Aina vaan kummastuttaa, missä on päätetty, että jokerin mahdollisen raideversion optimiraideleveys on metri...
Ei sitä olekaan missään "päätetty". Eihän jonkin raideleveyden optimaalisuus ole kiinni jonkun päätöksestä, vaan simppeli etujen, haittojen ja potentiaalien vertailu eri vaihtoehtojen kesken.
...vaikkei rautatieleveys maksa sen enempää ja pystyttäisiin tekemään paljon tilavammat kulkineet.
Ei se rakennuskustannuksiltaan ole välttämättä kalliimpi mutta miksi rakentaa raidelinja, jota ei voi juuri ollenkaan verkostoida muuhun olemassaolevaan tai helposti rakennettavissa olevaan verkkoon? Samalla rahalla kun saisi merkittävän lisäyksen nykyisin olemassa olevaan verkkoon synergiaeffekteineen ja suurine potentiaaleineen.
Sitäpaitsi miksi jotkut kuvittelevat, että kaupunkiliikenteessä leveämpi raideleveys tuo automaatisesti leveäämät vaunut? Asiahan siis ei ole näin. Vaunun leveyttä rajoittavat täysin muut seikat kuin raideleveys. Esim Grazissa ajellaan 2,2m leveillä vaunuilla raideleveyden ollessa 1435mm, uudet Variobahnit ovat 2,3m leveitä. Bielefeldin (1000mm raideleveys) uudet vaunut tulevat olemaan matkustamon kohdalla 2,65m leveitä.
Olen koematkustanut Tukholman tvärbanan muutaman kerran ja joka kerta havainnut sen liikkuvan ihan yhtä jyrkissä mutkissa sujuvasti kuten muutkin raitsikat.
A32:n minimikaarresäde on muuten 25m, kyllä pienempääkin löytyy Helsingistä. Jokerin pienin kaarresäde tulee muistaakseni olemaan 30-35m. Kaarresäteellä ei myöskään ole tekemistä raideleveyden kanssa niillä suuruuksilla, missä kaupunkiliikenteessä liikutaan.
Mututuntemukseni on, että leveämmällä raitsikalla voisi ajaa nopeamminkin, mutta se on tosiaan vain omaa mutua.
Mihin tuntemuksesi perustat? Oletko esimerkiksi koskaan käynyt Linzissä? Siellä ajetaan 900mm raideleveydellä aikamoista vauhtia. Itävallasta ja Sveitsistä löytyy erittäin monia esimerkkejä siitä, että kapealla radalla voi ajaa yli 80 km/h. Myös Saksasta löytyy hyviä esimerkkejä.
Raideleveydellä ei ole mitään tekemistä nopeuden kanssa niissä suuruusluokissa, joissa kaupunkiliikenteessä liikutaan. Nopeuden rajoittaa radan kunto, kaarresäteet, eristys muusta liikenteestä (ei mitään halpaa sulkuviivaa jossa autojen peilit ulottuu raitiovaunun kylkeä raapimaan), liikenteessä käytetyt vaunut ja pysäkkiväli.
Tietysti voisi bussiversiotakin kehittää vaihtoehtona ( huomattavasti taloudellisempaa ).
Miksi kehitetty bussiversio olisi mielestäsi taloudellisempi? Huomioi bussin pienempi kapasiteetti, suurempi henkilöstötarve, bussin lyhyempi käyttöikä, nousevat matkustajamäärät jotka pidentävät pysäkillä seisoskelua koska bussiin pitää edelleen nousta edestä ja raidekerroin.
Omilla kaistoilla ym etuuksilla saisi täsmällisyyttä parannettua ja kapasiteettia pistämällä bussiin toisen kerroksen, teknillisesti edes kaksikerroskaksinivelbussikaan ole vaikea.
Jos lisää vielä nykyisestäkin omia kaistoja, ei ole kovinkaan paljon kalliimpaa rakentaa niille kiskot heti päälle.
Kaksikerroskaksinivelbussi kuulostaa melkoiselta seikkailulta. Onko olemassa kaksikerroksisia nivelbusseja? Mitähän sellainen maksaisi?
Jokerilla tietääkseni matkustetaan usein lyhyitä matkoja (?), en tiedä olisiko lisäkerroksesta paljoakaan hyötyä kun matkustajat eivät koe sinne kiipeämistä kannattavana.