Kaasubussit

Kaasunsyöttöhäiriöitä, nykimistä, kone ei anna kierroksia, summeri huutaa kuskin korvaan ovien ollessa auki, reunavalot pimenevät kaikki kerralla, näytössä palaa jatkuvasti EBS-, CNG/LPG-, ZFR- tai muu merkkivalo, usein pari kerrallaan... Kunnossa ollessaan ovat erittäin mukavia ajettavia ja hyviä kaupunkibusseja, mutta myös todella vikaherkkiä, eikä kaikkea saada kuntoon maahantuojallakaan.

Luulisi, että näitä vikoja ei ole esim. Ruotsin puolella läheskään yhtä paljoa, sillä sinne on kuluneenkin vuoden aikana toimitettu useita kaasubusseja ja manneja. Liekö kaasun laadussa eroa, vai mistä ero johtuu?

Minunkin mielestä Man on mahtava laite matkustaa, mutta tällä hetkellä ne ovat Helsingissä täysin väärässä käytössä. Man on kotonaan kaupungilla ja rakenteen vuoksi se soveltuu linjoille jossa on paljon matkustajavaihtuvuutta. Nyt niillä ajetaan moottoriteillä, jossa melu jne on omaa tasoaan.
 
Luulisi, että näitä vikoja ei ole esim. Ruotsin puolella läheskään yhtä paljoa, sillä sinne on kuluneenkin vuoden aikana toimitettu useita kaasubusseja ja manneja.

Ja ensi elokuussa tulee SL-liikenteeseen 195 MANia lisää, joista 71 on kaasubusseja.
 
Liekö kaasun laadussa eroa, vai mistä ero johtuu?

Maaorganisaatioissakin on eroja. Ruotsissa MAN:lla on oma maayhtiö pitämässä busseja kunnossa, Suomessa samaa hoitaa Konekesko (jonka osaaminen taitaa olla enemmän leikkuupuimureissa kuin busseissa).
 
Maaorganisaatioissakin on eroja. Ruotsissa MAN:lla on oma maayhtiö pitämässä busseja kunnossa, Suomessa samaa hoitaa Konekesko (jonka osaaminen taitaa olla enemmän leikkuupuimureissa kuin busseissa).

Tämä ei ole uusi ilmiö Helbn / Hkl:n ajoilta. Täytyi säätää kaasun kulutus minimiin, tästä johtui monia ongelmia, nykimistä , ei kiihdy, vaihtohetket liian alhaalla jne. Koska tankkauspisteitä ei ollut, tällätavalla pyrittiin saamaan lisää linjakilometrejä. Silloin kun ajoi oikeissa säädöissä olleia autoja ne liikuivat iloisesti. Tällä tavalla pilataan monta hyvää asiaa.
 
Tämä ei ole uusi ilmiö Helbn / Hkl:n ajoilta. Täytyi säätää kaasun kulutus minimiin, tästä johtui monia ongelmia, nykimistä , ei kiihdy, vaihtohetket liian alhaalla jne. Koska tankkauspisteitä ei ollut, tällätavalla pyrittiin saamaan lisää linjakilometrejä. Silloin kun ajoi oikeissa säädöissä olleia autoja ne liikuivat iloisesti. Tällä tavalla pilataan monta hyvää asiaa.

Sama juttu oli 11xx- ja 12xx-sarjan Scaloissa, vaikka eivät kaasuautoja olekaan. Niissä oli tehtaalta tullessa niin hieno ekosofta, että hyvä kun bussit liikkuivat ollenkaan.
 
Uuden tutkimuksen mukaan kaasuntuotannossa tapahtuvat metaanivuodot aiheuttavat ilmastolle enemmän haittaa kuin mitä kaasukäyttöisen kulkupelin käyttäminen bensa/dieselkäyttöisen asemesta säästää. Tutkimus on tehty Stanfordin yliopistossa, MIT:ssa ja Yhdysvaltain energiaministeriön Renewable Energy Laboratoryssa, ja julkaisu perjantain Sciencessa. New York Timesin juttu:

http://www.nytimes.com/2014/02/14/u...ate-climate-benefits-of-natural-gas.html?_r=0
 
Uuden tutkimuksen mukaan kaasuntuotannossa tapahtuvat metaanivuodot aiheuttavat ilmastolle enemmän haittaa kuin mitä kaasukäyttöisen kulkupelin käyttäminen bensa/dieselkäyttöisen asemesta säästää. Tutkimus on tehty Stanfordin yliopistossa, MIT:ssa ja Yhdysvaltain energiaministeriön Renewable Energy Laboratoryssa, ja julkaisu perjantain Sciencessa. New York Timesin juttu:

http://www.nytimes.com/2014/02/14/u...ate-climate-benefits-of-natural-gas.html?_r=0
nytimes.com sanoi:
But the study does conclude that switching from coal-fired power plants — the nation’s largest source of carbon pollution — to natural gas-fired power plants will still lower planet-warming emissions over all.
Eli hiilivoimalat kannattaa vaihtaa kaasuvoimaloiksi ja näinollen kaasua tuotetaan "joka tapauksessa". Onko tällöin nimenomaan järkevämpää hyödyntää kaasuvoimaloita mm. liikenteen polttoaineena, vai minimoida kaasun ylimääräinen tuotanto?
nytimes.com sanoi:
The report adds weight to efforts by New York and other Northeastern states to push the federal government to regulate methane emissions. Currently, there are no federal regulations on methane emissions from oil and gas production, although some states are considering such rules. ... The report’s authors conclude that the leaks can be reined in if oil and gas companies invest in technology to prevent methane from escaping into the atmosphere from gas wells and production facilities. That recommendation is in line with a petition sent by New York and other Northeastern states urging the E.P.A. to create federal methane leak regulations.
Näinollen tuotannon päästöjä voidaan ehkä nykytekniikalla laskea reippaastikin alas, koska nyt tutkituilla tuotantolaitoksilla ei ollut minkäänlaisia säädöksiä metaanipäästöistä eikä näinollen intressiä estää vuotoja.
nytimes.com sanoi:
The regulations would require that oil and gas companies install equipment at wellheads to capture the leaks, use valves in production facilities that do not allow methane to escape and have regular inspections.
Nähtävästi tekniikka vuotojen hillitsemiseen on jopa tiedossa, mutta se ei vielä ole käytössä. ?

Tässä ei taidettu nyt ollenkaan vertailla öljyntuotannon ja kaasuntuotannon päästöjä keskenään - öljyntuotantoonhan sisältyy myös metaanipäästöjä - niiden muiden päästöjen lisäksi. Dieseliä ei voi kuljettaa jakeluasemille kaasuputkia pitkin, vaan ko. painava aines pitää viedä perille rekoilla. Joka tapauksessa kaasubussien päästöt ovat kaupunki-ilman ja kansanterveyden kannalta huomattavasti dieselbussien vastaavia parempilaatuiset. Eikä se biodieselkorttikaan oikein auta - tässä jutussa biopolttoaineilla tarkoitetaan käytännössä biodieseliä:
Sampo Soimakallio: eri­kois­tut­ki­ja sanoi:
Bio­polt­to­ai­nei­den käy­tön li­sää­mi­sel­lä on mah­dol­lis­ta vä­hen­tää ti­las­tois­sa nä­ky­viä lii­ken­ne­sek­to­rin pääs­tö­jä mer­kit­tä­väs­ti jo­kais­ta kor­vat­tua fos­sii­lis­ta ener­gia­yk­sik­köä koh­den, sil­lä bio­polt­to­ai­nei­den pääs­töt ra­por­toi­daan lii­ken­ne­sek­to­ril­la nol­la­na.Ti­lan­ne kui­ten­kin muut­tuu, kun tar­kas­te­lu ulo­te­taan sek­to­ri- ja maa­ra­jo­jen ul­ko­puo­lel­le kat­ta­maan polt­to­ai­nei­den tuo­tan­nos­sa syn­ty­vät elin­kaa­ri­set pääs­töt.

Bio­polt­to­ai­nei­den raa­ka-ai­nei­den tuo­tan­to ja kor­juu joh­ta­vat hy­vin usein suo­raan tai epä­suo­ras­ti ti­lan­tee­seen, jos­sa maan­pääl­li­set ja maa­pe­rän hii­li­va­ras­tot pie­ne­ne­vät tai jää­vät pie­nem­mik­si kuin ti­lan­tees­sa, jos­sa raa­ka-ai­nei­ta ei tuo­tet­tai­si. Poik­keus tä­hän ovat lä­hin­nä vain jät­teis­tä val­mis­te­tut bio­polt­toai­neet, joi­den käyt­tö­mää­rät ovat Suo­mes­sa kas­vus­sa, mut­ta saa­ta­vuus ra­jal­li­nen.

Li­säk­si kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jä syn­tyy bio­polt­to­ai­nei­den tuo­tan­nos­sa tar­vit­ta­vis­ta hyö­dyk­keis­tä, ku­ten ener­gias­ta, ke­mi­kaa­leis­ta ja lan­noit­teis­ta.
Bio­polt­to­ai­nei­den käy­tön li­sää­mi­nen esi­mer­kik­si Suo­mes­sa tai EU:ssa ei myös­kään kor­vaa fos­sii­li­sia polt­to­ai­nei­ta ener­gia­si­säl­tön­sä ver­taa, vaan eri­lais­ten mark­ki­na­me­ka­nis­mien kaut­ta fos­sii­lis­ten polt­to­ai­nei­den käyt­tö muual­la maail­mas­sa to­den­nä­köi­ses­ti kas­vaa.
Bio­polt­to­ai­nei­siin liit­ty­vät pääs­töt syn­ty­vät Suo­mes­sa siis muil­la sek­to­reil­la kuin lii­ken­ne­sek­to­ril­la ja mo­nes­sa ta­pauk­ses­sa Suo­men ra­jo­jen ul­ko­puo­lel­la. Bio­polt­to­ai­nei­den tuo­tan­non ja käy­tön li­sää­mi­sen pääs­tö­vai­ku­tuk­set ai­heu­tu­vat siis mo­nis­ta eri te­ki­jöis­tä, joi­den suu­ruut­ta on vai­kea mää­rit­tää tar­kas­ti.

Usei­den vii­me­ai­kais­ten tie­teel­lis­ten tut­ki­mus­ten pe­rus­teel­la on kui­ten­kin pää­tel­tä­vis­sä, et­tä lii­ken­teen bio­polt­to­ai­nei­den laa­ja­mit­tai­nen käyt­töön­ot­to eri­tyi­ses­ti Eu­roo­pan unio­nis­sa ja Yh­dys­val­lois­sa on joh­ta­nut glo­baa­lis­ti pi­kem­min­kin ko­ko­nais­pääs­tö­jen kas­vuun kuin nii­den vä­he­ne­mi­seen.

Eli biodiesel ei ratkaise tuotannon, eikä lähipäästöjen ongelmaa. Lisäksi sen tuotto viljelyskasveista yhtäaikaa maailman nälänhädän kanssa on vähintäänkin arveluttavaa. Biodieseltuet nostavat ruoan hintaa myös vauraissa maissa, kun ruoan tuotantokapasiteetti laskee. Toki biodieseliä voi tehdä vaikka jäteöljystä, mutta tällä hetkellä sitä tehdään yleisesti maailmalla nimenomaan viljelemällä.

Parhaana ratkaisuna pidän biokaasu-, kaasu-sähkö-hybridi-, etanoli-sähkö-hybridi-, ja pistokehybridibusseja sekä kaikille lyhyille reiteille täyssähköisiä. Myös johdinautoilla on oma paikkansa esim. pitkillä bussirunkolinjaverkoilla, joiden matkustajamäärät eivät vaadi raitiovaunuja.
 
Uuden tutkimuksen mukaan kaasuntuotannossa tapahtuvat metaanivuodot aiheuttavat ilmastolle enemmän haittaa kuin mitä kaasukäyttöisen kulkupelin käyttäminen bensa/dieselkäyttöisen asemesta säästää. Tutkimus on tehty Stanfordin yliopistossa, MIT:ssa ja Yhdysvaltain energiaministeriön Renewable Energy Laboratoryssa, ja julkaisu perjantain Sciencessa. New York Timesin juttu:

http://www.nytimes.com/2014/02/14/u...ate-climate-benefits-of-natural-gas.html?_r=0

Mielenkiintoinen tutkimus. Tein 2012 syksyllä koulussa lyhyen tutkimuksen aiheesta, jossa päädyimme liuskekaasun osalta - jonka vuodot ovat huomattavasti normaalia maakaasua suuremmat - samanlaiseen lopputulokseen. Eniten keskustelua kurssin järjestäjän (Gasum) kanssa syntyi tuosta metaanin lämmittävästä vaikutuksesta suhteessa hiilidioksidiin.

Metaani ei ole ilmakehässä stabiili aine, vaan hajoaa ajan myötä hiilidioksidksi ja vedeksi. Tästä syystä metaanin lämmittävän vaikutuksen tarkastelussa on aikajakso erittäin oleellinen, ja "yleisesti hyväksyttynä" totuutena käytetään 25-kertaista vaikutusta (tutkimuksessa käytetty 30), jossa tarkasteluajanjaksoksi on valittu 200 vuotta. Lyhyemmillä aikajaksoilla metaanin lämmittävä vaiktus on kuitenkin huomattavasti tätä suurempi, 20-vuoden tarkasteluajanjaksolla päästään jopa 105-kertaiseen lämmittävään vaikutukseen.

Tutkimusta tehdessämme emme ainakaan löytäneet luotettavia lähteitä tuotannossa syntyvistä vuodoista, hyvä että tämän jälkeen tutkimusta on selkeästi tehty enemmän.

Lopputulemana kuitenkin voinee sanoa, että polttoaineena maakaasun lämmittävän vaikutuksen vertaaminen muihin polttoaineisiin ei ole mitenkään triviaalia ja riippuu voimakkaasti tutkimuksessa käytetystä aikajaksosta. Cornellin yliopiston tutkimusten mukaan sähköntuotannossa (liuskekaasu vs kivihiili) on 100 vuoden tarkasteluajanjaksolla lämmittävän vaikutuksen osalta tasoissa, tätä lyhyemmällä liuskekaasu lämmittää huomattavasti enemmän ja pidemmillä taas toisin päin.
 

Ei kyllä yllätä, että Tammelund on se, joka pitää Citaronsa ajossa pidempää. HelBin vanhimmat kaasubussit ovat -05 ja Tammelundin -01 eikä Citaro paljoa häviä MANnille ellei ole jopa paremmassa hapessa.

Niinkin lähellä kuin Ruotsissa tilanne on aivan eri. Kaasubusseja on paljon ja lisää vain tulee. Esimerkiksi Nobina on ottanut käyttöönsä tänä vuonna maakaasu-Citywiden. >>
 
Viimeksi muokattu:
lähteekö nää uudet kaasubussit paremmin käyntiin kuin 2000-luvun alun säfflet joita ei uskallettu juurikaan esim. Larun päättäillä sammuttaa.
 
Takaisin
Ylös