Vs: Metron liikennöintiaika
Toinen asia on, että etäisyys pysäkiltä on vain yksi palvelutekijä. Muita keskeisiä on vuoroväli ja nopeus. Vuorovälin merkitystä on tavattu muuntaa nopeudeksi laskemalla matka-aikaan vuorovälin puolikas...
Tämä puolikkaan sääntö on kyllä käytössä, mutta liikenne-ennusteissa on kumminkin ollut järki käytössä ja puolikasta noudatetaan vain tiettyyn rajaan saakka. Siis ei kumminkaan kuvitella, että 30 min vuorovälillä mennään pysäkille odottelemaan ja siten keskimääräinen odotusaika olisi 15 min.
Ihmiset seuraavat aikatauluja, kun vuoroväli pitenee, jolloin vuorovälin puolikkaan sääntö ei enää päde. Sen sijaan odotusaika määräytyy liikenteen täsmällisyydestä. Tätä taas ei ennusteissa ole mallinnettu lainkaan, vaikka sitä pidetään tärkeämpänä asiana kuin matka-aikaa. Ei ole mallinnettu myöskään muita kävelyyn liittyviä olosuhteita.
Tällä tavalla voitaisiin jotenkin mallintaa se tosiasia, että osa porukasta kävelee kilometrin metroasemalle ja toinen osa käyttää vierestä kulkevaa liityntäbussia 20 min vuorovälillä. Vuorovälisakko huomioiden sekä bussipysäkin että metroaseman vaikuttavuus saattaisi olla sama 50%.
Liikennemallit ovat aika yksinkertaisia, ei niissä ole kuin yhdenlaisia keskivertoihmisiä, jotka valitsevat mallin puitteissa ”halvimman” matkan kunhan ensin ovat valinneet tilastoon perustuvalla todennäköisyydellä auton tai joukkoliikenteen. ”Halvin” tarkoittaa vähiten rahaa ja rahaksi muutettua aikaa kuluttavaa reittiä.
Malleissa ei siis ole urheilijoita tai laiskoja. Mutta ei niissä ole myöskään erilaisia olosuhteita, kuten sitä, että liityntäliikenteessä matkustajalle on eri tilanne eri suunnissa. On helppo lähteä keskustaa kohti liityntäbussin aikataulun mukaan, mutta paluusuunnassa on enemmän onnenkauppaa osua sellaiseen metroon, jolla ehtii sopivasti bussille. Niitä kilometrin kävelyjä tulee helposti, jos odotusaika on luokkaa 10–15 min, jolloin kävelyaika voittaa odotuksen ja bussin ajoajan.
Matka-ajan tärkeys ylikorostuu malleissa räikeästi, kun verrataan siihen, mitä ihmiset ovat vastanneet joukkoliikenteen laatutekijöistä kysyttäessä. Matka-ajalla on kyselyn mukaan vain 25 %:n merkitys joukkoliikenteen laadussa, mutta ennusteissa sen merkitys on lähes 100 %. ”Laatua” on joissain tapauksissa kuvattu aikaa muuttavilla kertoimilla, minkä vuoksi kävelyn ja odottamisen aika lasketaan kertoimella matkustamisen aikaa pidemmäksi. Mutta esim. seisten tai istuen matkustamisella ei ole eroa.
On sitten toinen juttu, miten paljon ennusteet muuttuisivat, jos erilaisia ihmisiä ja ympäristön ja matkustamisen laatua mallinnettaisiin. Jos suunniteltava liikenne on laadultaan samanlaista kuin entinen, josta ennusteen pohjana oleva tilastotieto on saatu, tilastotieto sisältää jo laatutekijät. Ongelma onkin se, että ennusteet eivät nykyisellään kykene ennustamaan sitä, mitä joukkoliikenteen laadun parantaminen vaikuttaa. Ja kun ennusteen mukaan se ei vaikuta mitään (kun laatu ei ennusteessa ole erillisenä tekijänä), laatuun ei tietenkään kannata ennusteiden peruteella panostaa.
Antero
