Kaupunki- ja pikaraitioliikenteen linjastosuunnitelma

Noissa suunnitelmissa ilmeisesti oletetaan että Helsingin väkiluku kasvaa ja koronasta päästää lähiaikoina eroon.

Laajasalo ja Kalasatama ovat käytännössä jo rakenteilla, joten niiden osalta Raili2 oli tehtävä, vaikka matkustajamäärät jäisivät pysyvästikin hyvin mataliksi. Höselihän sinänsä tekee kaikkensa, että näin kävisi. Lippujärjestelmä sen kuin kangistuu, eikä vastaa lainkaan muuttuneisiin tarpeisiin samalla kun vuorovälejä entisestään harvennetaan.

Vihdintie on sitten suurempi kysymysmerkki. Sillä on kaupungin virkamiehistön sisällä ankaria vastustajia. Toivotaan nyt silti, että se toteutuu.

Omikron on meidän suuri mahdollisuutemme – parhaimmillaan korona on sairaalakuormitusmielessä ohi maaliskuussa. Nyt soisi mahdollisimman monen suomalaisen matkustavan Kapkaupunkiin tai edes bilettävän läpi yön Köpiksessä, että saadaan vakavampi delta nopeammin syrjäytettyä.
 
Olisi aika yllättävää, jos suunnitelmassa ei käytettäisi esimerkiksi kaupungin tietokeskuksen syyskuussa julkaistuja laskelmia dokumentista Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2020–2060 - Ennuste alueittain 2020–2036 (pdf, 19 MB).
Näytä liitetiedosto 3227

Tuollaiset lauseet sieltä löytyy:
Tänä vuonna ei laadittu vaihtoehtoisia ennusteita,
koska Helsingin väestökehitykseen liittyy nyt niin paljon epävarmuutta. Epävarmuus
johtuu toisaalta vuoden 2020 koronaepidemian leviämistä rajoittavista toimenpiteistä,
toisaalta Helsingin talouden ja työllisyyden toipumisen poikkeuksellisen suuresta epä
-
varmuudesta ja työmarkkinoiden muutoksesta. Etenkään etätyön yleistymisestä ei ole
toistaiseksi saatavissa riittäviä tietoja ennustevaihtoehtojen laatimiseksi.


Aiemmin mainittiin materiaalissa, että 2023 palautuu normaali Helsingin asukasmäärän kasvu. Mutta myönnetään että se on ennuste. Kukaan ei tiedä koronan vaikutusta , eli näin voisi olla, jos korona saataisiin hallintaa. "Ennuste" on siinä mielessä hyvin laadittu, että siellä lukee monessa kohtaa, että ennuste on vain "ennuste". Siihen pohjautuen ei kannata kovin montaa uutta raitiolinjaa suunnitella.
 
Mielenkiinnolla odotan siis parempaa perustaa suunnittelulle ettei jää vain yksittäiseksi "ei kannata"-heitoksi.

Nimenomaan ja se parempi perusta on aikalisä. Nämäkin kolme muuttivat (ja tulevat muuttamaan) suhteellisen lyhyessä ajassa ennusteiden painoarvoa :
- Korona
- Etätyön lisääntyminen
- Muuttoliike myös Helsingistä poispäin
 
Mielenkiinnolla odotan siis parempaa perustaa suunnittelulle ettei jää vain yksittäiseksi "ei kannata"-heitoksi.

Salomaa on tainnut vaan havahtua siihen, että hänen tutut bussilinjansa myllätään uusiksi, ja kun tottumus on toinen luonto, niin tulee sitten vastareaktio. Elielinaukioon ei saa koskea eikä ratikoita saa tehdä, kun se muuttaisi tuttuja kuvioita. Se on aika luonnollista meissä ihmisissä ajatella niin. Uusi ja outo vähän pelottaa.
 
Salomaa on tainnut vaan havahtua siihen, että hänen tutut bussilinjansa myllätään uusiksi, ja kun tottumus on toinen luonto, niin tulee sitten vastareaktio. Elielinaukioon ei saa koskea eikä ratikoita saa tehdä, kun se muuttaisi tuttuja kuvioita. Se on aika luonnollista meissä ihmisissä ajatella niin. Uusi ja outo vähän pelottaa.

Arvio on väärä. Minun tutut bussilinjat myllättiin uusiksi ja uudistus on parannus minun kannalta katsoen. Vanhemmat ihmiset eivät välttämättä pidä 36:n lähtöjen poistamisesta 60%.

Alvar Aallonkatu 5:ssä pelkästään on 12931 neliömetriä tyhjää toimistotilaa - siis yhdessä rakennuksessa ! Nykyaikainen konttoritekniikka ja merinäköalat !
Onko toimitilojen lisäys entisten tyhjien lisäksi välttämätöntä ?

Itse kerroit että Vihdintien raitiolinjaukseen on syntynyt myös voimakasta kritiikkiä. Kerro siitä lisää. Uusi ja outo ei pelota vähän ja paljon, mutta se pelottaa, mihin on Helsingin kaupunkisuunnittelu menossa (tai ollut jo vuosikausia)
 
Viimeksi muokattu:
Tuollaiset lauseet sieltä löytyy:
Mukavasti poimittu. Aiemmin siellä kuitenkin sanottiin, että tehtiin varsinainen ennuste. Se osa kappaleesta oli jäänyt varmaan epähuomiossa lainaamatta.
Helsingin kaupungin tietokeskus sanoi:
Ennusteen perusvaihtoehdon mukaan Helsingin väestö kasvaa nykyisestä 656 920
asukkaasta 700 000 asukkaaseen vuonna 2028. Vuonna 2050 väkiluku on 820 000 ja
vuonna 2060 saavutetaan 870 000 asukasta. Helsingin väestö kasvaa siten vuoteen
2037 mennessä 100 000 asukkaalla ja vuoteen 2057 mennessä 200 000 asukkaalla.
Tänä vuonna ei laadittu muita ennustevaihtoehtoja.

Mutta myönnetään että se on ennuste.
Tuota, mitä muuta ennusteessa sitten pitäisi myöntää?
 
Itse kerroit että Vihdintien raitiolinjaukseen on syntynyt myös voimakasta kritiikkiä. Kerro siitä lisää.

Helsingissä on sillä lailla jännä organisaatio, että valtioon verrattuna meillä on ikään kuin ministeröitä, eli pormestari esikuntineen on vähän kuin pääministeri ja VNK, sitten on kaupunginkanslia, joka on kuin valtiovarainministeriö ja istuu rahakirstun päällä, ja sitten on omien alojen suunnittelevat ja toimeenpanevat "ministeriöt" eli tässä tapauksessa Kymppi olisi ikään kuin liikenneministeriö.

Tällaisessa monimutkaisessa mammuttiorganisaatiossa noiden kolmen toimijan pitäisi puhaltaa yhteen hiileen, jos jotain halutaan saada aikaan. Asioitahan voi aina helposti hidastaa ja hankaloittaa, edistäminen onkin sitten vaikeampaa. Ja sen mukaan, mitä minulle on kerrottu, tuo Helsingin "valtiovarainministeriö" suhtautuu hyvin karsaasti Vihdintien ratikkaan. Kyse on kaiketi enemmän yksittäisistä henkilöistä, niin kuin aivan liian usein on asianlaita. Mutta jos tuolta ei rahaa heru, oli syynä sitten yksi änkyrä virkamies tai joku muu, niin sitten hanketta on vaikea ohjelmoida toteutukseen.

Änkyrätkin on aina vaihdettavissa tai ainakin ojennettavissa, ja on tässä kaupungissa sentään jonkinlainen poliittinenkin valta, vaikkei sitä aina ole helppo uskoa. Eli katsotaan nyt, miten tuossa käy. Jokainen jää myös joskus eläkkeelle, ennemmin tai myöhemmin.
 
Koronaepidemian vuoksi Helsingin kasvu jää tänä vuonna 2 000 asukkaaseen, ensi
vuonna kasvun ennakoidaan olevan 4 400 asukasta ja vuodesta 2023 alkaen kasvun
ennustetaan palautuvan tavanomaiselle tasolle. Vuosina 2023–2036 Helsingin keski
-
määräiseksi vuosikasvuksi ennustetaan 6 500 asukasta, 1,0–0,8 %, kun 2010-luvulla
keskimääräinen kasvu oli 7 000 asukasta eli 1,1 % vuodessa.


Oletetaan vaihtoehto, jossa koronapandemia jatkuu edelleen. Silloin se ei sulje pois mahdollisuutta, jossa kasvu vuosittain on 2000 asukasta tai alle. Asuntoihin ja toimitiloihin liittyvät tämän hetkiset osoittimet tukevat sitä että tuo vähäinen kehitys on mahdollinen.

Herkästi liikkuvia muuttujia on tullut lisää ja siten ennusteen tekeminen on vaikeampaa ja ainakin jonkin verran niihin siksi pitää suhtautua varauksellisemmin.

---------- Viestit yhdistetty klo 22:35 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:27 ----------

.... Ja sen mukaan, mitä minulle on kerrottu, tuo Helsingin "valtiovarainministeriö" suhtautuu hyvin karsaasti Vihdintien ratikkaan. Kyse on kaiketi enemmän yksittäisistä henkilöistä, niin kuin aivan liian usein on asianlaita. .....

Sanovatko he tai hän että rahaa ei nyt ole vai onko myös arvosteltu linja toimivuutta ?
 
Viimeksi muokattu:
Helsingin kasvu on pitkään ollut asuntokannan rajoittamaa. Eli hinnat nousevat inflaatiotahtia nopeammin, ja vähemmän rahakkaat joutuvat tyytymään muuhun seutuun. Jos kasvusta ollaan huolissaan, kannattaisi varmaan rakentaa enemmän. Helsingissä kasvuun tunnutaan suhtautuvan lähinnä ikävänä pakkopullana jonka naapurikunnat saa syödä Helsingin puolesta.

Koronatilanne on saanut ihmiset maksukykynsä rajoissa kasvattamaan asumisväljyyttään (etätyöhuoneet jne) joka saa asuntokannan riittämään pienemmälle asukasmäärälle: hinnat toki nousevat edelleen, eli kaupungin houkuttelevuus ei ole mihinkään hävinnyt. Yhä useampi vaan joutuu tyytymään muuhun seutuun.

Tästä voi myös huomata viritetyn vastailmiön, eli jossain vaiheessa lisähuoneita ei enää koeta tarvittavan ja sama asuntokanta nielaiseekin yhtäkkiä selvästi enemmän kasvua.
 
Hintojen ja vuokrien korkeus tiedetään. Tietenkin se on aina rajoittava tekijä ja säätelevä tekijä, siihen missä määrin Helsinki houkuttelee. Useita artikkeleita on julkaistu joissa puhutaan että "Helsingin houkuttelevuus" on vähentenyt. Niissä artikkeleissa myös tarkastellaan muitakin syitä.

Jos lopputuloksena on se, että väkiluku ei kasva tulevinakaan usempianavuosina tai jopa laskee, niin lienee selvää että osa uusista raitiolinjahankkeista jäänee odottamaan tai jopa haudataan. Nythän tässäkin ketjussa tuli ilmi näkeymyseroja ihan päättävällä tasolla Vihdintien raitiotiestä.
 
Jos Helsinki on aidosti vähemmän houkutteleva, se tarkoittaa vuokrien (ja jollain viiveellä asuntokaupan) hintojen laskua. Siinä voi kirjoittaa niin monta artikkelia kuin haluaa ja siteerata niin montaa syytä jota voi keksiä, mutta sen informaatiotaso on ”happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista” niin kauan kun keskeinen ongelma on se että yhä harvemmalla on varaa hyvin haluttuihin asuntoihin joita entistä pienempi (ja maksuhaluisempi, -kykyisempi) porukka hamstraa.

Onhan se ihan ymmärrettävää että haluaa Helsingistä tulevan vähemmän houkutteleva, onhan se ihan kohtuuttoman kallis, mutta se ei toteudu toiveajattelulla. Tämähän on vain kysyntäpuolen ratkaisun toivomista asuntopulalle: mitä harvempi haluaa niukan hyödykkeen, sitä halvemmalla sen saa. Tarjontapuolen ratkaisu on rakentaminen.
 
Tännehän saa heitellä kanssa mitä haluaa. Näillä nettikirjoittelulla tietysti on eri tarkoitus kuin Lehtiuutisilla. Mutta jos on aito halu paneutua asiohin, niin tällä sometouhulla ei pitkälle pärjää.

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4405486

Tuon lähteen mukaan vapaiden vuokra-asuntojen määrän lisääntyminen kertoo monesta asiasta.
Siitä ollaan yksimielisiä että asumistukijärjestelemä pitää uudistaa, mutta miten. Siitä tulee kyllä pitkä vääntö.
 
Vaikka Töölöä voi monin perustein pitää yhtenä Helsingin raitiovaunuverkoston ydinpalvelualueista, ei sielläkään sentään ihan mistä tahansa innostuta. Turhia kiskoja ei Topeliuksenkadulle paikallisen asukasjaoston mielestä kaivata.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008668000.html

Töölöläisten vastarintaa on suoraan sanottuna ihan helppo ymmärtää, koska uudet kiskot eivät kuitenkaan toisi alueelle muuta kuin lisää ruuhkassa seisovia etanaraitiovaunuja. Puheet Manskun ratojen muuttamisesta pikaraitioteiksi ovat ainakin minusta ihan samanlaista höttöä -toki olen mielelläni tässä asiassa väärässä, mutta sitä päivää en usko Helsingin kaduilla nähtävän, jolloin mikään spåra etenisi pelkkiä pysäkkivälejä 40-50 kilometrin tuntivauhdilla...
 
Takaisin
Ylös