Kemijärven vaunut Kolarin junaan

Ja tässä neljäs: Dv12-veturisarja Suomesta.

Pikajuna-ajossa tarvittiin aikoinaan yhtä Dr13-veturia vastaan kolme Dv12-veturia eli Dv:n voimansiirron hyötysuhde on sitä luokkaa, että kolmesta MGO-moottorista irtoaa kahden voima. Näin taloudellisen veturin saneeraaminen tuleekin varmaan todella halvaksi.

VR:llä ei ilmeisesti vain ole riittänyt rahkeita uusien dieselvetureiden hankkimiseen, koska investointitahti on ilman niitäkin ollut viimeisen 15-vuoden aikana todella kova. Se olisi myös sisältänyt melko paljon riskejä, kun sähköistyksen tulevasta laajuudesta ja junaliikenteen kilpailun vaikutuksista ei ole selvyyttä. Lisäksi varaosatilanne lienee tämä sarjan osalta poikkeuksellisen hyvä Dr13-vetureiden hylkäämisen ansiosta.
 
Viimeksi muokattu:
Se on kyllä Suomen rautateiden henkilöliikenteen loppu, jos kalusto ja infrastruktuuri päästetään vanhenemaan käsiin. Pohjois-Amerikan rautateiden henkilöliikenne on varoittava esimerkki.
Tarkoitatko siis, että Kolarin junaliikenteen vaunut pitää uusia (valtion tuella) tai liikenne lopettaa? Sinisin vaunuin liikennettä ei siis saa jatkaa? Minun mielestäni Pohjois-Amerikasta paras esimerkki tästä on jo mainitsemani White Pass & Yukon. Se on yhtiö, joka ei turhaan ole investoinut uusiin vaunuihin. Matkustajaliikenne kasvaa koko ajan, joten kohta on pakko ostaa uusia vaunuja ja vetureita, sillä vanhojen kapasiteetti ei riitä. Muuta esimerkkiä Pohjois-Amerikan rautateiltä ei mielestäni voi ottaa, sillä muualla ei ajeta noin vanhalla kalustolla.

Tuossa on kyse kaupunkikuvallisista ja matkailullisista syistä ylläpidettävistä palveluista joissa vanhalla kalustolla on lisäarvoa. Yleensä tuollaisissa käyttötarpeissa liikenteen taloudellisuus tai suorituskyky ei ole kovinkaan tärkeää, kun vanha kalusto tuottaa käyttäjille hyvää mieltä. Kulut saavat olla hyvinkin korkeat, jos volyymi on varsin pieni tai käyttäjät ovat valmiita maksamaan lisäarvosta.
Little Rockissa ja Charlottessa syynä Birney-vaunujen valintaan olivat vaunujen ja niiden ylläpidon alhainen hinta - ei ulkonäkö. Käyttäjät eivät tunnu olevan valmiita maksamaan lisäarvoa, sillä menopaluulippu maksaa vain 50 senttiä. Jos matkustajat oikeasti haluaisivat maksaa lisähintaa vanhoista vaunuista, niin siniset vaunut kannattaisi varastoida tulevaa museoliikennettä varten! Kaupunkikuvallisesta hankkeesta on raitiotien tapauksessa kyse lähes aina; Little Rockissa haluttiin vapauttaa keskustaa autoilta ihmisille.

Haluaisin vielä muistuttaa, että näillä kahdella mainitulla raitiotiekaupungilla ei ole vanhaa kalustoa, ainoastaan vanhoista osista valmistettua uutta kalustoa. Vanhaa kalustoa on Kenoshan (Wisconsin) raitioteillä; kun raitiotie rakennettiin, kalustoksi ostettiin yli 50 vuotta vanhoja vaunuja. Hyvin tuntuvat vaunut kestävän ja matkustajat ovat tyytyväisiä - vaunujen romuttamisestakaan ei ole puhetta.
 
Museoajoa tai ei, sillä ei tässä ole merkitystä. Junia ajetaan päivässä 12 kappaletta ja matkustajia kuljetetaan vuodessa 400 000. Vaunut joutuvat kovalle koetukselle.

Sillä on paljonkin merkitystä, koska tässä tapauksessa junamatkoja markkinoidaan eksotiikan avulla. Tähän vanha kalusto tuo vain lisäarvoa ja vaunujen mahdollisille puutteille löytyy siksi matkustajien taholta ymmärrystä. Sen sijaan arvaan, että ainakaan 99,9 % ihmisistä ei olisi valmis tekemään CEmt-vaunuilla ensimmäistäkään junamatkaa eksotiikan vuoksi.
 
Tarkoitatko siis, että Kolarin junaliikenteen vaunut pitää uusia (valtion tuella) tai liikenne lopettaa? Sinisin vaunuin liikennettä ei siis saa jatkaa?

Minusta Kolarin junat voisi lopettaa, kun siniset vaunut kuluvat loppuun. Tuo on lähes pelkästään auto+juna liikennettä ja Leville voi hurauttaa autolla Rovaniemeltäkin. Rovaniemen liikenteeseen voisi ehkä hankkia toisen mokoman uusia vaunuja, jos kysyntää näyttää riittävän.

Pohjoisen hiihtokeskuksissa olisi myös syytä panostaa eheään kylärakenteeseen, jossa autoa ei tarvita. Silloin hiihtämään pääsee Etelä-Suomesta parhaiten lentokoneella.

Minun mielestäni Pohjois-Amerikasta paras esimerkki tästä on jo mainitsemani White Pass & Yukon. Se on yhtiö, joka ei turhaan ole investoinut uusiin vaunuihin.

USA:n rautateiden henkilöliikenne on malliesimerkki, miten käy kun ei turhaan investoida uuteen kalustoon. Euroopassa on onnistuttu säilyttämään rautateillä edes jonkinlainen asema kaukoliikenteessä. Yhdysvalloissa kulkee muutama pitkän matkan juna siellä täällä. Minusta USA on erittäin varoittava esimerkki.
 
Viimeksi muokattu:
Samaten vanhoja vaunuja voitaisiin sesonkina käyttää helpottamaan VR:n on vaunupula.

VR:n makuuvaunukanta on ollut todella ylimitoitettu muutenkin. Ainakin takavuosina vain noin puolet vaunuista tarvittiin päivittäisessä liikenteessä ja suuri osa oli joutilaina vielä viikonloppuruuhkankin aikaan. Kalustoon sisältyi siis selvä sesonkivara. Tämän hetken tilanne lienee sama CEmt-vaunujen romutuksista huolimatta, koska Savon radan yöjunat on lopetettu ja uusia Edm-vaunuja hankittu.

En usko, että sesonkia varten kannattaisi ylläpitää vielä suurempaa reserviä, koska vanhakaan vaunu ei ole ilmainen. Sitä on huollettava ja siivottava, jotta vaunu säilyy käyttökuntoisena. Samoin sesongin lisäjuniin tarvitaan veturi ja henkilökuntaa, joille tulee löytyä käyttöä sesongin ulkopuolellakin. Tämäkin asettaa tietyt rajat.

Sitten herää kysymys, että missä suurta varavaunujen kantaa edes säilytettäisiin? Syrjäiset sivuraiteet lienevät poissa laskuista ilkivallan uhan takia. Toisaalta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla maa on sen verran arvokasta, että nykyisetkin ratapihat haluttaisiin pois. Osa ihmisistä tuntuu myös pitävän ratapihojen vaunujonoja esteettisenä haittana.
 
Kolarin rata on muuten RHK:n lakkautuslistalla(rautatieliikenne 2030, sivu 51), jos panostus rautateihin on nykyisen kaltaista. Eli kyse ei ole vain kalustosta.

Kannattaako muutaman junan takia peruskorjata Kolarin rata? Eikö nuokin rahat olisi paremmin käytetty vilkkaammin liikennöityjen rataosien kehittämisessä?
 
Pohjoisen hiihtokeskuksissa olisi myös syytä panostaa eheään kylärakenteeseen, jossa autoa ei tarvita. Silloin hiihtämään pääsee Etelä-Suomesta parhaiten lentokoneella.
Mielestäni Levillä on erittäin eheä kylärakenne, että siellä pärjää ilman autoa, ja aika hyvin myös Ylläs- ja Pallastunturilla.

Onko nykyisin näin, ettei esim Leville ja Ylläkselle myydä enää pakettimatkoja jossa matka tehdään ensin etelästä Kolariin junalla ja sieltä perille kohteisiin linja-autolla? Tiedän että VR "tappoi" menestyvän paketimatkatuotteen nimeltä JunaSki myymällä sen Matka-Vekalle, mutta eikö niitä pakettimatkoja johon kuuluu sekä majoitus että juna- ja linja-automatka enää saa ostaa mistään, vai onko pakko nykyisin mennä lentäen tai omalla autolla?

Kun nykyään puhutaan miten ympäristölle haitallista turha lentäminen on, niin tällaisille pakettimatkoille luulisi olevan kysyntää.

Kaikki Lappiin lähtijät eivät sitä paitsi ole lapsiperheitä, taitaa olla niin että suurin osa matkustaa "without kids".

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Halvat lentoliput ovat käytännössä tappaneet JunaSki-tuotteet Leville ja Saariselälle. Juna+ makuupaikka + bussilippu Helsingistä maksaa lähes 100 euroa suuntaansa.

Kun lentäminen on samanhintaista, junalla ei ole yhtään kilpailukykyä, kun lentokenttä on tosi lähellä kohdetta. Auto+juna paketit pitävät VR:n makuuvaunuliikennettä hengissä.

Ekologinen matkailu on tosi marginaalista. Paljon rahaa matkailuun käyttävät ja ekologista elämää arvostavat ovat yleensä eri ihmisiä. Ja parhaitenhan ympäristöä säästää jättämällä lomamatkat tekemättä ja pysyttelemällä kotikonnuilla.
 
Viimeksi muokattu:
Halvat lentoliput ovat käytännössä tappaneet JunaSki-tuotteet Leville ja Saariselälle. Juna+ makuupaikka + bussilippu Helsingistä maksaa lähes 100 euroa suuntaansa.

Kun lentäminen on samanhintaista, junalla ei ole yhtään kilpailukykyä, kun lentokenttä on tosi lähellä kohdetta. Auto+juna paketit pitävät VR:n makuuvaunuliikennettä hengissä.
Tässä sivuutat kokonaan sen faktan, että lentokoneet kulkevat - ja tulevat jatkossakin kulkemaan - öljystä jalostetulla kerosiinillä. Öljyn hinta taas on jatkuvassa noususuhdanteessa, ja kun ns. öljyhuippu joskus saavutetaan, alkaa sen hinta vieläkin nopeammin kohota. Eli samalla lentolipun hinta alkaa nousta, jolloin halpalennot lakkaavat ja ihmisten on järkevintä kulkea pitkiäkin matkoja junalla.

AutoJunan markkinointiin periaatteella "nuku yösi hyvin ja herää Lapissa, jatka lomakohteeseen omalla autolla" pitäisi nykyistä enemmän panostaa, jotta yöjunaliikenne säilyisi kilpailukykyisenä jatkossakin.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Sinisiä päivävaunuja rakennettiin pitkälti vielä 80-luvulla, kunnes IC-vaunut syrjäyttivät ne konepajoilla. Edustavatko myös ne 80-luvun puolella rakennetut sinivaunut 50- tai 60-luvun tekniikkaa?

Tuli vaunuihin muutoksiakin. Esimerkiksi sähkölämmitys, kiskojarrut ja uudet luistonestolaitteet kuuluivat näihin. Kuitenkin matkustajien elämään vaikuttavat asiat säilyivät lähes ennallaan. Niinpä uusimmissakin vaunuissa oli alkuperäisen kaltaiset MD-telit (ensimmäisissä vaunuissa toki kokeiltiin kahta muutakin telimallia), WC-järjestelmää ei muutettu ja vaaralliset käsikäyttöiset ovet sekä avonaiset portaat säilyivät loppuun asti. Se on tietysti jokaisen omassa harkinnassa, minkä vuosikymmenen luomuksina näitä haluaa lopulta pitää.
 
Tässä sivuutat kokonaan sen faktan, että lentokoneet kulkevat - ja tulevat jatkossakin kulkemaan - öljystä jalostetulla kerosiinillä.
Tuo on yksi mahdollinen skenaario ja juuri tuosta syystä makuuvaunuliikenne on syytä pitää pyörimässä edes Helsingin ja Rovaniemen välillä. Jos makuuvaunuliikenne päästetään kokonaan kuolemaan, se on hankalampi herättää uudelleen henkiin.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Eli samalla lentolipun hinta alkaa nousta, jolloin halpalennot lakkaavat ja ihmisten on järkevintä kulkea pitkiäkin matkoja junalla.
Öljyn hinnan noususta "kohta" on paasattu jo yli 30 vuotta, mutta lentojen reaalihinnat ovat vain jatkuvasti laskeneet.
 
AutoJunan markkinointiin periaatteella "nuku yösi hyvin ja herää Lapissa, jatka lomakohteeseen omalla autolla" pitäisi nykyistä enemmän panostaa, jotta yöjunaliikenne säilyisi kilpailukykyisenä jatkossakin.
Hieno lause!
Ainakin ne ovat kovin suosittuja, vaikeata on Matti Myöhäisen saada paikkoja.
Miksi ne siis pitäisi ehdoin tahdoin lopettaa, vain siksikö että sähköä ei ole rataosuudella.
Täysin saamattomuutta ja vastahankaisuutta etteikö niitä pystyisi modersisoimaan.
Ja mitä niissä loppujen lopuksi pitäisi modersisoida; Ovet, WC-järjestelmä, Ilmastointi/lämmitys. Kyllä ne ahtaat hytit kelpaa edelleenkin.
 
Tuossa Kolarin junassa on minusta vähän hypeä mukana. Oikeastaan vain Ylläkselle(Kolari-Äkäslompolo 40 km, Rovaniemi - Äkäslompolo 200 km) on Kolarin junilla jotain etuja. Leville(Kolari-Levi 80 km(kärrypolku)), Rovaniemi - Levi 170 km(hyvä tie) ei Kolarin junilla ole paljonkaan hyötyä.

Olisi ihan eri asia, jos Äkäslompolossa ja Levillä olisi asema. Mutta nyt asema on Kolarissa, missä ei ole mitään. Minusta Rovaniemi parempi päätepiste Lapin makuuvaunujunille, kun suuri osa matkailijoista jatkaa kuitenkin autolla eteenpäin. Rovaniemellä on myös ravintola- ja kauppapalveluita, joita matkailijat usein kaipaavat joko ennen loppumatkaa autolla tai junaa odottaessa.

Kelpaako mukavuuteen tottuneille matkailijoille meluisa ja koliseva kyyti? Vessakin on jossain käytävän perälle, ei peseytymismahdollisuutta. Minusta makuuvaunuliikenne vaatii uutta kalustoa, jonka mukavuus on paljon nykyistä parempi, jos se haluaa pysyä mukana kilpailussa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kelpaako mukavuuteen tottuneille matkailijoille meluisa ja koliseva kyyti? Vessakin on jossain käytävän perälle, ei peseytymismahdollisuutta. Minusta makuuvaunuliikenne vaatii uutta kalustoa, jonka mukavuus on paljon nykyistä parempi, jos se haluaa pysyä mukana kilpailussa.
Tähän lienee helppo vastata: kelpaa. Silloin kun Kemijärven juna kulki Kemijärvelle asti ja matkustajalla oli vapaus valita "kelvoton" sininen vaunu tai "ajanmukainen" punainen vaunu, siniset myytiin ensin. Jopa niin, että ennemmin ostettiin sinisen vaunun lippu Kemijärvelle kuin punaisen Rovaniemelle - kun määränpää oli Rovaniemi.

Kaikki kiva on tietenkin kivaa, mutta kysymys on siitä, mitä se maksaa. Minusta sinisen ja punaisen makuupaikan runsaan kympin hintaero ei ole suuri, kun lippu maksaa luokkaa 80 euroa. Mutta en kuvittele kaikkien käyttäytyvän itseni tavalla.

Juuri tästähän koko Kemijärven junan kanssa on kysymys. Suihkulla tai ilman suihkua kalliimpi uuden punaisen vaunun makuupaikka ei mene kaupaksi. Kun joku on kuvitellut että menee ja markkinoille sopimattomat vaunut on kalliilla hankittu, pitää hävittää se kaupaksi menevä vaihtoehto eli siniset vaunut. Muut perustelut ovat selittelyä. Siinä sivussa häviää myös makuuvaunuyhteys Kemijärvelle, mutta eihän se ole pois pääkonttorin herroilta Helsingissä.

Antero
 
Takaisin
Ylös