Kemijärven vaunut Kolarin junaan

Kylläkyllä, mutta ennen vanhaan suhdeluku oli jotain 20/80 luokkaa, ja paikkkamäärä ei ole tietääkseni kasvaut. Eli lentoliikenne ja omalla autolla ajaminen on vienyt "bulkkimatkustajat" yöjunista, mutta pitääkö sen antaa jatkua?

Toisaalta autojen määrä ja ihmisten varallisuus ovat myös kasvaneet, joten tänä päivänä entistä useammalla lienee mahdollisuuksia ja kiinnostusta auton mukaan ottamiseen. Siksi on vain luonnollista, jos yöjunissa aikaisempaa useampi matkustaa auton kanssa. Oikeastaan autopalvelua voisi olla hyvä kokeilla jossain Helsingin ja Oulun välisessä päiväjunassakin.

Jollain Kotka-Kouvola välillä joka on paikallisliikenneluonteinen ei varmaan ollut tarkoituksenmukaista laittaa käyttöön uusinta ja kalleinta saatavilla olevaa kaukojunakalustoa ja laskuttaa paikallisia matkustajia sen takia kiitojunan lisämaksuilla.

Dm8-junalla olisi tässä tapauksessa ajettu vain Helsingin ja Kouvolan välinen osuus. Jatko Kouvolasta Kotkaan olisi tapahtunut paikallisjunalla ja ilman lisämaksua.
 
Eihän tuossa ole kyse yksittäisen junan kannattavuudesta vaan Rovaniemi-Kemijärvi välin kannattavuudesta. Jos hyvin suuri osa Kemijärven junan asiakkaista käyttää kuitenkin makuuvaunujunaa Rovaniemelle, VR:n kulut laskevat enemmän kuin tulot ja tulos paranee. Lisäksi VR saa nyt tukea Rovaniemi-Kemijärvi välille, mitä se ei aikaisemmin saanut.
Yrityksen liiketoiminnalla on kokonaiskannattavuus, joka näkyy tuloslaskelman viimeisen viivan alla. Liiketoiminnan sisällä voidaan jakaa osia jokseenkin mielivaltaisesti, kuten toteamalla henkilöliikennepäällikön tai toimitusjohtajan toiminta kannattamattomaksi, kun kumpikaan ei myy yhtään mitään eikä siten hanki firmaan tuloja. Silti jokainen liiketoiminnasta jotain ymmärtävä tajuaa, ettei näitä tehtäviä lakkauteta firman kannattavuuden parantamiseksi.

Kemijärven liikenteessä on kysymys Kemijärven liikenteen kannattavuudesta, ei Rovaniemen ja Kemijärven välisen liikenteen kannattavuudesta. Kemijärvelle kun matkustetaan makuuvaunujunalla etupää muualta kuin Rovaniemeltä. Kemijärven liikenteen kannattavuuden arvioinnissa on tietenkin monenlaisia mahdollisuuksia puhtaan rajakustannustarkastelun ja puhtaan keskiarvotarkastelun välillä. Edelleen voidaan tehdä laskelmia erilaisten sektori- ja toimialajakojen kesken. Eri tavoin laskettuna saadaan erilaisia tuloksia, ja jos on ennakkoasenne siitä, mitä halutaan todistaa, taatusti löytyy laskentatapa, joka tukee sitä ennakkohalua. Niin on löytynyt tässäkin tapauksessa.

Minun mielestäni on kaksi varsin lähellä totuutta olevaa tapaa laskea Kemijärven junaliikenteen kannattavuus. Toinen on laskea tämän junaparin kokonaistaloutta kaikkien liikennöintikustannusten ja junan lipputulojen perusteella tai sitten puhdas rajakustannustarkastelu siitä, mitkä ovat Kemijärvelle liikennöinnin välittömät lisäkustannukset ja Kemijärvelle ostettujen lippujen tulot. Tästä rajakustannuksesta ja rajatulosta laskettu erotus on se, joka näkyy myös VR Oy:n tuloslaskelmassa aivan suoraan. Ja molemmilla tavoilla laskettuna Kemijärven liikenne oli kannattavaa käytettävissä olevien tietojen perusteella.

Liiketoiminnassa on ihan tyypillistä lopettaa kannattavia tuotteita, jos se parantaa katetasoa ja tulosta muissa samantyyppisissä tuotteissa.
Liikentoiminnassa tavoitteena on saada mahdollisimman suuri voitto absoluuttisena rahamääränä. Normaali liiketoiminta ei perustu valtiolta saataviin tukiaisiin.

Kannattavan liiketoiminnan osan lopettaminen nostaa voittoprosenttia suhteessa liikevaihtoon, mutta laskee rahamääräistä tulosta. Omistajat ovat kiinostuneita rahasta, ei prosenteista.

Tiedän kyllä, että on olemassa johtajia, jotka toteavat, että yrityksessä on parhaiten kannattavaa toimintaa ja toimintaa, jonka kannattaa muita vähemmän. Jos he päättävät lopettaa aina sen vähiten kannattavan, lopulta on jäljellä enää yksi toiminta ja vaikea päätös, pitäisikö tämä viimeinenkin vähiten kannattava toiminta lopettaa. Usein käy kuitenkin niin, että firma kaatuu ennen kuin on päästy näin pitkälle. Tai johtaja on saanut kenkää.

Vähiten kannattava liiketoiminta kannattaa lopettaa vain silloin, kun sen tilalle on olemassa kannattavampaa toimintaa. VR Oy:n suunnitelmassa Kemijärven liikenteen lopettamisesta tällaista ei ollut. Kyse oli vain siitä, että monoplin turvin uskottiin voitavan nostaa tuloja Rovaniemen liikenteestä poistamalla vaihtoehto sinisten vaunujen halvemmasta lipunhinnasta.

Ja monopoli ei ole normaalia liiketoimintaa vaan taloudelle vahingollista niin, että lainsäädännön keinoinkin se pyritään estämään. Yleensä, mutta ei meillä rautateillä.

Antero
 
Helsinki-Moskova reitillä olisi jo käyttöä.
Sitä en tiedä, kun ei se kovinkaan paljoa ajallisesti pitempi matka ole. Moskova - Peking välille suihku voisi olla jopa hyödyllinen.

Vastaavasti 38-paikkaisia Edm-vaunuja on 20 kpl ja 35-paikkaisia CEmt-vaunuja on jäljellä noin 80 kpl. Makuuvaunuissa on siis yhteensä noin 3500 paikkaa eli runsaat kahdeksan vuodetta yhtä autopaikkaa kohden.
Läheskään kaikilla ei ole omaa autoa mukana yöjunassa. Talvella moni jatkaa matkaa bussilla hiihtokeskuksiin ja osa jää kaupunkeihin, esim. kaupungin asukkaat. Kaiken lisäksi autopaikka junassa on kallis. Halvemmalla voi päästä vuokraamalla auton määränpäässä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vastaavasti 38-paikkaisia Edm-vaunuja on 20 kpl ja 35-paikkaisia CEmt-vaunuja on jäljellä noin 80 kpl. Makuuvaunuissa on siis yhteensä noin 3500 paikkaa eli runsaat kahdeksan vuodetta yhtä autopaikkaa kohden.

Tuo sillä oletuksella, että kaikki makuuvaunut ovat käytössä eikä tavarajunakalustoa käytetä autojen kuljetukseen. Autonkuljetuskalusto lienee paljon tehokkaammassa käytössä kuin makuuvaunukalusto.

Hyttejä suhteessa autonkuljetusvaunujen autopaikkoihin on nyt 3. makuuvaunuissa on yhteensä n. 1260 hyttiä ja autonkuljetusvaunuissa 420 autopaikkaa.
 
Viimeksi muokattu:
Laajemmin liike-elämään sovitettuna teoriasi tarkoittaa, että tuotekehitykseen kannattaa satsata vasta siinä vaiheessa, kun kilpailijat ovat menneet edelle ja nykyisiä tuotteita ei saada enää kaupaksi.
Ajattelet nyt puhtaasti monopolitoimijan näkökulmasta. Eli kuvittelet, että myyjä määrää hinnan. Tottahan tämä on VR Oy:n toiminnassa.

Satutko tuntemaan IBM:n historiaa? IBM on tunnettu yhtenä maailman menestyneimmistä yrityksistä. Yksi sen menestymisen keskeinen strateginen tekijä oli ja lienee vieläkin markkinoille tulon oikea ajoitus. Eli uusia tuotteita tuodaan markkinoille vasta sitten, kun niistä saadaan hyvä hinta. IBM:llä oli ja on varaa tuotekehitykseen yllin kyllin, ja se myös tekee tuotekehitystä. Siksi sen tuotteet ovat huippulaatua ja usein kilpailijoita parempia ja luotettavampia - sitten kun niiden myynti alkaa. IBM ei pilaa mainettaan ja tuhlaa rahojaan tulemalla kiireellä selkiytymättömmille markkinoille mahdollisesti vääränlaisten tuotteiden kanssa vain siksi, että se olisi mukana ensimmäisten joukossa.

Sinä vaadit nyt, että VR Oy:n pitää voida tuoda markkinoille sellaisia tuotteita, joita matkustavat asiakkaat eivät halua joko laadullisesti, hinnallisesti tai molemmista syistä. Ja jos tuotteet eivät miellytä, vika on asiakkaissa, joiden vaan pitää hyväksyä ja maksaa.

Ei ole ihan reaalimaailmasta tällaiset ajatukset.

Antero
 
Satutko tuntemaan IBM:n historiaa? IBM on tunnettu yhtenä maailman menestyneimmistä yrityksistä. Yksi sen menestymisen keskeinen strateginen tekijä oli ja lienee vieläkin markkinoille tulon oikea ajoitus. Eli uusia tuotteita tuodaan markkinoille vasta sitten, kun niistä saadaan hyvä hinta. IBM:llä oli ja on varaa tuotekehitykseen yllin kyllin, ja se myös tekee tuotekehitystä. Siksi sen tuotteet ovat huippulaatua ja usein kilpailijoita parempia ja luotettavampia - sitten kun niiden myynti alkaa. IBM ei pilaa mainettaan ja tuhlaa rahojaan tulemalla kiireellä selkiytymättömmille markkinoille mahdollisesti vääränlaisten tuotteiden kanssa vain siksi, että se olisi mukana ensimmäisten joukossa.

Satutko tuntemaan Nokian matkapuhelinpuolen, Samsungin tai LG:n historiaa? Nuo kaikki ovat tuoneet paljon tuotteita markkinoille ensimmäisten joukossa ja hyvin näkyy menevän. Toki rahat tehdään bulkilla, mutta jos ei panosta tuotekehitykseen käy usein huonosti.

Ja IBM:hän oli joskus sama kuin tietokone. 1980-90-luvulla vaan nopeammat ja innovatiivisemmat toimijat menivät ohi ja söivät pois IBM:n PC:t.
 
Luuletko, että valitukset tähän loppuisivat? Kun sinisiä vaunuja rakennettiin 60- ja 70-luvuilla, ajettiin kaukojunia yleensä sekarungoilla eli samassa junassa osa vaunuista oli sinisiä ja osa puisia eli ruskeita. Hinnat olivat molemmissa vaunuissa samat. Seurauksena oli jatkuvaa marinaa ruskeisiin vaunuihin joutuneiden matkustajien taholta, koska he saivat omasta mielestään huonompaa palvelua samalla hinnalla.
Ainahan voi halventaa sitä vanhan vaunun hintaa.:smile: Niinkuin kai tehtiinkin lopulta.

Tai sitten voi tehdä päin vastoin. Kysymys on siitä, miten suuri se hintaero on. Tämä asia ei ole kiinnostanut VR Oy:tä Kemijärven tapauksessa, koska monopolille on yksinkertaisempi ratkaisu lopettaa se tuote, joka käy kaupaksi.

Antero
 
Sitä en tiedä, kun ei se kovinkaan paljoa ajallisesti pitempi matka ole. Moskova - Peking välille suihku voisi olla jopa hyödyllinen.
Helsinki-Moskova yhteys on ensisijaisesti liikematkustajia varten tarkoitettu, joilla on sosiaalinen tarve esiintyä suihkunraikkaina tärkeitä kontakteja luodessa. Nykyisin reitin molemmissa päissä ainakin kuvittelisin.

Läheskään kaikilla ei ole omaa autoa mukana yöjunassa. Talvella moni jatkaa matkaa bussilla hiihtokeskuksiin ja osa jää kaupunkeihin, esim. kaupungin asukkaat. Kaiken lisäksi autopaikka junassa on kallis. Halvemmalla voi päästä vuokraamalla auton määränpäässä.
Näin on. Hinnat ovat käsittämättömän kovat, vaikka uusia autovaunuja on tullut lisää.

t. Rainer
 
Satutko tuntemaan Nokian matkapuhelinpuolen, Samsungin tai LG:n historiaa? Nuo kaikki ovat tuoneet paljon tuotteita markkinoille ensimmäisten joukossa ja hyvin näkyy menevän. Toki rahat tehdään bulkilla, mutta jos ei panosta tuotekehitykseen käy usein huonosti.
Kyllä tunnen. Nekin panostavat tuotekehitykseen kuten IBM. Huolimatta siitä, että toimivat erityyppisillä markkinoilla. IBM ei toimi bulkkimarkkinoilla. Mutta satutko tietämään, mikä yritys on kehittänyt sellaisen tuotteen kuin kiintolevy?

Ja IBM:hän oli joskus sama kuin tietokone. 1980-90-luvulla vaan nopeammat ja innovatiivisemmat toimijat menivät ohi ja söivät pois IBM:n PC:t.
IBM oli joskus sama kuin tietokone, no joo. Mutta PC ei ole sama kuin tietokone, ei silloin joskus eikä vielä nykyäänkään.

PC on bulkkituote, ja kuten edellä tuli jo todetuksi, IBM ei toimi bulkkimarkkinoilla. IBM ei menestynyt sellaisessa, mihin sen yrityskulttuuri ei sopinut. Siksi se möi lopulta kannettavien koneidenkin liiketoimintansa kiinalaisille.

En muuten ole mikään IBM:n fani, en ole kaikissa asioissa samaa mieltä kuin IBM, minulla ei ole mitään suhdetta IBM:ään enkä havittele mitään IBM:stä. Mutta annan arvoa menestyksekkäälle liiketoiminnalle.

Antero
 
Tuo sillä oletuksella, että kaikki makuuvaunut ovat käytössä eikä tavarajunakalustoa käytetä autojen kuljetukseen. Autonkuljetuskalusto lienee paljon tehokkaammassa käytössä kuin makuuvaunukalusto.

Tavaravaunuja on käytetty tähän tarkoitukseen lähinnä sesonkilähdöillä ja tavaravaunuja todennäköisesti esiintyy jatkossa entistä harvemmin, kun oikeiden autovaunujen määrä on lisääntynyt. Käyttöaste tuskin on autovaunuilla makuuvaunuja parempi. Todennäköisesti samaa tasoa ellei jopa huonompi.
 
Viimeksi muokattu:
Satutko tuntemaan IBM:n historiaa? IBM on tunnettu yhtenä maailman menestyneimmistä yrityksistä. Yksi sen menestymisen keskeinen strateginen tekijä oli ja lienee vieläkin markkinoille tulon oikea ajoitus. Eli uusia tuotteita tuodaan markkinoille vasta sitten, kun niistä saadaan hyvä hinta.

Tässä on vain se pieni ero, että makuuvaunusta pitäisi saada hyvä hinta vielä 30 vuotta markkinoille tulon jälkeenkin. Tähän ei taida IBM omissa tuotteissaan pystyä?
 
PNu sanoi:
Luuletko, että valitukset tähän loppuisivat? Kun sinisiä vaunuja rakennettiin 60- ja 70-luvuilla, ajettiin kaukojunia yleensä sekarungoilla eli samassa junassa osa vaunuista oli sinisiä ja osa puisia eli ruskeita. Hinnat olivat molemmissa vaunuissa samat. Seurauksena oli jatkuvaa marinaa ruskeisiin vaunuihin joutuneiden matkustajien taholta, koska he saivat omasta mielestään huonompaa palvelua samalla hinnalla.

Puuvaunut edustivat 1800-1900-lukujen taitteen teknologiaa kaikenkaikkiaan, ja vaikka olivat kovassa käytössä vielä 70-luvulla, niin varauksetta niitä kehuivat vain rautatieharrastajat ja nostalgikot. Virhe oli nimenomaan jatkaa niiden liikennöintiä ja alentaa matkustamisen hintaa puumakuuvaunuissa, koska syntyi tavallaan halpa "lepovaunuluokka" vaikka puuvaunut eivät olleet varsinaisesti mitään lepovaunuja, vaan ruumisarkkuja. Ne olisi pitänyt heikon turvallisuutensa vuoksi poistaa säännöllisestä liikenteestä jo 70-luvulla, mutta kun VR:llä oli pula teräsvaunuista ja kysyntä paikoista vanhoissa vaunuissa oli kova, niin minkäs sille mahtoi. En ollut mikään "sisäpiiriläinen" enkä edes "ulkopiiriläinen" itse silloin, mutta kuvittelisin että vasta Kempeleen tuhoisa onnettomuus 70-luvun lopulla jossa yksi puumakuuvaunu murskauti täysin, pisti VR:n ukot vihdon epäilemään onko hommassa mitään järkeä.

Ainahan voi halventaa sitä vanhan vaunun hintaa.:smile: Niinkuin kai tehtiinkin lopulta.

Tai sitten voi tehdä päin vastoin. Kysymys on siitä, miten suuri se hintaero on. Tämä asia ei ole kiinnostanut VR Oy:tä Kemijärven tapauksessa, koska monopolille on yksinkertaisempi ratkaisu lopettaa se tuote, joka käy kaupaksi.
Kun puumakuuvaunut sitten poistettiin 80-luvun alussa, lopettivat monet kokonaan yöjunalla matkustamisen, kun "sitä halpaa vaihtoehtoa" ei ollut enää tarjolla.

Samalla tavalla uhkaa käydä nyt kun on valittavina 2 eri vaunusukupolvea ja selkeä hintaero, hinnaston mukaan jopa 2-kertainen ero vaunukohtaisten halvimpien paikkojen välillä. Vanhojen makuuvaunujen "tuotteen" lopettamisen sijaan kannattaisi vanhoja teräsmakuvaunuja ehostaa kosmeettisesti ja myydä paikat samalla hinnalla kuin uusissa, periaatteella että paikka vanhassa 3 hengen hytissä vastaa paikkaa uuden alakerran suihkuttomassa 2 hengen hytissä, ja paikka vanhan 2 hengen hytissä vastaa paikkaa uuden yläkerran suihkullisessa 2 hengen hyttissä.

Vaikka vanhoissa vaunuissa ei ole suihkuja eikä ilmastointia, niin niiden hytit ovat selvästi uusia vaunua tilavempia, matkatavaroita varten on omat hyllynsä ja kolonsa jne, ja siksi moni valitsee nykyisin mielummin sellaisen, varsinkin kun se on tuntuvasti halvempaa. Matkustajat ymmärtäisivät paremmin yhtenäisen hinnoittelun uusien vaunujen kanssa jos heille kerrottaisiin että vanhassa vaunussa jokaisella matkustajalla on käytettävänään enemmän neliö- ja kuutiometrejä, ja että tietyille pohjoisen "erämaareiteille" ei yksinkertaisesti sähköistyksen puuttumisen takia uusia vaunuja voi laittaa liikenteeseen.

Teräsmakuuvaunut edustavat sentään 1900-luvun loppupuoliskon teknologiaa ja turvallisuudeltaan toisella planeetalla kuin puumakuuvaunuissa, eli eivät ole vielä elinkaarensa päässä.

t. Rainer
 
Viimeksi muokattu:
Tässä on vain se pieni ero, että makuuvaunusta pitäisi saada hyvä hinta vielä 30 vuotta markkinoille tulon jälkeenkin. Tähän ei taida IBM omissa tuotteissaan pystyä?

Tässä pieni huomautus aiheen vierestä: IBM:n suurkoneiden käyttämät käyttöjärjestelmät, ohjelmointikielet ym ovat alunperin kehitetty joskus 40-70 -luvuilla mutta pitävät vielä kutinsa. Mutta vain niissä ympäristöissä.

t. Rainer
 
Vaikka vanhoissa vaunuissa ei ole suihkuja eikä ilmastointia, niin niiden hytit ovat selvästi uusia vaunua tilavempia, matkatavaroita varten on omat hyllynsä ja kolonsa jne, ja siksi moni valitsee nykyisin mielummin sellaisen, varsinkin kun se on tuntuvasti halvempaa. Matkustajat ymmärtäisivät paremmin yhtenäisen hinnoittelun uusien vaunujen kanssa jos heille kerrottaisiin että vanhassa vaunussa jokaisella matkustajalla on käytettävänään enemmän neliö- ja kuutiometrejä

Tuota väitettä en usko ilman tarkkojen lukujen esittämistä, että CEmt-vaunussa olisi matkustajaa kohden enemmän neliöitä kuin Edm-vaunussa. Edm-vaunun paikkamäärä on 38 ja CEmt-vaunun 35 eli melkein sama mutta kaksikerroksisessa Edm-vaunussa täytyy olla lattiapintaa huomattavasti enemmän. Toki lattiapinta hyttiä kohden varmasti onkin suurempi CEmt-vaunussa mutta Edm-vaunussa onkin hytissä vain kaksi vuodetta. CEmt-vaununkin hytti on todella ahdas, jos sinne majoittuu kolme ihmistä matkatavaroineen.
 
Tässä pieni huomautus aiheen vierestä: IBM:n suurkoneiden käyttämät käyttöjärjestelmät, ohjelmointikielet ym ovat alunperin kehitetty joskus 40-70 -luvuilla mutta pitävät vielä kutinsa. Mutta vain niissä ympäristöissä.

Tavallinen kuluttaja ei taida näitä pahemmin ostella toisin kuin yöjunan makuupaikkoja. Toki esim. SQL:n esiversion taisi IBM kehittää 70-luvun alussa eli kyllähän nykyjärjestelmienkin juuret ovat kaukana historiassa, jos saivarrella halutaan. Samaan tapaan Edm-vaunun kehitystyön voitanee katsoa alkaneen siinä vaiheessa, kun pyörä keksittiin.
 
Takaisin
Ylös