Totta. Jos vuorovälit ovat koko matkaketjussa 8 minuuttia tai alle, ei aikatauluja tarvitse. 10 minuuttia alkaa olla jo siinä rajoilla, että välillä joutuu odottamaan turhan pitkään. 8 minuutin vuorovälin matkaketjussa kestää jo aika pitkiäkin kävelyjä, kun matka-aika on niin hyvin ennustettavissa.
Olet oikeastaan optimisti siihen nähden, että eurooppalaisessa joukkoliikennesuunnittelussa 6 min on aikatauluttomuuden sietoraja.
Mutta juuri tästä on syntynyt eurooppalainen ratkaisu 10 min vakioaikataulusta. Se on hyvä kompromissi vuorovälin ja muistamistarpeen kesken sekä joukkoliikenteen kustannusten ja toimivuuden kanssa.
- 10 min on siedettävä vuoroväli, kun sitä ei tarvitse odottaa pysäkillä.
- Aikatauluja ei tarvitse lukea kun muistaa tunnin ekan minuutin.
- 2 linjaa samalla pysäkillä tekee jo 5 min vuorovälin, jolloin vuorovälillä lakkaa käytännössä olemasta merkitystä.
- Liikennöintikustannus pysyy kohtuullisena.
- Aikatauluja on helppo noudattaa, eikä sumppuuntumista synny.
- Vaihdot ovat järjestettävissä toisiinsa sovitettuina.
- Enintään 4 linjaa samalla väylällä sallii vielä valoetuudet.
En ole itse törmännyt sellaiseen joukkoliikenteeseen, jota ei tarvitsisi odotella koskaan ollenkaan. Vaikka odotusaika olisi 30sek, teen sen mieluimmin miellyttävässä terminaalissa kuin ulkona.
Mutta on suuri ero sillä, odotatko 10 min vai minuutin. 30 sekunnin odotus voi aiheutua pelkästään siitä, että olet jonossa nousemassa bussiin. 15 matkakortin vilauttajaa merkitsee 30 sekunnin odotusaikaa jonon viimeiselle. Jos kävelet pysäkille 5 minuuttia ja se on pakko tehdä ulkona, eikö ole parempi päästä minuutin päästä bussiin kuin kävellä ensin 10 min ulkona, sitten 2 minuuttia lisää sisätiloissa ja odottaa sitten vielä 2 minuuttia ennen kuin pääsee vaunuun?
Edellinen kuvasi HKL:n palvelutaso-ohjeen + täsmällisesti ajetun bussiliikenteen kokemusta, jälkimmäinen saman ohjeen mukaista metromatkan kokemusta.
Tosin yhden metroaeman hinnalla tekee 200 ilmastoitua sisätilaa bussipysäkeille, jolloin kokemus on 5 minuuttia kävelyä ulkona ja minuutti bussin odottamista Kampin tapaisessa sisätilassa.
Näinköhän Kampin vika on siinä, että kun se tehtiin osittain maan alle, niin se ei vaan voi olla hyvä?
Maanalaisuudesta on nyt se käytännön haitta, että kaasubusseilla ei sinne ajeta. Enkä ymmärrä, miten voidaan tulevaisuudessakaan ajaa, kun kaasubussin kaasutankit on suunniteltu ylöspäin räjähtäviksi, jotta sisällä olevat matkustajat eivät häiriötilanteessa saa surmaansa. Jos vastassa on betonikatto, paineaalto ja palava kaasu taittuvat siitä alaspäin ja lopun voi arvata.
Mutta ei kyse ole sijainnista maan alla tai päällä (Kampin paikallisbussiterminaalihan on rakennuksen alla
), vaan siitä, että huono palveluratkaisu yritetään kuitata tällaisella kulissilla tai meikkaamisella. Jos jokaisella Kampin käyttäjällä olisi vaihtoehtona 300 metrin päästä omasta lähtöpisteestä kadun varren taivasalla oleva pysäkki esim. +2/-0 min varmuudella, heistä kukaan tuskin viitsisi kävellä pidempää matkaa Kamppiin vain siksi, että siellä voi odottaa bussin lähtöä sisätilassa. Tämä osoittaa Kampin terminaalin todellisen merkityksen ja tarpeen.
Kampin teminaali muuten taisi maksaa 25 M€. Sillä hinnalla saatiin nyt 17 lämmintä pysäkkiä. 1,5 M€/kpl. Omakotitalossakin on lämmin sisätila, eikä pysäkillä tarvita ihan 150 neliön taloa. Pieniä 50 neliön taloja lämpimiksi pysäkkirakennuksiksi saisi Kampin terminaalin hinnalla ehkä 150 kappaletta. Tonttimaastahan ei tarvitse maksaa, eikä taloja tarvitse varustaa saunoilla ja keittiöillä. Eihän Kampissa ole edes vessoja joukkoliikennematkustajia varten!
Antero