Kampin raitiotien rakentaminen

Vs: Kampin ratikkalinja

Tämän kuvan alue on nykyisellään paratiisi lähinnä väärinpysäköijille, mutta ehkä tämä tästä vielä iloksi muuttuu.
 
Vs: Kampin ratikkalinja

HS kirjoittaa, miten bussit kärsivät raiteiden rakentamisen aiheuttamasta poikkeusjärjestelystä. Onneksi järjestely ei ole pitkäaikainen, ja palvelee lopulta myös bussiliikenteen parempaa sujuvuutta.

Järjestely on ollut jo tähän mennessä aika pitkäaikainen. Urho Kekkosen katu on ollut pois käytöstä yli kaksi vuotta, vai koskas ne Espoon bussit siirtyivätkään maan alle? Tämä ei ole johtunut kiskotyömaasta, vaan muista teknisistä töistä, joiden tekemisessä on kestänyt uskomattoman kauan. En voi arvostella kun en tiedä mitä ongelmia tuolla on ollut, mutta kulkiessani katua lähes päivittäin olen seurannut kuinka katua on toistuvasti avattu ja päällystetty samoista kohdista.

Saisikohan linjoilta 18, 55 tai 65 autoja pois jos Urho Kekkosen katu olisi jo ajettavassa kunnossa oleva joukkoliikennekatu? Omien kokemusteni perusteella ei ole tavatonta, että 55:n matka välillä Forum - Kampintori kestää jopa 5 minuuttia lähinnä siksi, että Simonkadun, Annankadun ja Kansakoulunkadun mutka on henkilöautoruuhkan vuoksi jumissa.
 
Vs: Kampin ratikkalinja

Kyllä Simonkatu ja Kansakoulukatu vetävät, mutta vain silloin, kun Simonmäen liikennevalot ovat pois pelistä...
 
Vs: Kampin ratikkalinja

Pohjoisen Rautatiekadun ja Arkadiankadun välisen osuuden kiskotus on saanut betonit kaikupohjakseen. Kuvasto on saanut lisäystä alkaen tästä.
 
Vs: Kampin ratikkalinja

Kampin kuvastoa on päivitetty alkaen tästä kuvasta. Arkadiankadulla on ihan tosissaan osalla matkaa kolme raidetta rinnakkain.

Kamppiin ja sen lähialueisiin liittyy muutakin raitiotiearkeologiaan kuin tämä uudisrata. Kävin kuvaamassa Eerikinkatua, jonka kivetyksessä näkyy täysin selvästi ratikkaradan jäljet. Raitiotieliikenne Eerikinkadulla on päättynyt jo vuonna 1959. Loputkin kiskot kaivettiin maasta ylös viimeistään 1970-luvun alkuvuosina. Samoina aikoina raitsikkaliikenne päättyi Turun(kin) Eerikinkadulla...
 
Vs: Kampin ratikkalinja

Arkadiankadulla työt ovat jälleen edenneet sitten edellisen esittelyn. 3T ajaa välillä Fredan risteys - Kauppakorkeakoulut uutta raidetta. Kuvaston uusin jakso alkaa tästä kuvasta.
 
Vs: Kampin ratikkalinja

Tämän päivän Uutislehti 100:ssa on juttu Mannerheimintien ja Simonkadun ensi vuonna tulevista kiskotöistä. Työtä sanotaan liikenteen kannalta erittäin vaativaksi ja HKL:n liikennemestari Sami Aherva väläyttää mahdollisuutta, että risteyksen läpi kulkevat ratikkalinjat saattavat joutua joksikin aikaa poikkeusreiteille (jotka olisivat aika hurjia Töölön suunnan linjoille). Autoliikenteelle on joka tapauksessa luvassa poikkeusjärjestelyitä.

Risteyksen kiskoja tehdään jo Saksassa, vaikka katusuunnitelmaa ei olekaan vielä hyväksytty. Rakennustyötä päästään kilpailuttamaan vasta alkuvuodesta ja työt alkavat vasta lomien jälkeen, joten tässä voi olla se syy, miksi Kampin ratikkalinja ei valmistu vielä ensi syksyksi.

Uutinen lyhennettynä Vartti.fi:ssä
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Kampin ratikkalinja

Risteyksen kiskoja tehdään jo Saksassa, vaikka katusuunnitelmaa ei olekaan vielä hyväksytty. Rakennustyötä päästään kilpailuttamaan vasta alkuvuodesta ja työt alkavat vasta lomien jälkeen, joten tässä voi olla se syy, miksi Kampin ratikkalinja ei valmistu vielä ensi syksyksi.

Suhtautuisin hiukan varauksella näihin. Ensinnäkin rataelementtien valmistusta aika epävarman oloisesti kommentoinut Seppo Huhtonen ei ole HKL:n palveluksessa eikä välttämättä tiedä tarkkaan, missä tuon asian kanssa mennään.

Toiseksi artikkelin sisälläkin on ristiriita, kun työt tehdään heinäkuussa ja lomien jälkeen. Eikös heinäkuu ole juuri lomakuukausi, eli mikäs tässä nyt on pielessä? Tuo heinäkuu taitaa kuitenkin olla se, mihin tähdätään. Ainakin HKL:ltä ja KSV:ltä on hyvin selkeästi ilmoitettu, että risteystyöt pitäisi tehdä hiljaisimpana aikana heinäkuussa.

Vielä on epävarmaa, milloin Kampin rata saadaan käyttöön. Rautatiekatujen silta ja Simonkatu voidaan tehdä hyvin keväälläkin ja jos risteystyöt tehdään heinäkuussa, niin syyskuun alkuun rata saadaan kyllä valmiiksi. Eri asia sitten, halutaanko saada. Loogista se nyt kuitenkin olisi, että Kamppi ja ysi avattaisiin samaan syssyyn.
 
Vs: Kampin ratikkalinja

Vielä on epävarmaa, milloin Kampin rata saadaan käyttöön. Rautatiekatujen silta ja Simonkatu voidaan tehdä hyvin keväälläkin ja jos risteystyöt tehdään heinäkuussa, niin syyskuun alkuun rata saadaan kyllä valmiiksi. Eri asia sitten, halutaanko saada. Loogista se nyt kuitenkin olisi, että Kamppi ja ysi avattaisiin samaan syssyyn.
Tämä ihmeellinen viivyttely on minusta jälleen yksi osoitus siitä, miten asioita ei halutakaan hoitaa tehokkaasti ja taloudellisesti. Ratainvestointeja pidetään kalliina ja joissan talousselvityksissä osoitetaan, kuinka tärkeätä hankkeen kannattavuudelle on, että työ tehdään nopeasti ja investointi saadaan tuottamaan. Tässä tapauksessa asialla ei ole mitään väliä, vaan raiteita voidaan rakentaa pätkä sinne toinen tänne ja rahaa kuluu ilman mitään hyötyä.

Jälkilaskennassa tällaisella sitten todistellaan, kuinka raitioliikenne on kamalan kallista. Ratakustannuksetkin ovat niin korkeat. Eli metroa vaan pitäisi tehdä, varmaan Simonkadullekin, niin se olisi valmistunut jo vuosia sitten.

Antero
 
Vs: Kampin ratikkalinja

Jälkilaskennassa tällaisella sitten todistellaan, kuinka raitioliikenne on kamalan kallista. Ratakustannuksetkin ovat niin korkeat. Eli metroa vaan pitäisi tehdä, varmaan Simonkadullekin, niin se olisi valmistunut jo vuosia sitten.
Se on nyt ihan kiistaton hyöty maanalaisessa rakentamisessa, että se aiheuttaa vähemmän häiriöitä katutasossa. Toki se pitää kustannuksena laskea sen eduksi kokonaistarkastelussa. Mikä ei toki tarkoita että tunnelit olisivat aina tai edes useimmiten järkeviä.

Mutta asiasta, eli tuosta Mannerheimintien ja Simonkadun risteyksestä. Meillä bittipuolelle ja varmaan monella muullaakin insinöörialalla lähdetään siitä että kriittisissä järjestelmissä ei ole yhtä kohtaa jonka rikkoutuminen kaataisi koko järjestelmän.

Helsingin raitiotieverkostossa tässä suhteessa pahoja on Mannerheimintien risteykset Helsingin/Runeberginkadun, Simonkadun ja Aleksanterinkadun kanssa. Jos jostain syystä ei voida ajaa noista risteyksistä niin liikenne seisoo. Siinä mielessä tuo Mikonkadun raide onkin hyvä, että sitä voi käyttää varareittinä jos joko Simonkadun tai Aleksanterinkadun risteyksessä on ongelmia. Kahdentamisen voisi nähdä hyötynä myös mahdollisissa Annankadun tai Fredan raiteissa. Ja onko Ruusulankadulla muuten vielä kiskot?
 
Vs: Kampin ratikkalinja

Se on nyt ihan kiistaton hyöty maanalaisessa rakentamisessa, että se aiheuttaa vähemmän häiriöitä katutasossa.
Tästäkin voidaan olla monta eri mieltä. Muistan Pietarista Heinätorin, joka suljettiin vuosikymmeneksi autoliikenteeltä metron rakennustyön vuoksi. Sehän nyt ei haittaa yhtään, jos joku syrjäinen tori suljetaan, mutta tuo Heinätori ei ollut kovin syrjäinen: sen halki kulki Nevskin sivukatu Sadovaja, ja torilta alkoi Moskovan valtatie.

Metron rakennustyön vuoksi Heinätorin raitiotie siirrettiin väliaikaiselle radalle, jonka tärinää ei kunnolla vaimennettu. Tärisevät raitiovaunut lopulta aiheuttivat metroaseman katoksen romahtamisen ja useiden ihmisten kuoleman. Joskus metron rakentaminen voi todella haitata maanpäällistä liikennettä!
 
Vs: Kampin ratikkalinja

Se on nyt ihan kiistaton hyöty maanalaisessa rakentamisessa, että se aiheuttaa vähemmän häiriöitä katutasossa.
En nyt tarkoittanut eroa pinta- ja maanalaisen rakentamisen välillä. Vaan vallitsevaa asenneilmastoa. Metrofanaatikot esittävät, että 14 km metroa asemineen voidaan ja pitää ehdottomasti rakentaa neljässä vuodessa, muuten talous menee metsään. Ja kaikki uskovat, että kyllä varmasti rakentaminen onnistuu. Jos muka onnistuu, miten muutama kilometri katutason rataa ei onnistu kuin näillä näkymin ehkä 10 vuodessa? Eikö tästä pitäisi ottaa malliksi käytännön toteutunut hanke linja 9 ja skaalata sen perusteella länsimetron totuudenmukaiseksi rakennusajaksi noin 50 vuotta?

Mutta hiljan päättyneen metronäyttelyn kuvatarjonta kyllä osoitti maanalaisen rakentamisen pintahaitat aivan toisiksi kuin vähäisiksi. Täysin sekaisin ovat olleet vuorollaan jokainen keskustan asemanseutu. Ja huomattavasti vaikeammalla tavalla kuin 6 m leveä ja 0,5 metriä syvä kaivanto kadun pinnassa. Siinä sivussahan on muuten hoideltu raitiokiskojenkin siirtelyä mennen tullen. Eli Simonkadun risteyksen tapaiset urakat ovat olleet vain pieni osa "haitatonta" maanalaisen rakentamista.

Simonkadun risteyksen rakentamisen ongelmat ovat täysin liioiteltuja. Kiskorakenteet tehdään valmiiksi ja tuodaan palasina paikalle. Varsinainen vaihtaminen kestää muutaman tunnin valoisana kesäyönä. Liitoksien hitsaaminen, betonivalut ja muu viimeistely eivät estä raitioliikennettä joka on poikki vain silloin, kun vanhat elementit vaihdetaan uusiin. Juuri hiljan on vaihdettu kiskoja ja vaihteita Manskun ja Arkadiankadun risteyksessä, jossa kulkee melkein sama liikenne kuin Simonkadun risteyksessä. Tuskin kukaan on edes huomannut moista kauheata remonttia, joka sekoittaa koko raitioliikenteen. Ei edes HS juuri julkaistussa kohujutussaan.

Antero
 
Vs: Kampin ratikkalinja

Helsingin raitiotieverkostossa tässä suhteessa pahoja on Mannerheimintien risteykset Helsingin/Runeberginkadun, Simonkadun ja Aleksanterinkadun kanssa. Jos jostain syystä ei voida ajaa noista risteyksistä niin liikenne seisoo.

Mansku/Hesari/Runski, jos ajatellaan ihan puhtaasti risteystä, sekoittaa vain kasin liikenteen. Muut linjat voidaan ohjata Sibeliuksen ja Töölön kautta. Nuo muut ovatkin sitten ongelmallisempia.
 
Takaisin
Ylös