monioviselle liikennevälineelle on jo saatu omat kaistat suurimmalle osalle väliä AKK-Pasila-Meikku ja loputkin olisi jotenkin tehtävissä? Loogista olisi miettiä 58 uusiksi niin että se palvelee etupäässä Itis-Pasila väliä, yhdistää esim. 59:n, ja jatkaa ysi Meikkuun samalla kun se oikaistaan ja pysäkki tulee aseman eteen sillalle. On kokolailla toivotonta saada esimerkiksi Nordenskiöldinkadulle bussikaistat joita vielä kunnioitetaan, se on aivan täynnä henkilöautoja, bussien vieminen kiskoille taas on minusta oiva keino sekoittaa sekä bussien että ratikoiden liikenne. Kun tilaa on rajallisesti niin pitäisi tehdä jotain valintoja.
Johdinautot
- Viestiketjun aloittaja JudgeT
- Aloituspäivämäärä
- Liittynyt
- 7 Maaliskuu 2009
- Viestit
- 1,501
Eihän Itäväylällä sitä ruuhkaa ole, vaan välillä AKK/Flemari-risteys -> Munkan aukio-osuus. Itäväylällä 58:lla ainoa hidaste on länteen päin Herttoniemen liittymä, jossa bussi joutuu kulkea rampin sekä kaksien liikennevalojen kautta, siinä on aina ruuhkaa. U-linjat eivät aina edes tuota ramppia aja, vaikka pitäisikin. Itse tekisin liittymään bussikaistan, jolle toki etuudet.
Liitetiedostot
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 1,394
No jos On Sovittu päätti sähköveturihankinnasta, niin nimikin löytyy: Kekkonen
Kekkonen tosiaankin päätyi ajamaan sähköveturikauppaa, koska tuohon aikaan hän näki tarkoituksenmukaiseksi edistää neuvostokauppaa ja muutenkin järjestää pienempiä asioita neukkujen etujen mukaan, sillä silloin hoidettavana oli Suomen kannalta elintärkeä asia: vapaakauppasopimus EEC:n kanssa, mihin Neuvostoliitto suhtautui hyvin epäluuloisesti.
vristo
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 4,148
Nämä olisivatkin otollisia paikkoja nykyistä vahvemmille, mutta samalla älykkäämmille liilkennevaloetuksille. Toki muun liikenteen poisto bussien edestä olisi kaikkein optimaallisinta, mutta ei taida olla kovin realistista nyky-Helsingissä. Henkilöautoilla kun täytyy ajaa ja niitä täytyy saada parkkeerata, mielinmäärin. Ja Pasilassa, Pasilan sillan, Ratapihantien ja Asemapäällikönkadun risteyksessä kohtaa niin monet Helmi-bussilinjat sekä Liva-ratikkalinjat, että odotusta riittää. Marssijärjestyshän on selvää: ratikat ensin, mutta kun niitäkin tulee ja kääytyy useimpiin suuntiin. Bussit siinä sitten täpötäysina odottelevat vuoroaan; melkein kuulee sen kihinän matkustamosta: "eikö toi nyt tosta jo pääse?".
Mun ratkaisu asiaan: ratikkakiskot Reijolankadulle; sillä saatettaisiin joku noista bussilinjoista muutettua raitiolinjaksi, jolloin silläkin olisi vahvimmat etuudet.
Nykyään tiheästi ruuhka-aikaan telibussit kulkevat bussit täytyyvät uudestaan jo toiseenkin suuntaan. Onkin aika hauskaa, että Meikun henkilökunta täyttää nuo viiskasit omalta osaltaan, mutta tyhjentyäkseen Pasilassa. Mutta Pasilan asemalla odottaakin nykyään toinen iso matkustajakuorma, jotka muutamat kaupunkijunat, mutta varsinkin aamuruuhkan pitkät henkilöjunat (nelirunkoiset R ja H-juna sekä veturivetoiset lähijunat etunenässä) sinne tuovat. Tämä ihmismassa lähentelee jo hieman kaakkoisaasialaisia vastineita ja se yrittää sitten pyrkiä ja mahtua mihin tahansa Pasilan pysäkille saapuvaan bussiin. Kaikki kelpaa, jopa h22 nykyään, mutta eteenkin h58, h58B ja h59. Mutta myös jotkin seutulinjoista saavat tästä osakseen. Suurin osa heistä ei ole suinkaan menossa Itä-Helsinkiin, vaan valtaosan määränpää on Aleksis Kivenkadun ja Teollisuuskadun väliset sekä niiden tuntumassa olevat työpaikkakeskittymät.
Minusta alkaa tuntua, ettei bussiliikenteen kapasitetti riitä kunnolla tämän matkustajamassan liikuttelemisiin: bussien lastausajat Pasilan aseman pysäkeillä venyvät kun uutta väkeä tulee sinne ihan jatkuvalla syötöllä(toki ovi pitää sulkea ja lähteä liikkeelle jossain vaiheessa), mutta onneksi seuraava bussi on jo ihan kohta takana. Pitää olla jotain suurempaa liikennevälinettä, johon raitiovaunu sopisi aivan hyvin, kun vaan sopivat ratayhteydet olisivat olemassa. Nimenomaan välille Meikku-Pasila-Teollisuuskatu/Aleksis Kivenkatu-Junatie (Kalasatama).
---------- Viesti lisätty kello 0:20 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 0:15 ----------
Se onkin yksi bussilinjojen h58/h58B typerimmistä ja turhauttavimmista hidasteista.
Jos se yhtään tuskaa helpottaa niin se risteys on ollut kokolailla täyskatastrofi ihan kaikilla liikennemuodoilla jalankulkijat mukaanlukien siitä saakka kun se silta avattiin. Jotain parannusta on tulossa uuden Veturitien myötä, ajatus on että autoliikenne siirtyisi sinne, siihen Messukeskuksen kohdalle tulee alikulku ja Teollisuuskatu menee myös tunnelissa radan ali. Mutta siitä huolimatta se silta on aika ruuhkainen ihan jo joukkoliikenteen vuoksi, eli sitäkin voisi vähän hajauttaa. Minulle tulee esim. mieleen että 69 ja Tiedelinja käyttäisi sitä uutta alikulkua, siitä on itseasiassa laitureille parempi yhteys kuin sillalta. Tai että jos AKK jätettäisiin ratikoilla ja ysi oikaistaisiin Asemapäällikönkadulle niin myös 59 (korjaus 58) ajaisi sitä kautta jolloin kääntyvä liikenne risteyksessä vähenisi. Tai jotain tollaista. Epäilen että nykytilanteessa henkilöautojenkin kannalta saattaisi olla parempi muuttaa se silta joukkoliikennekaduksi, koska tuo risteys luultavasti vetäisi sen jälkeen paremmin. Jos sen tekisi noin niin levennystä ei välttämättä edes tarvittaisi, uudet pysäkit vaan busseille ja ratikoille aseman eteen.
Jep.
Samalta tuo näyttää matkustamostakin. Laskin tuossa yksi päivä että Pasila - Meikku väliä ajaa 33 bussia ruuhkatunnissa suuntaansa. Tuo on noin 2 000 matkustajapaikkaa, eli kysyntää luulisi riittävän raideliikenteellekin. Herra DF huomautti yhdessä keskustelussa että ne 500-sarjan bussit on verrattaen tyhjiä, ei ihmiset vaan osaa käyttää jotain 503:sta silloin kun se sattuu kulkemaan. Miltä se muuten näyttää siltä ratin takaa, kun minusta 58B on vähän väljempi vaikka kuvittelisi asian olevan toisinpäin kun se menee Meikussa pihaan saakka? Ainakin 14B on tilastojen mukaan hämmentävän paljon vähemmän kuormitettu kuin 14, eli osa matkustajista ei vaan ilmeisesti ymmärrä että mikä b-luokan bussi tuo oikein on?
Moneen kertaan on tuotu esiin ajatus poikittaisratikkasta Munkkivuori - Meilahti - REIJOLANKATU - Pasila asema - Kalasatama M. Vaihtoehtoisesti Mäkelänkadun suuntaan ensi alkuun. Campus.
Kiskoja tarvittaisiin Reijolankadulle sekä Kyllikinporttiin mikäli halutaan oikaista.
Ilmeisesti kuitenkin pitää odottaa jotta Pasilan silta leventyy?
Tämä on ollut tehtävänä, eli on muunnettu nykyisiä ja tulevia dieselbussilinjoja trollikoiksi. Linjojen reitteihin ei olla koskettu. Tarkoitus on ollut tehdä mahdollisimman tarkka yksi-yhteen vaikutusarviointi bussi- ja trollikkaliikenteen välillä.
Olet oikeassa, että tällainen lähestymistapa on trollikoiden kannalta ongelmallinen. Valittujen bussilinjojen reitit eivät tuo kunnolla esiiin trollikan ominaisuuksia lähipäästöttömänä ajoneuvona. Samaten nivel- ja tuplanivelkaluston suurempaa kapasiteettia ei pystytä täysin hyödyntämään.
Nämä puutteet tiedetään, mutta osittain samanaikaisesti tehtävän runkobussiselvityksen ja toisaalta trollikkaprojektin rajattujen resurssien takia reittimuutosia tai uusia linjoja ei ole tähän selvitykseen voitu ottaa mukaan.
Sen verran vielä raportista etukäteen, että se on aloitettu HKL:n aikana ja siksi käsittää pääasiassa vain Helsingin sisäisten bussilinjojen muuttamista trollikoiksi. Seutulinjoja ei ole oikeastaan kuin yhdessä poikittaisreitistövaihtoehdossa. Liityntäliikennevaihtoehtoa ei ole tutkittu.
Tämä mene niin kauas trollikoista, että avasin uuden ketjun koskien Pasilaa, http://jlf.fi/f20/4984-pasilan-linjasto/#post98842
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,499
Saksankielentaitoisille: http://www.fpdwl.at/forum/thread.php?postid=235444&sid=62b493f05e93b1fb196164b2f965fe92
Tiivistelmä suomeksi: Soulissa on otettu käyttöön täysikokoisia akkubusseja. Yhdellä latauksella voi ajella 83 km ja lataus kestää 30 min. Ajelevat Namsan-vuorelle, ilmeisesti siis peruste sähköbussille on sama kuin Friscossa. Kori ei ole terästä vaan jonkinlaista hiilikomposiittia.
Tiedä sitten, miten valmis tuote tuo on, ja mitä rangelle tapahtuu pakkasella, mutta hyvin mielenkiintoista tuo joka tapauksessa on. Jos korealaiset vaikkapa viidessä vuodessa pystyvät kehittämään tuota edelleen ja saamaan mahdolliset lastentaudit pois, niin sähköinen bussiliikenne voi kokea uuden tulemisen. Suomessakin.
Tiivistelmä suomeksi: Soulissa on otettu käyttöön täysikokoisia akkubusseja. Yhdellä latauksella voi ajella 83 km ja lataus kestää 30 min. Ajelevat Namsan-vuorelle, ilmeisesti siis peruste sähköbussille on sama kuin Friscossa. Kori ei ole terästä vaan jonkinlaista hiilikomposiittia.
Tiedä sitten, miten valmis tuote tuo on, ja mitä rangelle tapahtuu pakkasella, mutta hyvin mielenkiintoista tuo joka tapauksessa on. Jos korealaiset vaikkapa viidessä vuodessa pystyvät kehittämään tuota edelleen ja saamaan mahdolliset lastentaudit pois, niin sähköinen bussiliikenne voi kokea uuden tulemisen. Suomessakin.
Lataa TranslateClient niin saat saksasta ymmärrettävän käännöksen vaikka englanniksi yhdellä klikkauksella.
Compact
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 2,298
Ajattelitko sitten puolestasi, että tiedät ehkä jo kaupungin lopullisen myönteisen kannan kalliin johdinlinja-autoinfrastuktuurin rakentamiseen? Kaupungin virkamiehiä pitää toki olla tällaisen selvityksen tekijöiden joukossa, mutta ei heillä, vaikka he muutamat olisivatkin trolleymyönteisiä ja siksi siinä mukana, ole kuitenkaan sitä "sadan miljoonan rahamassia" mukanaan, joka tämän uuden liikennemuodon tyhjästäpolkaisemiseen tarvittaisiin.
Ihmettelen aina vain enemmän suuresti, että oletetaanko Helsingin kaupungin ostavan "sadan" bussin laivaston itselleen omiin nimiinsä tai vaikka uuteen johdinautokalustoyhtiöön? Ja josta niitä sitten kilpailutuksen myötä jaeltaisiin esim. ulkomaisille bussifirmoille muutaman vuoden liikennöintiä varten. Koko ajatus johdinautoliikenteestä nyky-Suomessa nykyisten liikennöimisehtojen mukaisesti on aivan käsittämätöntä. Olisi edes olemassa kaupungin bussilaitos, niin sitä voisi pitää tappiolla tuollaisilla kytköksillä.
Ottamatta kantaa siihen, onko kanta positiivinen vai negatiivinen, voi kuitenkin todeta, että tällaisten selvitysten tarkoitus on nimenomaan selvittää taustoja myöhemmin tehtävää mielipiteen muodostamista varten. Ei kai millään taholla olisi järkeä lähteä tilaamaan kalliita selvityksiä, jos mielipide on jo valmiiksi selvillä.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,499
Mä luulen, että ymmärrän tuon alkuperäisen saksan paremmin kuin siitä konekäännetyn englannin. No, en ole tätä Translateclientiä kokeillut, mutta ne konekääntäjät, joita olen, ei kyllä oikein ole mistään kotoisin. Venäjää ja ranskaa olen kokeillut niillä kääntää, kun en ymmärrä alkuperäistekstistä mitään, mutta konekäännös ei oikein auta muuhun kuin ihan siihen, että ymmärtää, mistä aiheessa noin suurin piirtein puhutaan.
Näinhän sitä luulisi, ja toivoisi. Varmaankin trolliasiassa näin onkin, kun alkuinnostus on mennyt ohi ja faktat alkavat puhua puolestaan.
Seudun liikennesuunnitteluhistoriaa seuranneena täytyy kuitenkin todeta, että liian usein on tehty juuri noin miten kuvaat, eli samalla tavalla kuin me lukion pitkässä matematiikassa laskettiin kotilaskuja. Lopputulos katsotaan kirjan takaa ja sitten tehdään mitä vaan, että siihen päästään.
Ja ennen kuin joku alkaa puhua salaliitoista, niin sanottakoon, että kyllä niitä on ihan virkamiehiä, ja eläkkeelle jääneitä virkamiehiä, jotka suoraan myöntävät em. menettelyn; On Sovittu on jo tehnyt loppuratkaisun, virkamiehistö ja konsultti vaan esittävät mallin, jolla siihen päästään.
Jos nyt vielä tästä, niin mainittu ohjelma toimii mielestäni ällistyttävän hyvin saksa-englanti-saksa -"akselilla".
---------- Viesti lisätty kello 18:55 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 14:01 ----------
Ja kyriilinen venäjä - englantikin näyttää toimivan vallan ymmärrettävästi.
Valitse kuitenkin vain kappale kerrallaan käännettäväksi.