Kuvassa on kyse rautatiestä, joka kulkee katutilassa, ei raitiotiestä. En tiedä, millä ehdoilla metron yhdysraidetta saa liikennöidä, mutta olettaisin että ko. kaista täytyy silloin sulkea liikenteeltä. Mielenkiintoista sinänsä, että vastasuunnan kaistalle on päästetty autot.
Käsittääkseni 2,65 m maksimileveys tulee sen johdannaisena, että EU:n laajuisesti ajoneuvon maksimileveys on 2,55-2,6 m, johon kiskoilla kulkevalle raitiovaunulle on annettu 5 cm lisää leveyttä. Finlexistä ei löydy juuri mitään mainintoja raitiovaunuista, enkä lähde nyt perkaamaan Eurlexiä.
Toki sitä voi lähteä virittelemään mitä huvittaa. Mutta mitä ihmeen hyötyä yli 2,65 m leveistä "raitiovaunuista" olisi kun niitä ei saa hyllytavarana? Lisäksi leveämpi kalusto vaatisi leveämmät kaistatkin. Mistä niille löytyisi tilaa?
---------- Viesti lisätty kello 20:50 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 20:43 ----------
Ai niin, tämä on hauska. 2,65 m taitaa olla Saksan raitiotielainsäädännön BoStrab:in säännös:
BoStrab kaluston leveydestä
BoStrab:ia noudatetaan mm. Bergenin ja Århusin raitioteiden toteuttamisessa, ja itse pidän
perusteltuna, että sitä noudatettaisiin "parhaana käytäntönä" jatkossa myös Suomessa.
Sen sijaan Suomen lainsäädännössä ei nykyisellään ole sitovaa sääntöä raitiovaunun leveydestä, kuten siinä ei ole juuri mitään muitakaan säännöksiä raitiovaunuista. Lainsäädännössähän on suoranaisesti vain raitiotien ja muun tieliikenteen suhteen määrittelevät pykälät.
---------- Viesti lisätty kello 21:08 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 20:50 ----------
Vielä lisäksi kiinnostuneille: lienee syytä penkoa EU:n asianomaiset direktiivit ja asetukset.
Lisäksi on hyvä muistaa, että se, että Suomessa ei jostain asiasta ole nyt säädetty laissa, ei välttämättä anna Suomelle mahdollisuutta toimia asiassa toisin tai esim. direktiivin vastaisesti.
Nykyisin Suomessa ei ole raitioteitä tai metroa koskevaa lainsäädäntöä, koska aikanaan raitiotiet oli vain Helsingissä, Turussa ja Viipurissa sekä niihin rajautuvissa pitäjissä - joissa kaupungin katsottiin olevan pätevä hoitamaan asiat - ja myöhemmin vain Helsingissä, jonka on katsottu voivan itse vastata raitioteiden ja metron turvallisuudesta.
Kun raitioteitä koskevaa lakia joudutaan ennen pitkää säätämään, se joudutaan tekemään EU:ssa noudatettavin periaattein. Järkevintä olisi kääntää BoStrab "suomeksi".
Esimerkiksi Maltan on tuskin tarvinnut säätää rautateitä koskevia lakeja EU:hun liittyessään. Jos sinne rautatiet perustetaan, rautatielaki joudutaan säätämään EU:n ao. lainsäädännön mukaan.