Kaupunkiliikenne Oy suunnittelee raitiovaunuhankintaa (MLNRV4?)

Bielefeldin Stadtbahnissa on vaunujen lattiat ja asemalaiturit korkealla eli on käytännössä metro eikä raitiotie. Samanlaisia 1000 mm metrojärjestelmiä ovat Valencian, Bilbaon ja Palma de Mallorcan metrot.

Roslagsbanan on rautatie eikä raitiotie.

Missään päin maailmaa ei ole 1000 mm raideleveyden matalalattiaraitiovaunuja joiden korileveys ylittäisi 2.4 m.
Kaikki noista perusteluista on nähdäkseni hiukan asian vierestä.

- Bielefeldin systeemi perustuu tosiaan korkeisiin laitureihin. Minäkin nimittäisin sitä kevytmetroksi. Mutta systeemi kulkee samassa tilassa maantieliikenteen kanssa ja on säädösmielessä raitiotie.
- Roslagsbanan taas on säädösmielessä rautatie, mutta monessa mielessä raitiotien kaltainen. Ei vähiten kaluston mitoituksen ja luonteen puolesta. Matalalattiaisuuskin on ollut toteutettavissa.
- Väite, ettei missään päin maailmaa olisi 1000 mm raideleveyden matalalattiaraitiovaunuja yli 2,4 metrin korileveydellä, lienee totta aivan täsmälleen juuri nyt. Mutta 2,5-2,6 metriä leveiden matalalattiavaunujen hankinta on jo vähintään kaavailuissa Trondheimiin, Mannheimin seudulle ja Braunschweigiin - viimeksi mainitussa tosin raideleveys on 1100 mm. Missään vaiheessa yksikään näistä raitioteistä ei ole saanut palautetta, että tällaisen leveän vaunun toteutus kapearaiteiselle raitioteille mukamas jotenkin olisi mahdotonta tai vaikeaa.
- Mannheimin seudulla myös pitkään oli käytössä 2,5 metrin korileveyden vaunuja 1000 mm raideleveydellä - nämä vaunut poistettiin ajosta tänä vuonna, mutta 30 vuoden käyttöiän aikana missään vaiheessa ei tehty johtopäätöstä, että korileveys olisi ollut vaunusarjalle ongelma. Vaunuista luopumisen taustalla oli enemmänkin halu standardisoida kalustoa. Osa verkkoa nimittäin mahdollistaa toistaiseksi vain 2,4 m korileveyden, ja näin ollen Skodan Articit Mannheimin seudulla ovat kaikki tällä hiukan pienemmällä korileveydellä. Ulottuman kasvatustyö on käynnissä, ja juuri siksi seuraava hankinta toteutetaan sitten taas 2,5-2,6 m levyisenä.
- Matalalattiaraitiovaunujen tyypillinen ongelma on tilanpuute. Isompi korileveys tekee vaunun suunnittelusta ja toteuttamisesta helpompaa, ei vaikeampaa.
- Kääntyvätelisen matalalattiavaunun, sellaisen kuin Artic tai Stadlerin Helsinkiin tarjoama Tango-versio, toteutus 2,6-2,65 metrin korileveydellä mutta metrisin telein, olisi nähdäkseni ongelmatonta.
Viesti yhdistetty automaattisesti:

Tuohon edelle lisään vielä, että niin kuin edellisessä viestissä Rattivaunu totesi, Jokerin vaunujen leveys itse asiassa on jo 2,42 metriä.

Vieläkin leveämpään päästään Stuttgartin linjalla 10, jolla vaunut ovat matalalattiaisia, raideleveydellä 1000 mm ja korileveydellä 2650 mm. Kyse on toki hammasrataan perustuvasta linjasta, eikä siksi tavanomaisesta raitiotiestä. Mutta jos hammasrattaiden tapaisen erikoisominaisuudenkin integrointi onnistuu tuolla raideleveyden, korileveyden ja lattiakorkeuden yhdistelmällä, kyllä sillä sitten onnistuu tavanomaisemmankin kaluston toteutus niin haluttaessa.
 
Viimeksi muokattu:
Bielefeldin Stadtbahnissa on vaunujen lattiat ja asemalaiturit korkealla eli on käytännössä metro eikä raitiotie. Samanlaisia 1000 mm metrojärjestelmiä ovat Valencian, Bilbaon ja Palma de Mallorcan metrot.

Roslagsbanan on rautatie eikä raitiotie.

Missään päin maailmaa ei ole 1000 mm raideleveyden matalalattiaraitiovaunuja joiden korileveys ylittäisi 2.4 m.
Tämä on nyt vähän niin kuin Hakaniemen torimuija, jolta kysyn kanttarelleja. Kun sillä ei ole niitä valikoimissa, niin se luettelee viisi syytä, minkä takia suppikset ovat tosi hyviä sieniä.

Rainer, eihän näillä ole nyt mitään tekemistä sen kanssa, että metrinen raideleveys olisi sen metrisyyden takia jotenkin huono asia. Kaluston leventäminenkään ei ole ongelma. Kaventaminen, jos joku sellaista haluaisi tehdä, muodostuisi jossain vaiheessa ongelmaksi, koska metrinen telirakenne matalalattiavaunussa vaatii moottorien sijoittamista telirakenteen ulkokehälle eli siellä pitää olla riittävästi korileveyttä, ettei se moottori törrötä ulos sieltä. Mutta tuokin on teoreettista, ei kukaan halua mitään henkilöauton levyisiä ratikoita.
 
Kaikki noista perusteluista on nähdäkseni hiukan asian vierestä.

- Bielefeldin systeemi perustuu tosiaan korkeisiin laitureihin. Minäkin nimittäisin sitä kevytmetroksi. Mutta systeemi kulkee samassa tilassa maantieliikenteen kanssa ja on säädösmielessä raitiotie.
- Roslagsbanan taas on säädösmielessä rautatie, mutta monessa mielessä raitiotien kaltainen. Ei vähiten kaluston mitoituksen ja luonteen puolesta. Matalalattiaisuuskin on ollut toteutettavissa.
- Väite, ettei missään päin maailmaa olisi 1000 mm raideleveyden matalalattiaraitiovaunuja yli 2,4 metrin korileveydellä, lienee totta aivan täsmälleen juuri nyt. Mutta 2,5-2,6 metriä leveiden matalalattiavaunujen hankinta on jo vähintään kaavailuissa Trondheimiin, Mannheimin seudulle ja Braunschweigiin - viimeksi mainitussa tosin raideleveys on 1100 mm. Missään vaiheessa yksikään näistä raitioteistä ei ole saanut palautetta, että tällaisen leveän vaunun toteutus kapearaiteiselle raitioteille mukamas jotenkin olisi mahdotonta tai vaikeaa.
- Mannheimin seudulla myös pitkään oli käytössä 2,5 metrin korileveyden vaunuja 1000 mm raideleveydellä - nämä vaunut poistettiin ajosta tänä vuonna, mutta 30 vuoden käyttöiän aikana missään vaiheessa ei tehty johtopäätöstä, että korileveys olisi ollut vaunusarjalle ongelma. Vaunuista luopumisen taustalla oli enemmänkin halu standardisoida kalustoa. Osa verkkoa nimittäin mahdollistaa toistaiseksi vain 2,4 m korileveyden, ja näin ollen Skodan Articit Mannheimin seudulla ovat kaikki tällä hiukan pienemmällä korileveydellä. Ulottuman kasvatustyö on käynnissä, ja juuri siksi seuraava hankinta toteutetaan sitten taas 2,5-2,6 m levyisenä.
- Matalalattiaraitiovaunujen tyypillinen ongelma on tilanpuute. Isompi korileveys tekee vaunun suunnittelusta ja toteuttamisesta helpompaa, ei vaikeampaa.
- Kääntyvätelisen matalalattiavaunun, sellaisen kuin Artic tai Stadlerin Helsinkiin tarjoama Tango-versio, toteutus 2,6-2,65 metrin korileveydellä mutta metrisin telein, olisi nähdäkseni ongelmatonta.
Viesti yhdistetty automaattisesti:

Tuohon edelle lisään vielä, että niin kuin edellisessä viestissä Rattivaunu totesi, Jokerin vaunujen leveys itse asiassa on jo 2,42 metriä.

Vieläkin leveämpään päästään Stuttgartin linjalla 10, jolla vaunut ovat matalalattiaisia, raideleveydellä 1000 mm ja korileveydellä 2650 mm. Kyse on toki hammasrataan perustuvasta linjasta, eikä siksi tavanomaisesta raitiotiestä. Mutta jos hammasrattaiden tapaisen erikoisominaisuudenkin integrointi onnistuu tuolla raideleveyden, korileveyden ja lattiakorkeuden yhdistelmällä, kyllä sillä sitten onnistuu tavanomaisemmankin kaluston toteutus niin haluttaessa.
Kiitos, tämä oli kattava vastaus millaisia aikomuksia on muissa 1000 mm raideleveyden kaupungeissa hankkia matalalattiaisia pikaraitiovaunuja jotka olisivat koriltaan yhtä leveitä kuin normaaliraiteiset. Toivotan menestystä Trondheimille ja Mannheimille.
 
Sori nyt, mutta mikään tästä ei ole totta. Ainoa asia, jonka voi ajatella pitävän paikkansa, on ahtaus sikäli, että suuremmalla raideleveydellä voi saada leveämmän käytävän telin kohdalle. Mutta sekin on osin teoriaa, koska moottorien sijoittelu on 1000/1435 teleissä erilainen ja se lisätila taitaa mennä siihen. Nyt en muista ulkoa, paljonko käytävän leveys telin kohdalla on Hgin ja Treen Articeissa, jos jollain on mitat, olisi mukava nähdä.

Jokerilla oli tarkoitus varautua myös leveään kalustoon, vaikka raideleveys on metri. Se jäi sitten käsittääkseni kustannussyistä pois, mikä on vähän sääli.
Minä luulin leveän kaluston torppaantuneen yhteensopivuussyistä vanhan verkon kanssa.
Viesti yhdistetty automaattisesti:

Skoda vastaa Hesarissa: https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011577093.html
 
Viimeksi muokattu:

Kiinnostavin kohta on lopussa, jossa mainitaan, että Skoda olisi voittanut Stadlerin Mainzissa samanlaisilla vaunuilla, joilla nyt hävisi Helsingissä. Mainzsin vaunut ovat nimittäin kaksitelisistä ja telittömistä moduuleista koottu vaunu, kuten Stadlerin Helsinkiin tarjoama https://www.urban-transport-magazine.com/en/skoda-delivers-22-trams-to-mainz/
Tämän nykyisen tarjouskilpailun speksejä ei ole haluttu julkisuuteen kertoa, mutta puhtaasti vaunun rakenteesta ja havainnekuvista on nähtävissä, että tuosta 15 metrin kaarresädevaatimuksesta on nyt sentään joustettu. Lyhyempi vaunu varmaan menee siitä läpi kyllä, mutta samalla konfiguraatiolla tehty pidempi vaunu ei mene. Eli jatkossa meillä on sitten harkitusti sellaista kalustoa, jolla ei voi ajaa joka puolelle rataverkkoa, kuten toivoitkin ja kuten minäkin olen toivonut.

Noni, tätä olenkin miettinyt tässä pari viikkoa. Nimittäin yhdistelemällä 50-luvun telivaunujen 6,4 metrin telivälejä ja jokeri-Articin teliväliä telittömän moduulin yli en ole päässyt kuin korkeintaan 31,8-metriseen vaunuun. Se varmaan matkustajapaikkamäärältään on lähellä 34-metristä Artic XL:ää, kun niveliä on kaksi vähemmän, mutta pituutta ei kai ole tarpeeksi silti.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös