Kaupunki- ja pikaraitioliikenteen linjastosuunnitelma

Ei kukaan suunnittelija eikä kukaan tuon suunnan valistunut joukkoliikenteen käyttäjä ole ajatellutkaan, että Kantsusta körötellään ratikalla päärautatieasemalle.
Lähes 30 vuotta Kannelmäessä asuneena pakko todeta, että mieluummin mikä tahansa kuin lähijuna. Tuli todistettua aikoinaan opiskellessa, junalla lähes pakotetusti kulkiessa, että sillä myöhästyi aina jos oli koeviikko tai muuta tärkeää.

Aina jos pienikin lumisade tai pakkanen, saa asemalle mennä kuuntelemaan kuinka lähtö siirtyy aina 10 minuuttia kauemmas, niin sopivasti ettei tiedä lähteäkkö etsimään korvaavaa vaihtoehtoa. Ja sitten ne junan muut huonot puolet: aina on joku junan alla, häiriköt ja muut puukotukset junassa ja sitten tuo koko aseman seutu on oma lukunsa. Laiturilla ei yksinkertaisesti ole mukava odottaa, kun saa miettiä milloin tulee puukosta tai tönitään junan alle.

Nykyisin menen pääosin omalla autolla, joskus linja-autolla, vaikka juna olisi n. 10-20 min nopeampi. Junaa käytän vain aivan pakon edessä, n. kerran vuoteen. Junan äänet kyllä kuulen kotiinkin asti

Ratikan ja bussin edut junaan nähden, ovat ettei lumikaaokset niitä juuri haittaa (poislukien kaupunkiratikka) eikä pysäkit vastaa asemaseutuja keräämällä epäasiallisia henkilöitä hengaamaan
 
Viimeksi muokattu:
Ei kukaan suunnittelija eikä kukaan tuon suunnan valistunut joukkoliikenteen käyttäjä ole ajatellutkaan, että Kantsusta körötellään ratikalla päärautatieasemalle. Vaikka ratikan ja junan päätepisteet ovatkin lähekkäin, niin niillähän on ihan erilainen funktio. Noita pitkiä lähiöiden ja keskustan (tai no, Töölönladen) välisiä matkoja taitetaan junalla kun taas lähiöstä vaikkapa Meilahden sairaalaan körötellään sitten ratikalla.

Tää on toinen asia, minkä "pitkän linjan kaupunkiaktivistin" luulisi ymmärtävän. Ei millään kaupunkilinjalla päästä päähän menijät ole korkeintaan kuin murto-osa.

Samaa mieltä olen kanssasi siitä, että sen pika:n voisi jo jättää pois. Edes jokeri ei ole, ainakaan nykyisellä aikataulusuunnittelulla, mikään pika, ja Vihdintien linja ei tule yltämään edes 20 km/h keskinopeuteen. Tämäkään ei silti tee siitä huonoa hanketta.

Mulle sopii pika-etuliitteestä luopuminen heti, kun kantakaupunkilijoille on järkätty kunnon valoetuudet, parkkipaikat poistettu ratikoiden kaistojen vierestä ja tehty Bulevardista joukkoliikennekatu.
 
Mulle sopii pika-etuliitteestä luopuminen heti, kun kantakaupunkilijoille on järkätty kunnon valoetuudet, parkkipaikat poistettu ratikoiden kaistojen vierestä ja tehty Bulevardista joukkoliikennekatu.
Pikaratikan erottelu normaalista ratikasta on mielestäni melko hyvä. Onhan niiden keskinopeuden ero lähes kaksinkertainen.

Isoimmat erot tulevat teknisistä valinnoista esimerkiksi Pikaratikalle annetaan tyypillisesti viivytyksetön kulku liikennevaloista ja valo-ohjaamattomia suojateitä ei juurikaan ole, vaan käytetään ylityspaikkoja. Lisäksi pikaratikka ei juuri kulje ajoneuvoliikenteen seassa, vaan pääsee sen ohitse. Myös se, että tavanomaisella ratikalla ei yli 50 km/h kuljeta on merkittävä ero. Erot ovat huomattavia. Joskin uusista pikaratikoista puhuttaessa on alettu jo luopua osista näistä piirteistä, jolloin pika-termi kärsii yleistyessään. Se mitä julkisesti puhutaan ja mitä sisäisesti on sitten täysin eri kuin median hehkuttamat pikaratikat.
 
HSL-alueen molempia ratikkamuotoja viime aikoina melko laillakin käyttäneenä näkisin noiden kahden välillä kaksi merkittävää eroa: 1) PR15:n etuudet ovat täysin omaa luokkaansa keskustaratikkaan verrattuna ja 2) PR15:llä pysäkkitiheys on harvempi. Näiden kahden tekijän ansiosta PR15:n matkanopeus on keskustaratikkaa selvästi suurempi. Omat kaistat ja huomattavan kattavat etuudet varmistavat sen, että pysähdysten (ja turhien hidastusten) määrä pysyy kurissa. Lisäksi PR15:n tilannetta vahvistaa muutama "pyrähdysosuus", joilla on mahdollista hyödyntää nopeutta 70 km/h. Raide-Jokeri voisi olla vielä nykyistäkin nopeampi, jos jotkut pysäkit olisi jätetty pois, ja rata olisi toteutettu niin, että ajonopeudet olisivat nykyisiä jonkin verran suuremmat. Esimerkiksi Oulunkylän - Maunulan alueella suurin sallittu nopeus on vain 40 km/h, samoin Haagan alueella. Espoon puolella kaupunkien rajalta aina Laajalahteen mennään muilla kuin pikaisilla nopeuksilla - varsinkin Leppävaaran aseman ympäristössä. Ja ilman fyysisiäkin muutoksia tuosta nyt ainakin "Tunnin junan" saisi aikaan (nykyisillä aikatauluilla sivu kestää 64 minuuttia).
 
Nerokasta.
Sitten, kun vielä saataisiin keskustan alueellekin mahdollisuus ratikoiden esteettömään etenemiseen, liikennevaloetuihin ja harvennettuun pysäkkiväliin, niin voisihan siitä kohtalaisen hyvä tulla. Toki tässä jouduttaneen vielä kolmisenkymmentä vuotta ainakin osalla linjoja katsomaan onnettomia yksisuuntaisia vaunuja, mutta eiköhän sekin sitä mukaa korjaannu, kun uusia vaunuja tulee.
 
Sitten, kun vielä saataisiin keskustan alueellekin mahdollisuus ratikoiden esteettömään etenemiseen, liikennevaloetuihin ja harvennettuun pysäkkiväliin, niin voisihan siitä kohtalaisen hyvä tulla.
En jaksa uskoa, että tuota infraa saataisi keskustakortteleihin niiden risteysvälien ja linjatiheyksien vuoksi ikinä. Ellei räjäytetä vähintään 500 metrin matkalla kaikkea pysäkeiden välillä. Taitaa olla melko epärealistista, ellei itänaapuri avusta

Lisäksi raitiovaunu on jo nykyisellään kaupungilla riittävän kilpailukykyinen autoon nähden. Raitiovaunuliikennettä tarvitsee nopeuttaa lähinnä kauempana, jossa sille löytyy kilpailijoita
 
Viimeksi muokattu:
Ei pikaratikat keskustassakaan vaadi yhdenkään talon räjäyttämistä. Kyllä se kapeallekin kadulle mahtuu ilman kompromisseja. Kaikki muu liikenne polkupyörästä ylöspäin vaan joutuu tekemään isoja kompromisseja ahtaimmissa kohdissa. Ei ne korttelit niin lyhyitä ole etteikö satametrinenkin ratikkapysäkki mahtuisi, ja sivukatujakin voi uudelleenjärjestellä jos risteykset ottaa päähän.

Isoimmat fyysiset muutokset lienevät kallioleikkauksia(!) ja erimallisia tunneleita jos ratikkaa halutaan erityisen mäkisille kaduille. Kysymys on siitä, että halutaanko Helsingissä toimivaa liikennettä tai toimivaa kaupunkia, ja perinteisesti vastaus on ollut innokas “ei todellakaan.”
 
Viimeksi muokattu:
Ei pikaratikat keskustassakaan vaadi yhdenkään talon räjäyttämistä. Kyllä se kapeallekin kadulle mahtuu ilman kompromisseja. Kaikki muu liikenne polkupyörästä ylöspäin vaan joutuu tekemään isoja kompromisseja ahtaimmissa kohdissa. Ei ne korttelit niin lyhyitä ole etteikö satametrinenkin ratikkapysäkki mahtuisi, ja sivukatujakin voi uudelleenjärjestellä jos risteykset ottaa päähän.

Isoimmat fyysiset muutokset lienevät kallioleikkauksia(!) ja erimallisia tunneleita jos ratikkaa halutaan erityisen mäkisille kaduille. Kysymys on siitä, että halutaanko Helsingissä toimivaa liikennettä tai toimivaa kaupunkia, ja perinteisesti vastaus on ollut innokas “ei todellakaan.”
Jos halutaan viivytyksettömät liikennevalot etuudet (eli käytännössä pakkoetuudet) tulisi varmistua, ettei mikään hidasta raitiovaunua noin puolen kilometrin matkalla ennen liikennevaloja. Tämä lienee mahdottomuus nykyisellään etenkin alueilla Punavuori, Kallio ja Ullanlinna.

Jo nykyisellä (yhden linjan) osuudella tulee useiden minuuttien punaiset autoille Varikkotien ja Viilarintien risteyksessä raitiovaunun sattuessa tulemaan. Sammonaukiolle voi mennä testaamaan sitten sitä mitä tapahtuu, kun paikasta menee kaksi raitiovaunulinjaa. Itse en vastusta kyseisiä kohteita, mutta tiedän, että on iso määrä ihmisiä, jotka vastustaa ja säännöllisesti niistä kirjoitetaan.

Siinähän sitten puoli Punavuorta seisoo, kun roska-auto, väärin pysäköity henkilöauto tai koululaisryhmä on raitiovaunun tiellä
 
Viimeksi muokattu:
Kuten sanot, ihan mahdollista se on. Helsingissä on vaan iso määrä ihmisiä jotka vastustavat toimivaa kaupunkia.
 
Kuten sanot, ihan mahdollista se on. Helsingissä on vaan iso määrä ihmisiä jotka vastustavat toimivaa kaupunkia.
No siis sanoin myös, että lienee mahdottomuus :D Joka tapauksessa vaatisi niin isoa katujen uudelleen rakentamista ja muun liikenteen rajoittamista, että en itse keksi miten tuohon katutilaan onnistuisi mainitsemillani alueilla. Muun liikenteen estäminen pitäisi toimia mahdollisimman varmasti 100% pitävästi.

Jos on ideoita, miten kadut uudelleen järjestäisi niin saa ehdottaa. Saan toisaalla näitä asioita miettiä ihan tarpeeksi, että jaksaisin ideoida vapaa-ajalla. :)
 
Kuinka paljon olisi valoetuuksissa ja muissa parannettavissa paremmilla systeemeillä vai onko tämä ratkaisu paras ja toimivin?
 
Kuinka paljon olisi valoetuuksissa ja muissa parannettavissa paremmilla systeemeillä vai onko tämä ratkaisu paras ja toimivin?
Hieman hankala kysymys, koska kokonaisuus on suuri. Tarkentaisitko, puhutaanko kantakaupungista (ja mielellään tietystä alueesta) vai pikaratikka 15:sta? Kantakaupungista tiedän vähemmän, toki jotain, koska saan kuukausiraportit sieltäkin ongelmista ja joudun Siltasaarenkadun osalta painia senkin kanssa jatkuvasti. (Siltasaarenkadulla ainakin toimivuus huononee kesän jälkeen)

Iso kuva:

PR15 - Toimii niin kuin halutaan
Kantakaupunki: Toimii riittävästi. Raitiovaunujen viiveet pääsääntöisesti ovat pieniä liikennevaloissa.
 
Viimeksi muokattu:
PR15 oli ajatuksena vain, mietin vain miten usein autojen valot on punaisella kun alkaa tykittää 6 minuutin välein Pikaa kumpaankin suuntaan.... Nyt tuntuu että osassa valoissa aika pitkään punaisella valot, vai onko se enemmän lain mukainen varoaika joten ei voi enää kiristää jne.....
 
PR15 oli ajatuksena vain, mietin vain miten usein autojen valot on punaisella kun alkaa tykittää 6 minuutin välein Pikaa kumpaankin suuntaan.... Nyt tuntuu että osassa valoissa aika pitkään punaisella valot, vai onko se enemmän lain mukainen varoaika joten ei voi enää kiristää jne.....
Raitiovaunu pyytää pakkoetuuden, niin silloin vaihtuu autoille punaiset. Punainen valo pysyy kunnes raitiovaunu on ohittanut liittymän. Raitiovaunulle annetaan nuoli niin kaukaa, kuin on tarpeellista. Yleisesti on tähdätty nuoleen vajaa 10 sekuntia ennen ratikan tuloa. Tuo kuitenkin vaihtelee merkittävästi.

Ratikan nuolen lisäksi autoille palaa punaiset vaihtumisaikojen verran punaiset ennen ja jälkeen ratikan nuolen palamisen. Karkeasti voi vaihtumisaikoja laskea itsekin, koska ne perustuvat suunnitteluohjeen mitoituksiin: https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2022-17_LIVASU_web.pdf

Karkeasti voi sanoa, että vaihtumisajat ovat 8-12 sekuntia. Näin ollen n. 10 sekuntia ennen ratikan ajovuoroa, eli ehkä n. 20 sekuntia ennen ratikkaa syttyy sivusuunnille punaiset ja vihreä tulee aikaisintaan n. 10 sekuntia ratikan mentyä.

On myös hyvä huomata, että 4-aukkoisen opastimen vaihtumisajan on pakko olla vähintään 8 sekuntia, johtuen vaihtumisekvenssistä (pallon syttyminen viestii kuljettajalle, että ajolupa tulee 8 sekunnin päästä).

Se mille suunnille palaa vihreä ja punainen sitten riippuvat liittymästä. Yleensä ratikan suuntaiset pysyvät vihreänä, tämän huomaa esimerkiksi, kun ajaa ratikan rinnalla niin saa vihreän aallon.

Vastasin ehkä hieman ohi kysymyksestä, mutta laissa on muistaakseni vaihtumisajoista vain jotain mainintaa, että pitäisi olla turvallinen mitoitus tjsp. Laki ei vaihtumisaikoihin ota juuri kantaa miten pitäisi mitoittaa. Jos nyt miettii nopeasti 6 minuutin vuoroväliä, keskimäärin 3 minuutin välein menee ratikka johonkin suuntaan. Isommissa risteyksissä kiertoaika on 120 sekuntia. Lähes jokaiseen, ei aivan jokaiseen, valokiertoon keskimäärin tulee ratikka. Se sitten riippuu mihin kohtaan se ratikka tulee. Nykyisinkin olen 4 minuuttia Viilarintien ja Varikkotien risteyksessä punaisissa ratikoita katsellut.
 
Viimeksi muokattu:
On myös hyvä huomata, että 4-aukkoisen opastimen vaihtumisajan on pakko olla vähintään 8 sekuntia, johtuen vaihtumisekvenssistä (pallon syttyminen viestii kuljettajalle, että ajolupa tulee 8 sekunnin päästä).
Eikö tässä kuitenkin ollut joku sellainen juttu, että sitä 8 sekuntia ei voi rv-kuljettajille luvata ja että kuljettajakoulutuksessa ei mainita tätä lukuarvoa sen takia ollenkaan? Voiko tästä siis olla poikkeuksia vai onko se aina niin, että pallo = 8 sek. varmasti?

Nykyisinkin olen 4 minuuttia Viilarintien ja Varikkotien risteyksessä punaisissa ratikoita katsellut.
Tuo on jo kohtuuttoman pitkä aika ja johtanee siihen, että rohkeimmat alkaa tulla sieltä päin punaisia kun "valot on rikki".
 
Takaisin
Ylös