OT:
Niin paljon kuin esimerkiksi uusia Ivecoja (= Irisbus Crossway LE) on moitittu, on niissä erittäin mielenkiintoinen innovaatio: nopeudenrajoitin. Se poikkeaa muista bussimalleista siten, että sen voi asettaa mihin tahansa nopeuteen (ainoa rajoitus on, että ko. rajoitin ei toimi alle 30km/h nopeudessa), jolloin ko. bussi ei kulje sen kovempaa kuin rajoitus sen sallii. Itse käytän huomattavan usein sitä esimerkiksi bussilinjalla h23, jossa asetan sen max. nopeudelle 30-40km/h. Tällöin bussi ei edes alamäessä kulje liian kovaa ja bussilinjojen ajoajatkin toteutuvat nopeusrajoituksia noudattaen.
Näenkin, että tulevaisuudessa tie- ja katukohtaiset nopeusrajoitukset saattaisivat rajoittaa ajoneuvojen nopeutta tietotekniikan (kuten navigaattorin) avulla. Olisi mahdollista jo nyt. Muita mielenkiintoisia turvallisuusuudistuksia on mm. alkolukot, joita alkaa tulla ensi vuodesta niihin uusiin busseihin, joilla uusia liikennöintisopimuksia ajetaan.
Trollikoista vielä:
Itse olen nykyään varsin neutraali noiden suhteen, mutta toki näkisin niitä mielelläni Helsingin katuverkossa. Mielestäni nyt esitetty trollikkaverkko, jossa sitä on muutettu alkuperäisestä suunnitelmasta huomattavasti, on varsin hyvä. Esimerkiksi bussilinjat h39 ja h40 ovat jo nyt eräänlaisia runkobussilinjoja ja molemmat ovat varsin suosittuja. Oman kokemukseni mukaan nelikymppinen on "aina täynnä" ja tavallinen kaksiakselinen bussi tuntuu varsin riittämättömältä sinne. Niveljohdinautot voisivat olla varsin ympästöystävällinen vaihtoehto noilla suunnitelman bussilinjoille, varsinkin niille, joita ei ole suunnitelmissa tarkoitus muuttaa raitiolinjoiksi tai muutenkaan ulottaa sähköistä kaupunkiraideliikennettä niiden alueelle. Uudessa trollikkalinjastossa on vähennetty eteenkin Mannerheimintietä ylittäviä linjoja (mm. h16 ja h55), joka voi olla paikallaan niiden toimintavarmuuden parantamiseksi. Ja kääntäen, myös vähentää ristiriitoja raitiolinjojen kanssa.
Mutta kuten sanottu ja todettu aiemminkin, itsekin odottelen uuden selvityksen valmistumista ja katsotaan sitten mitä se tuo tullessaan. Jos päättäjät päättävät heittää se samaan "X-arkistoon", kuin vaikkapa raitioliikenteen Kanjo-suunnitelman, niin mikäpäs siinä. Sitten annan täyden tukeni raitioliikenteen laajentamiselle ja sen kehittämiselle. Tässä eräs joukkoliikenteen suunnittelun parissa työskentelevä ystäväni sanoi Helsingin raitioliikenteestä varsin osuvasti ja se hieman herätti itseänikin: kaikista heikkouksistaan huolimatta Helsingin parjatut raitiotiet ovat varsin hyvää joukkoliikennettä ja ne luovat varsin suoria sekä nopeita yhteyksiä hoitamilleen kaupunginosiin. Tämä vain on helsinkiläinen tapa hoitaa raitioliikennettä; saksalaisia stadtbahneja niistä ei saa tekemälläkään.
Myös bussiliikenne on tärkeä osa Helsingin alueen joukkoliikennettä: 160 miljoonaa matkaa vuosittain, yli 260 bussilinjaa, joilla on yli 20 000 lähtöä päivittäin. Tämäkin joukkoliikennemuoto tarvitsee kehittämistä, sillä monet sen matkustajista ovat vain sen varassa. Itse pidän mm. älykkäitä liikennevaloetuisuuksia kaikkein parhaimpina ja nopeimmin tuloksia antavina. Myös oikeanlainen, bussiliikenteen huomioonottava katuinfra on ensiarvoisen tärkeää bussiliikenteen kehittämisessä.
Nämä kaikki joukkoliikennemuodot saavat aikaan se, ettei meidän metropolialueella oikeasti tarvitsisi omistaa autoa liikkuakseen sen alueelta toiseen. Minulla on oma auto pääasiassa sen takia, jotta pääsen ajoissa tuottamaan sitä joukkoliikennettä.
Vastavetona tuolle "trollifanaattisuudelle", joka on nyt mainittu useamman keskustelijan taholta: en pidä siitä, että kaikesta huolimatta, vain jonkinlaisen "raitioliikennehysterian" (= pelätään, että raitioliikenneprojekteja karsitaan) nimissä, minun ja kolleegoideni työtä väheksytään. Me haluamme oikeasti tehdä sen eteen sen mitä voimme, mutta me olemme vain ihmisiä. Jos sitä sekä sen aiheuttamia, rajoituksia ei hyväksytä, voi tilallemme valita robootteja. Vaikkapa sitten muuttamalla metron automaattikäyttöiseksi.
Se, että pidän työstäni bussinkuljettejana, ei tarkoita, että olisin jonkin toisen joukkoliikennemuodon vihollinen tai muuten vastustaisin sitä. Onneksi me oikeat joukkoliikenneammattilaiset tiedämme sen; esimerkiksi kun kohtaan kolmosen ratikan Viipurinkadulla ajaessani bussilinjaa h23, meidän kummankin kuljettajan käsi nousee tervehdykseen yhtä iloisesti ja vilpittömästi.
Mutta älkää pelätkö, hyvät ystävät, ei meillä joukkoliikennefoorumin jäsenillä ole valtaa päättää tätä trolliika-asiaa. Jos olisi, niin olisihan se varsin outoa päätöksentekoa Helsingin kaupungissa. Toki jokaisella on oikeus mielipiteeseen. Mutta tämä on asia, joka päätetään ihan muualla kuin täällä.
Nyt lisää kinkkua nassuun ja vapaapäivistä nauttimaan, sillä bussiliikenne ei ajamalla lopu näiden jouluvapaiden jälkeen...
---------- Viesti lisätty kello 19:06 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 18:51 ----------
Mä ajoin takaa sitä, että liikennöitsijän tulee vaatia liikennesääntöjen, kuten nopeusrajoitusten, noudattamista. Jos ei liikennöitsijää turvallisuus kiinnostakaan, niin yrityskuvan luulisi kiinnostavan, ja ainakin rahan. Tämä keskusteluhan lähti liikkeelle siitä, että rauhallisemmin ja rajoituksia noudattamalla säästettäisiin polttoainetta ja saataisiin siis kuluja pienemmiksi.
Tämähän on täysin selvää; kysy sitä miltä tahansa bussiliikenneyritykseltä. Joissain bussiyrityksissä seurataan kuljettajien toimintaa varsin aktiivisesti ja seurattaisiin vieläkin tehokkammin, jos vain olisi mahdollista. Esimerkiksi kameravalvonta on tulossa vahvasti paitsi muuhun valvontaan, niin myös kuljettajien toiminnan valvontaan. Muutamassa vuodessa meidän ammattimme on tulossa täysin monitoroinnin alle.