Kaupunki- ja pikaraitioliikenteen linjastosuunnitelma

Ihan silkasta nimbyilystä on taas kyse. Asiat on kivoja, mutta pitäis tehdä aina 'muualle'. Topeliuksenkadulta on lähdössä pysäköintipaikat ratikan mukana, niin heti on katu kuulemma liian kapea ja kaikkea muuta höttöä.

Töölöläisten vastarintaa on suoraan sanottuna ihan helppo ymmärtää, koska uudet kiskot eivät kuitenkaan toisi alueelle muuta kuin lisää ruuhkassa seisovia etanaraitiovaunuja.

Mikä on huomattava parannus täysinä kulkeviin ja ketjuuntuviin etanabusseihin.
 
Lopullinen versio linjastosuunnitelmasta on nyt julkaistu HSL:n sivuilla.

Ainoa ero, jonka huomasin nopealla selauksella on linjan 13 yöversio 13N. Päivälinja 13 kulkee reittiä Kolmikulma-Mannerheimintie-Aleksanterinkatu-Snellmanninkatu ja siitä eteenpäin kohti Kalasatamaa. 13:n yöversio 13N on siirretty pois Kruununhaasta kulkemaan Kaisaniemen ja Rautatieaseman kautta. Palvelutaso paranee, eikä kapasiteetista täydy huolehtia yöliikenteen alettua.
 
En löytänyt tälle parempaakaan ketjua, joten kirjoitan tähän.

Kävelin tässä hiljan Tukholmankadulla ja huomasin, että Rosina Heikelin puiston silmukasta on tulossa "normaali" vastapäivään kierrettävä. Olenko nähnyt harhoja, vai oliko suunnitelmissa joskus toinen kiertosuunta?
 
En löytänyt tälle parempaakaan ketjua, joten kirjoitan tähän.

Kävelin tässä hiljan Tukholmankadulla ja huomasin, että Rosina Heikelin puiston silmukasta on tulossa "normaali" vastapäivään kierrettävä. Olenko nähnyt harhoja, vai oliko suunnitelmissa joskus toinen kiertosuunta?

Semmoinen se on. Samoin kuin Kuusitie. En tiedä aiemmista suunnitelmista
 
En löytänyt tälle parempaakaan ketjua, joten kirjoitan tähän.

Kävelin tässä hiljan Tukholmankadulla ja huomasin, että Rosina Heikelin puiston silmukasta on tulossa "normaali" vastapäivään kierrettävä. Olenko nähnyt harhoja, vai oliko suunnitelmissa joskus toinen kiertosuunta?

Mä olen seurannut sitä suunnittelun alusta asti, enkä muista, että se olisi koskaan ollut suunnittelupöydällä myötäpäivään kiertävä.
 
Myötäpäivään ajettava silmukka on suhteellisen harvinainen, johtuisiko se siitä että yksi suuntavaunujen ovet on silmukan sisäpuolelle päin. Helsingissä on yksi silmukka joka on näin, Paavalinkirkon silmukka ajetaan myötä päivään.

Keskustassa oli kaksi myötäpäivään ajettua silmukkaa.
Ensimmäinen oli etelä Töölön silmukka linja 5B ja myöhemmin linja 2. ...-Mannerheimintie-Arkkadiankadiankatu-Runeberginkatu-Museokatu-Mannerheimintie-... tämä oli köytössä vuosina 1929-1951.
Toinen oli Erottajan silmukka Ruitsalaisen teatterin silmukka. Kyseistä silmukkaa käytti mm esikaupunkilinjat Haagaan ja Munkkiniemeen (Linjat H ja M) ja eräiden linjojen ruuhkaversiot esim 4E Munkkiniemi-Erottaja 1951-1955. Vuosina 1955-1957 erottajan silmukka toimi Runkolinjan 10 keskustan päätepysäkkinä. Erottajan simukka oli käytössä vuosina 1926-1966.
 
Onko linjan 14 liikennöimistä Topeliuksenkadun kautta Eiraan tutkittu? Mieleen tulee ainakin seuraavat edut:
- Tällä reitillä saataisiin korvattua runkolinjat 20 ja 30 suhteellisen hyvin. Mannerheimintien vaihtoehto ei korvaisi mitään runkobussilinjaa kunnollisesti, ja todennäköisesti Meilahden sairaalan pohjoispuolen yhteydet Kamppiin ja Eiraan muuttusivat vaihdollisiksi, kun raitiolinja 5 korvaisi linjojen 20 ja 30 eteläpään.

- Kannelmäestä, Pohjois-Haagasta ja Valimosta pääsee Lasipalatsille kätevimmin junalla; Fredrikinkadulle taas raitiolinja olisi kätevämpi. Ainakin nykyisestä bussiliikenteestä päätellen myös Munkkivuoresta on huomattavasti enemmän kysyntää Kamppiin kuin Lasipalatsille.

- Erillistä Eirasta Meilahden sairaalalle liikennöivää linjaa ei tarvittaisi, joten linja 7 voisi jatkaa Pasilasta Meilahden sairaalle. Tätä yhteyttä on toivottu pitkään, mutta se on nykysuunnitelmissa jäämässä melko lyhytaikaiseksi.

- Linjan 4 voisi säilyttää nykyisellä reitillään. Nelosen molemmissa reiteissä on hyötynsä ja haittansa, mutta kokonaisuudessaan nykyinen reitti vaikuttaa paremmalta.


Topeliuksenkadun, Runeberginkadun ja Fredrikinkadun raitiotien toteuttaminen pikaraitiotietasoisena tulisi kalliimmaksi; tämä lienee tärkein syy Mannerheimintien vaihtoehdon valintaan.
 
Topeliuksenkadun, Runeberginkadun ja Fredrikinkadun raitiotien toteuttaminen pikaraitiotietasoisena tulisi kalliimmaksi; tämä lienee tärkein syy Mannerheimintien vaihtoehdon valintaan.

Se voitaisiin toteuttaa light-rail metrona katutason alla.

t. Rainer
 
Pikaisella lukemalla ei minkäänlaista vaikutusta. Tuota väkeä sieppaa Riistavuoren metsän asuinrakentaminen, mikä on valituksen oikea syy.

Katualueelle sijoitettavia ratikkakiskoja ei tarvitse merkitä yleiskaavaan, ei niin ole tehty Helsingissä missään muuallakaan. Jokeri ja Laajasalo taitaa olla siellä kaavassa, mutta kantakaupungin ratikat eivät. Ne merkitään katusuunnitelmiin, jotka ovat sinänsä valituskelpoisia myös.

Muut valitusperusteet ovat lähinnä tarkoituksenmukaisuusperusteita, mutta sellaisiin hallinto-oikeus ei ota kantaa. Kunta saa tehdä "huonoja" päätöksiä, jos se niin haluaa. Siinä ei auta sanoa, että matkustajia ei tule niin paljon kuin ennustatte tai että H/K on liian matala tai mitään muutakaan.
 
Parempaa ketjua en löytänyt, niin laitan nyt tänne. HSL:n hallituksen kokouslistalla 23.4.24 on tiedoksi Länsi-Helsingin/Vihdintien ratikkaa koskevasta hankesuunnitelmasta hallinto-oikeudelle tehty valitus
Raitiovaunut alla on "Länsi-Helsingin raitiotie". Olenkin pitkään ihmetellyt miksei se ole kehityshankkeissa
 
Katualueelle sijoitettavia ratikkakiskoja ei tarvitse merkitä yleiskaavaan, ei niin ole tehty Helsingissä missään muuallakaan. Jokeri ja Laajasalo taitaa olla siellä kaavassa, mutta kantakaupungin ratikat eivät. Ne merkitään katusuunnitelmiin, jotka ovat sinänsä valituskelpoisia myös.

Kun paperissa oleva nimi on niin pitkän linjan aktivisti, että on Hesarissakin profiileja kirjoitettu, niin luulisi suunnittelun tasot olevan edes tuttuja.
 
Kun paperissa oleva nimi on niin pitkän linjan aktivisti, että on Hesarissakin profiileja kirjoitettu, niin luulisi suunnittelun tasot olevan edes tuttuja.
Ehkä onkin, mutta eihän se sulje mitenkään pois sitä, etteikö voisi laatia perusteettomia valituksia ja käydä koko oikeustietä läpi, jotta hanketta saadaan hidastettua.

Näinhän toimitaan käytännössä kaikkien isojen hankkeiden kohdalla, ja ammattitaitoinen suunnitteluväki kyllä sisällyttää valituskierrosten aiheuttaman viiveen aikatauluihin ja kustannusarvioihin. Valittajien tosiasiallisena tavoitteena ei siis varsinaisesti ole estää hanketta, vaan viivästyttää sitä ja aiheuttaa sille sitä kautta haittaa.
 
Tuossa on kyllä yksi ihan pätevä pointti, nimittäin se, että kaupunkiratoja kulkevat junat ovat huomattavasti nopeampia ja mukavampia -ja luultavasti myös luotettavampia- matkustusvälineitä Haagan ja Pitäjänmäen suunnilta keskustaan mentäessä. Itsekin nykyään Etelä-Haagassa ja aiemmin Manskun ja Kuusitien kulman tuntumassa asuneena olen käytännössä huomannut junan edut ratikkaan verrattuna. Ja olipa ratikan vaunumalli tai väritys mikä tahansa, niin pikaratikkaa ei Helsingin katuverkkoon pysty tekemään, vaan etanalinjaksi se muuttuu viimeistään Töölöntullin tuntumassa. Ratikka on kiva, mutta hidas ja ahdas.
Tästä huolimatta minäkin kannatan Huopalahdentien raitiotieosuuden toteuttamista, kuin myös linjan viemistä keskustaan yhdessä nelosen kanssa. Mutta ennen kaikkea siksi, että ratikka voisi toimia junien liityntäliikenneyhteytenä esimerkiksi Munkkiniemen suunnasta. Tosin sitä ei tarvitsisi viedä Valimoon tai Pohjois-Haagaan (joista jälkimmäisessä homma vaatisi toimiakseen asemalaiturin siirtämistä nykyistä pohjoisemmas, jotta siirtyminen Kaupintietä kulkevan ratikan ja junan välillä olisi jouheva), vaan raitiolinjan (5?) päättäri voisi olla vaikka Ilkantien tai Hämeenlinnanväylän pysäkin vaiheilla nykyisen jokeriradan viereen tehtävällä kolmannella raiteella.
 
Tuossa on kyllä yksi ihan pätevä pointti, nimittäin se, että kaupunkiratoja kulkevat junat ovat huomattavasti nopeampia ja mukavampia -ja luultavasti myös luotettavampia- matkustusvälineitä Haagan ja Pitäjänmäen suunnilta keskustaan mentäessä.
Tämä on sinänsä varmasti ihan totta. Mutta ei tällä ole mitään merkitystä sen kannalta, onko Vihdintien ratikka järkevä hanke vai ei.

Ei kukaan suunnittelija eikä kukaan tuon suunnan valistunut joukkoliikenteen käyttäjä ole ajatellutkaan, että Kantsusta körötellään ratikalla päärautatieasemalle. Vaikka ratikan ja junan päätepisteet ovatkin lähekkäin, niin niillähän on ihan erilainen funktio. Noita pitkiä lähiöiden ja keskustan (tai no, Töölönladen) välisiä matkoja taitetaan junalla kun taas lähiöstä vaikkapa Meilahden sairaalaan körötellään sitten ratikalla. Huopalahdentien varresta keskustaan mennään myös ratikalla, kun junaa ei siinä lähellä ole. Ja sitten on poikkeusyksilöitä, jotka tekevät "vääränlaisia" matkoja kuka mistäkin syystä. Ehkä joku mumsa kulkee Kaaresta Triplaan kahdella ratikalla, vaikka reittioppaan mielestä olisi parempi vaihtaa Valimossa junaan, mutta mumsan mielestä on kivempi vain astua Tullinpuomin pysäkkilaiturille ja jököttää siinä kunnes vaihtoratikka tulee sen sijaan että lähtee vaeltamaan Valimossa.

Samaa mieltä olen kanssasi siitä, että sen pika:n voisi jo jättää pois. Edes jokeri ei ole, ainakaan nykyisellä aikataulusuunnittelulla, mikään pika, ja Vihdintien linja ei tule yltämään edes 20 km/h keskinopeuteen. Tämäkään ei silti tee siitä huonoa hanketta.
 
Takaisin
Ylös