Kaukojunien kulkutiheydestä

Eiköhän tässä tilanteessa ole kyse siitä, että on tehty liian tiukat aikataulut, jos niitä ei koskaan pystytä noudattamaan.

Ongelma lienee siinä, ettei aikatauluja suunniteltaessa voida huomioida kaikkia mahdollisia häiriötekijöitä. Muuten ajoaikaa olisi varattava Helsingin ja Rovaniemen välille vuorokauden verran. Käytännössä junalle siis piirretään aikataulu, jota arvioidaan pystyttävän useimpina päivinä noudattamaan. Sattuma sitten vain aiheuttaa, että usein ajaudutaan myös todennäköisyyden väärälle puolelle.

Jos näin on, silloin tulee otta takapakkia hienon tekniikan kanssa. Lähtökohtanahan täytyy olla liikenteen luotettavuus, ei tekniikan ihannointi.

Ei tässä ole enää paluuta. Nykyajan henkilöstökustannuksilla olisi mahdotonta siirtyä takaisin esim. käsin käännettäviin vaihteisiin.
 
Ei tässä ole enää paluuta. Nykyajan henkilöstökustannuksilla olisi mahdotonta siirtyä takaisin esim. käsin käännettäviin vaihteisiin.
Olet aivan oikeassa. Avain onkin siinä, että pysytään luotettavassa tekniikassa ja ratkaistaan ongelmat eikä yritetä keksiä, miten eletään ratkaisemattomien ongelmien kanssa. Useinhan on niin, että on helpompi sanoa, ettei voi tehdä mitään. Siten pääsee vähemmällä, ja kärsimykset siirtyvät matkustajille.

Antero
 
Yhteenveto: Helsinkiin päättyvillä reiteillä on hyvä kysyntä paitsi luontaisesti myös siksi, että reittien palvelutasot on suunniteltu Helsinkiä silmälläpitäen. (Ja missäpä niitä muuten suunnitellaankaan...?)

Milläs selitetään sitten se, että myös poikittaiset maantieyhteydet ovat paljon pienemmällä käytöllä kuin Helsinkiin johtavat? Esimerkiksi Helsingistä maakuntiin johtavat kaikki päätiet on muutettu moottoriteiksi ja niillä on paljon käyttäjiä, mutta esimerkiksi Tampereen ja Turun välillä on aika vähän kulkijoita myös maantien puolella. Tässä on vaikea syyttää palvelutasoa, sillä kyllä ne ihmiset jollain kulkupelillä kulkisivat, jos kysyntää olisi.
 
Tampereen ja Turun välillä on aika vähän kulkijoita myös maantien puolella
Ehkä tämä johtuu siitä että Turun ja Tampereen välillä kulkee kaksi tietä:
Valtatie 9 Turku – Loimaa – Tampere
Kantatie 41 Aura – Huittinen + Valtatie 12 Huittinen - Tampere
 
Täytyy sanoa että kyllä Turusta Tampereen suuntaan on paljon kulkijoita, erityisesti raskasliikenne. Vanhaa tietä Vammalan kautta käyttää osin myös Turusta pohjoiseen menevä liikenne, sekä Huittinen-Tre osuutta myös Raumalle kulkijat. Lieto As. - Aura tulisi rakentaa aidoksi moottoritieksi pikimmiten liikennemääristä johtuen. Sitten vielä aiheeseen, Tampereelta pitäisi saada uusi yhteys Turkuun vielä vähän yli 2300, silloin esim. Kolarista voisi palata Turkuun päiväjunalla.
 
Turun junat ovat aika usein vain puolillaan.

Vain puolillaan olevien ja sen lisäksi vielä lyhyiden Helsinki - Turku -junien täyttöastetta lisäisi, jos noin joka toinen Turkuun menevä juna voisi jatkaa Uudenkaupungin ja Rauman kautta Poriin. Tarvittaisiin tietysti uusi rata, joten järjestely ei ole aivan lyhyellä aikavälillä mahdollinen. Helsingin ja Porin välillä ei nykyisin ole vaihdotonta junayhteyttä, mutta Turun kautta kulkevat junat olisivat sellainen myös raumalaisille ja uusikaupunkilaisille/laitilalaisille.

Epäkohtana olisi se, että porilaiset joutuisivat matkustamaan Helsinkiin Rauman kautta. :lol:
 
Uudenkaupungin ja Rauman kautta Poriin. Tarvittaisiin tietysti uusi rata,
Tiehallinto ajaa kovasti ruuhkaisen 8-tien nelikaistaistamista ensi vuosikymmenellä Nousiaisiin asti, 2020-luvulla Mynämäelle. Tien välityskyky on täynnä. En usko että kasitien kanssa samoja alueita palvelevaa rataa saataisiin. Nykyinen Tku-Ukp rata on aika hiljainen, U:kiin ei kulje kuin Kemiran junia. Alkuosalla on tosin Aker Yardsin, Nesteen, Raisio yhtymän, Ruukin ja Naantalin sataman satunnaisia kuljetuksia. Ainoa mahdolllinen rahti, mitä URPO-radalle voisi kuvitella, olisi raakapuu. Mielestäni on tärkeämpää peruskorjata nykyiset korpiradat, kuin avata uusia.
 
Lieto As. - Aura tulisi rakentaa aidoksi moottoritieksi pikimmiten liikennemääristä johtuen.

Kannattaisi ennemmin lisätä taajamajunatarjontaa Loimaan radalla ja parantaa syöttöyhteyksiä bussista junalle, ettei niitä moottoriteitä tarvitsisi käyttää. Puolen tunnin välein kulkeva taajamajuna Turku-Tampere olisi asiaa. Tampereelta olisi vaihtoyhteydet Helsingistä lähteneisiin juniin Jyväskylän sekä Oulun suuntiin.
 
Tampere-Turku -välillä tarjonta on luvattoman heikko

Turun ja Tampereen välillä matkustajajunat on numeroitu niin, että saa vaikutelman, että tarkoitus olisi joskus tulevaisuudessa liikennöidä kerran tunnissa. Jos lähtökohdaksi otetaan nykyinen aikataulu ja jos käytettävissä olisi kaksi sähkömoottorijunayksikköä (en tarkoita Pendolinoa), joilla ajettaisiin seuraavat vuorot: Turusta 6.05, 8.05, 11.05, 14.05, 17.05 ja Tampereelta 8.11, 11.11, 14.11, 17.11, 20.11, niin lähtöjä olisi kello 5.56 - 21.11 kumpaankin suuntaan kerran tunnissa lukuunottamatta Turusta 12.05 ja 19.05 sekä Tampereelta 13.11 ja 19.11. Vuoroparien määrä kasvaisi yhdeksästä neljääntoista. Olisiko tällainen vuorotiheys riittävä?
 
Mielestäni on tärkeämpää peruskorjata nykyiset korpiradat, kuin avata uusia.

Huutokoski - Savonlinna -radalle kerrotaan olevan tulossa jo tänä vuonna mm. betoniratapölkyt, sepelitukikerros, jatkuvaksi hitsattavat 54E1-kiskot ja nopeusrajoitus nousee 120 km/h asti. Radalla voisi kuvitella liikennöitävän Pieksämäki - Savonlinna -taajamajunia. Jos Joensuun ja Savonlinnan junat lähtisivät yhdessä Pieksämäeltä Huutokoskelle, säästyisi jonkin verran liikennöintikustannuksia. Vastaavasti Joensuusta ja Savonlinnasta tulevat junat liitettäisiin yhteen Huutokoskella. Jos nämä vielä olisivat Huutokoskella yhtä aikaa, niin muodostuisi välitön vaihtoyhteys Varkaus - Savonlinna kumpaankin suuntaan.

Jos korpiratojen peruskorjaus jatkuu, niin matkustajaliikenteen kannalta merkitystä voisi kuvitella olevan Lieksa - Vuokatti ja Äänekoski - Haapajärvi -rataosilla. Edellistä pitkin liikennöisi Joensuu - Kontiomäki - Kajaani ja jälkimmäistä Jyväskylä - Ylivieska (- Oulu) junia.

Otsikkoon liittyen voisi esittää arvion, että kun useilla pääradoilla kaukojunia kulkee kolmen tunnin välein, niin myös niiden jatkoyhteydet "korpiradoilla" voisivat kulkea kolmen tunnin välein, mutta pienemmän matkustajakapasiteetin kalustolla.

Joko tämän jälkeen voisi alkaa harkita uusia ratoja, mutta uusien korpiratojen sijaan Pendolino-ratoja, esimerkiksi Lahti - Heinola - Mikkeli, Tapanila - Kymi - Luumäki tai Turku - Rauma - Pori?
 
Joko tämän jälkeen voisi alkaa harkita uusia ratoja, mutta uusien korpiratojen sijaan Pendolino-ratoja, esimerkiksi Lahti - Heinola - Mikkeli

Tämähän on jo tutkimuksen alla, Hesarissa oli pari päivää sitten siitä. Kuinka paljon oikorata Lahti-Mikkeli nopeuttaisi matkaa Helsingistä maakuntiin ja paljonko Z-junalla menisi aikaa välillä Helsinki-Heinola? Heinolan ja Mikkelin välisellä yhteydellä kysyntä on vähäistä, joten se hoidettaisiin busseilla kuten nykyisinkin.

Bussivuorojen tarjonta on Heinolasta Mikkeliin suhteellisen tiheää (14 vuoroa suuntaansa vuorokaudessa). Sen sijaan kysyntä Heinolasta Lahteen on suurempaa ja Helsinkiinkin asti olisi varmasti kysyntää, jos matka-aika olisi tunnin paikkeilla.

Bussivuoroja tulisi mahdollisimman paljon korvata junilla, koska bussivuorot ovat epävarmoja; lopettamisen uhka läsnä koko ajan monilla vuoroilla. Junaradat ovat kiinteämpi investointi ja junien matkustajamäärät ovat noususuunnassa. Poliittinen halu pitää junayhteydet yllä on busseja korkeampi ja samoin kansalaiset pitävät enemmän junamatkustamisesta. Jos bussiyhtiöiden omistajat inisevät, kun heidän bisneksiänsä haittaa junareitin avaaminen (tyyliin Tampereen pikaratikka vs. Paunu), ei heitä tule kuunnella, jos yhteiskunnan etu on junayhteyksien parantaminen.
 
Viimeksi muokattu:
Heinolan ja Mikkelin välisellä yhteydellä kysyntä on vähäistä, joten se hoidettaisiin busseilla kuten nykyisinkin.

Bussivuorojen tarjonta on Heinolasta Mikkeliin suhteellisen tiheää (14 vuoroa suuntaansa vuorokaudessa).

Matkahuollon aikatauluhaun mukaan Heinolan ja Mikkelin väliset bussiyhteydet ovat pikavuoroja lukuunottamatta yhtä vuoroa/suunta M-P. Jos kaukoliikenne perustuu nopeisiin juniin, pitäisi lyhytmatkaisten bussiyhteyksien olla vakiovuoroja, perusteluna halvempi kyytimaksu ja lyhemmät kävelymatkat pysäkeille.
 
Matkahuollon aikatauluhaun mukaan Heinolan ja Mikkelin väliset bussiyhteydet ovat pikavuoroja lukuunottamatta yhtä vuoroa/suunta M-P. Jos kaukoliikenne perustuu nopeisiin juniin, pitäisi lyhytmatkaisten bussiyhteyksien olla vakiovuoroja, perusteluna halvempi kyytimaksu ja lyhemmät kävelymatkat pysäkeille.

Mitä hyötyä saavutettaisiin pikavuorojen muuttamisella vakioiksi? Ei se matka-aika varmaan muuttuisi mihinkään, joten miksei toisaalta voisi muuttaakin. Viitostien linjaus kun on isoksi osaksi asumatonta metsää ja uuden tien varrella pysäkkejä on harvakseltaan. Se yksi M-P vakiovuoro sitten kiertelee ja palvelee pieniä kyliä, mutta en usko sen olevan mitenkään tungokseen asti täynnä.
 
Lahti-Heinola kunnostaminen ja jatko Mikkeliin onkin hyvä hanke, sillä saadaan Heinolan teollisuuden kulkuyhteydet turvattua ja Savon radan matka-ajat lyhenemään. Samalla avautuu mahdollisuus kaavoittaa asuntoja nopean Helsinki-yhteyden varteen.
Paikallisliikenne Loimaa-Turku akselilla on myös hyvä idea, vähin investoinnein päästään alkuun, eli laitureita ja ohitusraiteita. Tuo mainittu Pendo-rata Uuteenkaupunkiin voisi vaikka mennä tunnelissa Raision ulkolaidoille ja sen jälkeen kunnolla tehtä linjausta Ukp-Rma-Pri suuntaan. Vanha rata on huono, tehty savisiin paikkoihin, joten Raisiosta eteenpäin sen voisi jopa purkaa, ellei siihen löydy paikallisliikennettä.
 
Takaisin
Ylös