Tuossa Bostrabissa lukee "Fahrzeuge straßenabhängiger Bahnen dürfen folgende Abmessungen nicht überschreiten ...."
Mikä on "straßenabhängiger Bahn"?
Kääntäisin sen sanoilla
kadulle sijoitettu rata. Siis:
Kadulle sijoitettujen ratojen kulkuneuvot eivät saa ylittää seuraavia mittoja...
Onko se sellainen rata jossa raitiovaunu kulkee muun katuliikenteen seassa, vai myös sellainen joka on aina omalla penkalla tai muulla kadusta eristetty kaistojen välillä kuten esim Paciuksenkadulla tai Mannerheimintiellä Töölön tullin ja Ruskeasuon välillä?
Katu on yleistä liikennettä varten oleva tila (
Tieliikennelaki 2 § 1) ), jossa ovat voimassa liikennesäännöt ja tieliikennettä koskevat lait. Erillinen rata kadun keskellä tai vieressä ei ole katua, kun sinne ei ole tarkoitus päästää yleistä liikennettä. En ole juristi, mutta tulkitsen niin, ettei myöskään pelkästään busseille tarkoitettu katu välttämättä ole katu, jolla tieliikennelaki olisi voimassa. Tieliikennelaki ei määrittele joukkoliikennekaistaa tai -katua kuin välillisesti liikennemerkkisäädöksen kautta. Raitiotie on määritelty, mutta se on vain raitiovaunuja, ei yleistä joukkoliikennettä varten.
Onko tasoristeyksen oltava merkitty rautatietasoristyksen tavoin jos kyseessä on muu kuin "straßenabhängiger Bahn"? Tekeekö hälytysajoneuvojen kulkumahdollisuus raitiotiekaistalla radasta "straßenabhängiger Bahn":ia?
Kun meillä ei lainsäädäntö ole tehty kuten BOSTrab, tämä on vähän irrelevantti kysymys Suomessa. Meillä voidaan tehdä erillinen ”tie” raitioliikenteelle, ja silloin se on Tieliikennelain alainen raitiotie. Mutta yhtä hyvin voidaan tehdä rautatie, joka on Ratalain alainen, ja ajaa raitiovaunut kadulta sinne. Tasoristeyksen rakenne on sitten sen mukaan, kummasta on kysymys. Tieliikennelain raitiotien ja kadun tasoristeys olisi periaatteessa kevyempi, mutta käytännössä näillä tuskin olisi eroa, jos liikennöintikäytäntö on sama.
Tuli vaan mieleen, että onko Jokeri esim käytännössä sellainen ollenkaan, eli koskisiko sitä sellaiset säännöt? Miten on Saksan lukuisten Stadtbahnien laita, ovatko ne sellaisia?
Jokeri kulkee osittain kadulla ja on siten selkeästi raitiotie. Jos se olisi kaikkialla omalla urallaan, sen voisi tehdä rautatienä. Sen voisi nimetä myös metroksi, jolloin sitä eivät koskisi sen enempää Tieliikennelaki kuin Ratalakikaan.
Stadtbahnit ovat BOSTrabin alaisuudessa, sillä BOSTrabin alaisuudessa ovat myös metrot, eikä Suomen tapaista lainsuojattomuustilannetta Saksassa ole. Mutta Saksassa on raitioliikennettä myös rautateillä. Esim Kölnin ja Bonnin välillä on rautatie, jolla ajetaan raitiovaunuilla, ja Karlsruhen Albtahlbahn on rautatie, jolla liikennöi vain raitioliikennettä.
Kaluston mittoihin ei vaikuta se, että raitiovaunut liikennöivät sekä rautatiellä (Saksassa EBO-rata) että BOSTrab-radalla. Kaluston leveys esimerkiksi ei voi muuttua vaunun ajaessa rautatieltä kadulle, joten kalustossa noudatetaan pienimpien mittojen määräyksiä.
Mielestäni leveä vaunu palvelee asiakkaita paremmin kuin kapea. Joku (en nyt muista kuka) tässä taannoin jossain lehdessä sanoi että joukkoliiikennettä suunnitellaan liian insinöörivetoisesti eli asiakkaiden näkökulmia kuunnellaan liian harvoin. Kalustokysymykset ovat juuri sellaista insinöörien valtakuntaa johon muilla ei ole paljon sanomista.
Saksassa suunniteltiin Aatun aikana monen metrin levyisiä junia, mutta todettiin suunnitelmat enemmänkin suuruudenhulluiksi kuin tarkoituksenmukaisiksi. Kaikkea, minkä voi tehdä ei aina kannata tehdä.
Tässä leveyskeskustelussa unohtuu minusta se, että meillä on nyt maailmanlaajuinen tieliikennejärjestelmä, joka kaikkialla perustuu enintään noin 2,6 metriä leveisiin ajoneuvoihin. Raitioliikenteelle on eduksi sopeutua osaksi tätä järjestelmää, koska silloin estetään rautateihin ja metroihin liittyvät rajoitukset palvelun niukasta kattavuudesta. Leveys on rautateillä ja metroissa tieliikennettä suurempi, ja juuri siitä rajoitukset syntyvät.
Jos haluaa leveätä kalustoa, ei tarvitse leventää raitioteitä, vaan voi rakentaa rautatietä. Erillisen rautatien ei tarvitse noudattaa Suomessa RHK:n rataverkon teknisiä määräyksiä kuten kaarresäteitä ja kaltevuuksia. Erillisellä rautatiellä (kuten HKL:n metro) teknisistä poikkeamista on vähemmän haittaa kuin siitä, ettei raitiotie sovellu muuhun liikenteeseen.
Antero
