- Liittynyt
- 2 Elokuu 2007
- Viestit
- 667
Se on hyvä ja hieno asia, että näitä uusia rataosuuksia Helsingissä nykyään koeajetaan, järjestelmien toimivuutta testataan ja muutenkin radat otetaan käyttöön valmiina kokonaisuuksina. Hankkeiden toteutusmallit ovat muuttuneet ammattimaisemmiksi alliansseineen, joihin sisältyy viralliset luovutukset, laatutakuut ja seurantaa.Siitä syystä, että 2025 Siltasaarenkadun pitäisi syksystä, tai viimeistään talvella, olla jälleen raitiovaunujen käytettävissä. Välissä ajetaan koeajot Siltasaarenkadulla ja tarkistetaan järjestelmät.
Raidejokerilla koeajot jaettiin useampaan lohkoon, kuten jaetaan Kruunusilloillakin, koska alue on niin pitkä ja erilaisia kohteita/järjestelmiä on niin useita. Raidejokerilla oli erityiskohteita esimerkiksi tunneleita, Kruunusilloilla on luontaisesti sillat erityisjärjestelmineen, joita en avaa tässä (jos kiinnostaa niin Kruunusiltojen viestintä on oikea osoite).
Kuten yllä mainitsin, Siltasaarenkadulla suoritetaan koeajot ennen ratikkaliikenteen jatkumista. Tulee mm. uusia vaihteita ja liikennevalosilmukoita ja muuta niihin liittyvää. Yksikään hanke ei aikatauluta valmistumista viimeiseen deadlineen, vaan sisäisesti yritetään jatkuvasti aikaistaa töitä säästöjen toivossa. Ilmoitettu päivämäärä pyritään pitämään hyvänä "arvauksena", jossa on riskivaraukset lisättynä. Kruunusilloillakin muuten oli joskus eri valmistumisaika, mutta se häivytettiin aikanaan.
Siltikin välillä hieman hymyilyttää nämä monikymmenpäisten liivihenkilöiden marssit etanavauhtia taivaltavan vaunun ympärillä kun muistelee vanhoja aikoja. Perinteisesti Helsingissä uudet rataosuudet on otettu käyttöön siten, että korkeintaan paria päivää aikaisemmin joku on käynyt muiden hommien ohessa putsaamassa kiskourat ja huoltovaunu ajanut reitin kerran läpi. Lehdistöajoihin tällaista vaivaa ei välttämättä ole nähty. Olin mukana Länsisataman radan lehdistöajossa pari päivää ennen käyttöönottoa ja yleisin kysymys toimittajilla oli, miksi uudet kiskot täristää näin paljon. Onhan meno epämukavaa kun kiskot ovat täynnä soraa. Vaunun tieltä sai myös siirrellä kaiken maailman työmaa-aitoja ja -koneita.
Kun linja 9 aikanaan otettiin käyttöön, sitä ajettiin ensimmäiset kuukaudet täydellisen työmaan keskellä. Ei toiminut liikennevalot tai vaihteetkaan monin paikoin. Ja jos jotain tuoreempaa niin Itä-Pasila on alkanut näyttää normaalilta kaupunkiympäristöltä viime kesän katkon jäljiltä vasta aivan viime aikoina. Ei ole toimineet ratikkavalot, muuttuvat liikennemerkit tai uudet turvavaihteet. Silti siellä on ajettu raitiovaunuilla kaiken aikaa, vaikka aluksi paikalla oli lähinnä kiskot työmaamonttujen seassa. Reaaliset koeajot on ainakin tullut suoritettua työmaan kaikissa jälkivaiheissa.
Hyvä että nykyisin on paremmin, mutta väistämättä mieleen nousee ajatus, että olisikohan nyt sitten menty ääripäästä toiseen näiden koeajojen ja testauksien suhteen. Ja kuitenkaan näistä mittavista testauksista ei ole vaikuttanut olevan ihan hirveää hyötyä, koska myös raidejokerilla merkittävä määrä ongelmia realisoitui linjaliikenteen haitaksi ensimmäisten kuukausien aikana.