Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
Kiitos kattavasta pohdinnasta. Olisiko sitten niin kallista räätälöidä tuotteita Helsinkiä varten, ettei kannata edes tehdä tarjousta?Ollaanpa rehellisiä. Jos tarjouksia oltaisiin saatu useammalta kuin kahdelta valmistajalta, käytännössä korkeintaan jotakin yksittäistä poikkeusta lukuun ottamatta ne olisivat valikoituneet yllä mainituista. Mitä se olisi auttanut, että Kaupunkiliikenne Oy:llä olisi ollut valittavanaan 1-2 mielekkään tarjouksen lisäksi 5-10 enemmän tai vähemmän kelvotonta tarjousta.
En usko, että tässä tapauksessa taustalla on mikään salaliitto ratikoita vastaan. Se vaatisi vähintään jotakin tahoa, joka hyötyisi tästä, mutta bussitkin tulee kirjavasti niin monelta valmistajalta, että niiden kaikkien pitäisi olla masinoinnissa mukana. Aika turha kampanja, kun HSL tykkää jo muutenkin ajaa turhaa bussirallia. Eihän tässä yhteydessä kukaan ole vaatinut ratikoiden muuttamista bussilinjoiksi, vaan vastauksia.Koko tämä tehtyä päätöstä kyseenalaistava keskustelu hyödyttää vain yhtä intressiä, eli niitä, joiden motiivit eivät ole Helsingin raitioteiden kannalta positiiviset.
Ensinnä, uuden tyypin räätälöinti Helsinkiä varten olisi sen luokan prosessi, että se vaatisi huomattavia resursseja tilanteessa, jossa monet valmistajat ovat tottuneet myymään ns. "hyllytavaraa", joka kuitenkin kelpaa useimmille asiakkaille. Useissa raitiotiekaupungeissa verkko soveltuu "mille tahansa" vaunutyypille riittävän hyvin, jotta teknisiin yksityiskohtiin ei oikeasti edes tarvitse kiinnittää huomiota, ja koko hankintaprosessi menee hinnan pohjalta ja muutoin triviaalien yksityiskohtien mukaan: millaiset istuimet, onko matkustamossa infonäytöt, miltä vaunu näyttää.Kiitos kattavasta pohdinnasta. Olisiko sitten niin kallista räätälöidä tuotteita Helsinkiä varten, ettei kannata edes tehdä tarjousta?
Vielä kun tietäisi, miksei Transtechin tuote olisi toiminut Helsingin rataverkossa - toivottavasti saamme tähän selkeän vastauksen, jotta tämä ei vaikuttaisi keskivertokansalaisen silmissä suhmuroinnilta.
En usko, että tässä tapauksessa taustalla on mikään salaliitto ratikoita vastaan. Se vaatisi vähintään jotakin tahoa, joka hyötyisi tästä, mutta bussitkin tulee kirjavasti niin monelta valmistajalta, että niiden kaikkien pitäisi olla masinoinnissa mukana. Aika turha kampanja, kun HSL tykkää jo muutenkin ajaa turhaa bussirallia. Eihän tässä yhteydessä kukaan ole vaatinut ratikoiden muuttamista bussilinjoiksi, vaan vastauksia.
Jos taas viittaat intresseillä autoilijoihin ja katutilan jakoon, niin esimerkiksi Mäkelänkadulla on tällä hetkellä kaksi autokaistaa + bussikaista + raitiovaunukaista. Nyt sieltä aiotaan poistaa yksi autokaista, mutta se ei johdu siitä että raitiovaunut tarvitsisivat lisää tilaa, vaan syyt autoliikenteen heikennyksille ovat aivan muaalla kuin raitiovaunujen vaatimassa tilassa. Olihan Hämeentielläkin raitiovaunuille oma tilansa myös silloin, kun siellä sai ajaa autolla. Kaiken lisäksi, jos raitiovaunujen matkustajat vaihtaisivat autoihin ja busseihin, se vain ruuhkauttaisi autoliikennettä eli ei olisi ainakaan autoilijoiden edun mukaista.
Väittäisin, että taustalla on ihan vain se, ettei 99% kansasta ole noin hyvin perehtynyt yksityiskohtiin, että olisi voinut antaa tuollaisen analyysin, minkä teit. En minäkään tiennyt muuta kuin sen, että vielä viime vuosikymmenellä kiinnostusta osallistua kilpailuun oli paljon enemmän ja siksi asiaa ihmettelin.
Totta kai hälytyskellojen pitäisikin soida, kun julkisella rahalla tehdään jättimäinen hankinta, löydetään vain kaksi kiinnostunutta, ennakkoon käydyistä vuoropuheluista huolimatta hylätään niistä toinen ja vaihdetaan kotimainen valmistaja ulkomaiseen avaamatta perusteluja kansankielellä.
Mihin perustuu olettamuksesi, että ei olisi toiminut?Kiitos kattavasta pohdinnasta. Olisiko sitten niin kallista räätälöidä tuotteita Helsinkiä varten, ettei kannata edes tehdä tarjousta?
Vielä kun tietäisi, miksei Transtechin tuote olisi toiminut Helsingin rataverkossa - toivottavasti saamme tähän selkeän vastauksen, jotta tämä ei vaikuttaisi keskivertokansalaisen silmissä suhmuroinnilta.
Ketkä poliitikot ovat antaneet tästä lausunnon? Mika Lintilä Toholammilta ja sipoolainen Harry Harkimo, joka haluaa olla päättämässä Stadin asioista. Tosin tässä tapauksessa molempien lausunnossa on järkeä.Järjen ääntä, nimimerkit "JE" ja "339-DF", asiasta, jonka poliitikot puoluekannasta riippumatta populisoivat.
Nyt myös Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki:Ketkä poliitikot ovat antaneet tästä lausunnon? Mika Lintilä Toholammilta ja sipoolainen Harry Harkimo, joka haluaa olla päättämässä Stadin asioista. Tosin tässä tapauksessa molempien lausunnossa on järkeä.
Mitä ovat sanoneet Helsingin ja Vantaan valtuustoryhmät?
Tässäpä se pieni piiri pyörii. Ministerinä Lintilä suhmuroi valtion omistaman Raskoneen myymisen pilkkahintaan, eikä Volvo Finlandin ja Scania Suomen ostohaluja huomioitu ollenkaan. Eduskunta ei tästä välittänyt, paitsi Paavo Arhinmäki kyseli eduskunnassa asian perään.Nyt myös Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki:
Kirjaudu sisään Facebookiin
Kirjaudu Facebookiin, niin voit alkaa jakaa ja jutella kavereillesi, perheenjäsenille ja tuntemillesi ihmisille.www.facebook.com
On ymmärrettävää, että se nousee esiin, mutta mua korpeaa kilpailutuksen epäonnistuminen. Tässä on noussut esiin taas tämä Helsingin erikoinen ja vaativa rataverkko.Linkedinin puolella yksi ja toinen on pöyristynyt, järkyttynyt tai muuten vain ottanut kantaa. Kaikkia yhdistää se, että asia on nähty Suomen kauppa- ja työvoimapoliittisena asiana.
Viesti yhdistetty automaattisesti:
Harva kuitenkaan muistaa, että esimerkiksi myös Variotramit koottiin Transtechilla Otamäessä.
Toki, mutta koska ei ole ollut rohkeutta vaihtaa pois vanhasta museaalisesta järjestelmästä edes uusien ratojen kohdalla, ollaan tässä suossa maailmantappiin asti. Jos olisi vaihdettu olisi tuloksena ollut kaksi erillistä raitiotiejärjestelmää pk-seudulle, mutta niinhän on käynyt nytkin. Jos olisi katsottu menneisyyden sijaan tulevaisuuteen ja valittu parempi järjestelmä uusiin ratoihin, niin kokonaisuus olisi kuitenkin selkeästi parempi.Kyllä vuoden 2012 jälkeen rakennetut radat ja etenkin Jokerin ja Kruunusiltojen radat ovat rakennettu surremmilla minimikaarresäteillä ja siirtymäkaarteilla sekä vältetty samanaikaisia pysty- ja sivuttaiskaarteita. Vanhat ongelmapaikat eivät ole kuitenkaan muuttuneet mihinkään, eikä uusia pikavaunuja ole näemmä hankittu erikseen vain paremmalle radalle sopivaksi. Eikä uusia kantakaupunkivaunuja ole voitukkaan.
Ja nykyisenä poliitikkona osaa varsinkin populismin. Helsinki on itse valinnut edustajansa Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteen hallitukseen ja myös itse suurimpana omistajana päättänyt, millaisiin päätöksiin pitää hakea omistajan hyväksyntä. Ihmettelisin myös kovasti, jos Skodalle ei olisi perusteltu tarjouksen hylkäämisen perusteluja.Hjallis Harkimo, joka ei varmaan raitiovaunuista ymmärrä mitään, mutta kaupankäynnistä todennäköisesti paljonkin, pitää kilpailutusta epäonnistuneena ja päätöksentekopolkua käsittämättömänä: https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/8bdf609f-48a6-46ed-b69f-24bb6aa696c3
"Harkimon mielestä on käsittämätöntä, että näin suuri kauppa hyväksytään kaikessa hiljaisuudessa Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n hallituksessa. Hallitus koostuu kolmesta Helsingin kaupungin edustajasta, yhdestä Vantaan kaupungin edustajasta ja kahdesta asiantuntijajäsenestä.
– Miten on mahdollista, että näin suuri tilaus menee Helsingin kaupungin omistaman yhtiön hallituksessa läpi kolmen varavaltuutetun voimin? Eikä tämä hallitus edes perustellut, miksei Skodan ja Kainuun Transtechin tarjous täyttänyt vaatimuksia, Harkimo hämmästelee."
Siis tarjousten jättämisen jälkeen? Eli tarjouksenne on hylätty ja piste. Perustelumme ovat seuraavat... Skodahan on ilmaissut olleensa siinä käsityksessä, että heidän tarjouksensa täyttää ehdot.Ja nykyisenä poliitikkona osaa varsinkin populismin. Helsinki on itse valinnut edustajansa Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteen hallitukseen ja myös itse suurimpana omistajana päättänyt, millaisiin päätöksiin pitää hakea omistajan hyväksyntä. Ihmettelisin myös kovasti, jos Skodalle ei olisi perusteltu tarjouksen hylkäämisen perusteluja.
Mun luottamus on nykytiedoilla silee nolla. Prosessi on rikki kuin "vaalit" Neuvostoliitossa.Nimenomaan näin. Minulla on tässä asiassa täysi luottamus Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteen prosessia kohtaan, ja kaikki (epäilemättä puutteellinen) saamani tieto on vain vahvistanut tätä luottamusta.
Jo aikaisemmin tehdyt päätökset tietenkin takaavat, että seuraavat 100 vuotta ollaan enemmän tai vähemmän naimisissa museaalisen rataverkon ja kapeiden vaunujen kanssa.On paikallaan kuitenkin muistaa, että vaikka Helsingin vaativa rataverkko vaatii vaunun valinnalta enemmän kuin joku toinen systeemi vaatii, viime kädessä on niin, että tämä ohjaa Helsingin hankkimaan parempia vaunuja. Se on pitkällä aikavälillä ja vaunujen koko elinkaari huomioiden edullisin ratkaisu.
Joskus tulevaisuudessa voi tietysti miettiä, voisiko välillä hankkia halpoja tusinavaunuja ja keskittää ne sellaisille linjoille, joilla vaativaa ratageometriaa ei ole ainakaan merkittävästi. Pidän Helsingin ratikkasysteemiä ainakin toistaiseksi kuitenkin liian pienenä, jotta kahdelle eri vaunustandardille olisi perusteita. Isommatkin systeemit pyrkii tällaisista asetelmista eroon - esimerkkinä Berliini, jossa nyt on käytössä kahta eri korileveyttä, ja verkon yhdenmukaistus käynnissä jotta isommat vaunut soveltuisivat kaikille linjoille.
Toki olen sitä mieltä, että Helsingissä on syytä jatkossa entistäkin enemmän kiinnittää huomiota ratageometriaan ja ratojen kunnosta huolehtimiseen. Syväuraiset vaihteet ja siirtymäkaarteet ovat esimerkkejä asioista, jotka on hyvä huomioida. Raideleveyttä en muuttaisi - vaikka se rajoittaa vaunutyyppien valintaa, hyviä vaunuja on saatavilla metrisenäkin, ja synergiaetuja on tarvittaessa saatavilla monien eurooppalaisten systeemien kanssa. Metrin raideleveys ei ole menneisyyden jäänne, vaan vakiintunut raitioteiden raideleveys Sveitsissä, monilla alueilla Saksassa ja Belgiassa sekä pohjoisempana Helsingin ohessa myös Norjan Trondheimissa ja Latvian Liepajassa.