Kesän 2024 metrokatkot

Siitä syystä, että 2025 Siltasaarenkadun pitäisi syksystä, tai viimeistään talvella, olla jälleen raitiovaunujen käytettävissä. Välissä ajetaan koeajot Siltasaarenkadulla ja tarkistetaan järjestelmät.


Raidejokerilla koeajot jaettiin useampaan lohkoon, kuten jaetaan Kruunusilloillakin, koska alue on niin pitkä ja erilaisia kohteita/järjestelmiä on niin useita. Raidejokerilla oli erityiskohteita esimerkiksi tunneleita, Kruunusilloilla on luontaisesti sillat erityisjärjestelmineen, joita en avaa tässä (jos kiinnostaa niin Kruunusiltojen viestintä on oikea osoite).

Kuten yllä mainitsin, Siltasaarenkadulla suoritetaan koeajot ennen ratikkaliikenteen jatkumista. Tulee mm. uusia vaihteita ja liikennevalosilmukoita ja muuta niihin liittyvää. Yksikään hanke ei aikatauluta valmistumista viimeiseen deadlineen, vaan sisäisesti yritetään jatkuvasti aikaistaa töitä säästöjen toivossa. Ilmoitettu päivämäärä pyritään pitämään hyvänä "arvauksena", jossa on riskivaraukset lisättynä. Kruunusilloillakin muuten oli joskus eri valmistumisaika, mutta se häivytettiin aikanaan.
Se on hyvä ja hieno asia, että näitä uusia rataosuuksia Helsingissä nykyään koeajetaan, järjestelmien toimivuutta testataan ja muutenkin radat otetaan käyttöön valmiina kokonaisuuksina. Hankkeiden toteutusmallit ovat muuttuneet ammattimaisemmiksi alliansseineen, joihin sisältyy viralliset luovutukset, laatutakuut ja seurantaa.

Siltikin välillä hieman hymyilyttää nämä monikymmenpäisten liivihenkilöiden marssit etanavauhtia taivaltavan vaunun ympärillä kun muistelee vanhoja aikoja. Perinteisesti Helsingissä uudet rataosuudet on otettu käyttöön siten, että korkeintaan paria päivää aikaisemmin joku on käynyt muiden hommien ohessa putsaamassa kiskourat ja huoltovaunu ajanut reitin kerran läpi. Lehdistöajoihin tällaista vaivaa ei välttämättä ole nähty. Olin mukana Länsisataman radan lehdistöajossa pari päivää ennen käyttöönottoa ja yleisin kysymys toimittajilla oli, miksi uudet kiskot täristää näin paljon. Onhan meno epämukavaa kun kiskot ovat täynnä soraa. Vaunun tieltä sai myös siirrellä kaiken maailman työmaa-aitoja ja -koneita.

Kun linja 9 aikanaan otettiin käyttöön, sitä ajettiin ensimmäiset kuukaudet täydellisen työmaan keskellä. Ei toiminut liikennevalot tai vaihteetkaan monin paikoin. Ja jos jotain tuoreempaa niin Itä-Pasila on alkanut näyttää normaalilta kaupunkiympäristöltä viime kesän katkon jäljiltä vasta aivan viime aikoina. Ei ole toimineet ratikkavalot, muuttuvat liikennemerkit tai uudet turvavaihteet. Silti siellä on ajettu raitiovaunuilla kaiken aikaa, vaikka aluksi paikalla oli lähinnä kiskot työmaamonttujen seassa. Reaaliset koeajot on ainakin tullut suoritettua työmaan kaikissa jälkivaiheissa.

Hyvä että nykyisin on paremmin, mutta väistämättä mieleen nousee ajatus, että olisikohan nyt sitten menty ääripäästä toiseen näiden koeajojen ja testauksien suhteen. Ja kuitenkaan näistä mittavista testauksista ei ole vaikuttanut olevan ihan hirveää hyötyä, koska myös raidejokerilla merkittävä määrä ongelmia realisoitui linjaliikenteen haitaksi ensimmäisten kuukausien aikana.
 
Hyvä että nykyisin on paremmin, mutta väistämättä mieleen nousee ajatus, että olisikohan nyt sitten menty ääripäästä toiseen näiden koeajojen ja testauksien suhteen. Ja kuitenkaan näistä mittavista testauksista ei ole vaikuttanut olevan ihan hirveää hyötyä, koska myös raidejokerilla merkittävä määrä ongelmia realisoitui linjaliikenteen haitaksi ensimmäisten kuukausien aikana.
Suurinosa vaikeuksista kuitenkin koeajoissa ratkaistiin. En ole hirveämmin kuullut yllätyksiä koeajojen jälkeen. Aikalailla kaikki oli tiedossa jo koeajoissa ja suurinosa saatiin korjattua.

Esimerkiksi näkemäesteinä olleita kallioita räjäyteltiin, että kuski uskaltaa ajaa kovempaa liittymään, toimimattomia liikennevalo korjattiin ja vaunujen pyörät vaihdettiin. Se meno ei ollut koeajoissa läheskään yhtä tasaista tietyillä paikoilla, kuin nyt.

Myös ajolangassa havaittiin pieniä heittoja koeajoissa, tietyissä paikoissa, jos olisi ilman hidasajoja ajettu kovalla vauhdilla, olisi virroitin mennyt uusiksi.

Minun mielestäni koeajoista on ollut merkittävä hyöty etenkin liikenteen luotettavuudelle aloittaessa.
 
Suurinosa vaikeuksista kuitenkin koeajoissa ratkaistiin. En ole hirveämmin kuullut yllätyksiä koeajojen jälkeen. Aikalailla kaikki oli tiedossa jo koeajoissa ja suurinosa saatiin korjattua.
Oliko se, että autot harhautuvat ja jumiutuvat radalle erityisesti lumikelillä, sateella ja pimeällä myös tiedossa jo Raide-Jokerin koeajojen aikana? Siitähän pahimmat ongelmat ovat Raide-Jokerilla aiheutuneet. Jos oli, miksi asialle ei tehty mitään?

Vai testattiinko rataa pääosin kauniilla ilmalla, valoisaan aikaan ja jos radalle harhautui autoja koeajojen aikana niin asiaan ei kiinnitetty huomiota?
 
Siltikin välillä hieman hymyilyttää nämä monikymmenpäisten liivihenkilöiden marssit etanavauhtia taivaltavan vaunun ympärillä kun muistelee vanhoja aikoja. Perinteisesti Helsingissä uudet rataosuudet on otettu käyttöön siten, että korkeintaan paria päivää aikaisemmin joku on käynyt muiden hommien ohessa putsaamassa kiskourat ja huoltovaunu ajanut reitin kerran läpi.
Minua ei edes hymyilytä, vaan naurattaa. Valkoiset putipuhtaat turvakypärät ja kenties turvasilmälasitkin päässä - valmiissa maailmassa avotaivaan alla. Jos sieltä putoaa vaikka avaruusromua pieneen päähän.
 
Oliko se, että autot harhautuvat ja jumiutuvat radalle erityisesti lumikelillä, sateella ja pimeällä myös tiedossa jo Raide-Jokerin koeajojen aikana? Siitähän pahimmat ongelmat ovat Raide-Jokerilla aiheutuneet. Jos oli, miksi asialle ei tehty mitään?

Vai testattiinko rataa pääosin kauniilla ilmalla, valoisaan aikaan ja jos radalle harhautui autoja koeajojen aikana niin asiaan ei kiinnitetty huomiota?
Talvellahan koeajot ajettiin. Kyllä jo ennen koeajoja ainakin meiän talossa puhuttiin aiheesta, koska Tampereella oli sama meno liikenteen alkaessa. Ne eivät vain nousseet esille niin hyvin. Koeajoissa myös käveltiin ja hiihdettiin raiteilla. Myös paljon käännyttiin kieltoja vasten ratikan eteen. Ihmeteltiin, ettei koeajojen aikana paukahtanut. Eräs jarrutus jäi hyvin mieleen, kun pyöräilijä kääntyi Maaherrantiellä suoraan ratikan eteen (punaista päin ajaen). Ei vilkassukkaan, edes torven soiton jälkeen. En ole yhtä kovaa jarrutusta ratikalla kokenut.
 
..olisikohan nyt sitten menty ääripäästä toiseen näiden koeajojen ja testauksien suhteen...
Tämähän on koko viesti kuin mun kirjoittamani. Tai no, olet kyllä muotoillut asian paremmin kuin mä olisin osannut. :) Mutta jep, samat fiilikset. (Ysillä muuten meni kierros sutjakkaasti silloin alussa, kun melkein kaikki uudet valot oli vielä vilkulla. Mitä enemmän niitä saatiin käyttöön, sitä hitaammaksi se kierros muuttui.)

Suurinosa vaikeuksista kuitenkin koeajoissa ratkaistiin. [...] Minun mielestäni koeajoista on ollut merkittävä hyöty etenkin liikenteen luotettavuudelle aloittaessa.
On varmaan ollutkin. Se on tietysti niin, että niistä koeajojen aikana havaituista ja korjatuista puutteista ei ole tieto kulkenut yleisölle ollenkaan, eikä ole tarviskaan.

Toisaalta on kyllä niinkin, että vielä liikenteen alettua oli aika paljon jumppaamista, ja on vieläkin, mm. noita näkemäesteitä.
 
Viimeksi muokattu:
Mistä olet näkymäesteen löytänyt? Minulla on epäilys kohteesta 😉
En ole löytänyt vaan tuttu kuljettaja on, ja mä en nyt muista, tarkalleen, mutta jossain Haagan suunnalla se oli. Sellainen kohta kuitenkin, ettei (järkevä) kuljettaja uskalla ajaa siellä rajoituksen mukaista vauhtia, kun ei näe, tuleeko joku alle.

Huopalahden aseman tunnelissa on jotain myös.
 
En ole löytänyt vaan tuttu kuljettaja on, ja mä en nyt muista, tarkalleen, mutta jossain Haagan suunnalla se oli. Sellainen kohta kuitenkin, ettei (järkevä) kuljettaja uskalla ajaa siellä rajoituksen mukaista vauhtia, kun ei näe, tuleeko joku alle.

Huopalahden aseman tunnelissa on jotain myös.
Juu nämähän ne ovat. Molempia yritettiin parantaa peilillä.

Haagan kohteessa näkemäeste on tontilla, joten sen poisto on vaikeaa.
 
Laitan nyt tähän ketjuun, kun täällä on kritisoitu päällekkäisiä työmaita ja järjestämisiä:
Oikeastaan uutisen kiteyttää aika hyvin tämä kopioitu osuus:
"Keskustassa nähdään muutenkin lisää rakennushankkeita ja remontteja lähivuosina.

Helsingillä on paljon korjausvelkaa erityisesti maanalaisen infrastruktuurin osalta. Seuraavat 10–15 vuotta menevät sitä korjatessa, Sinnemäki arvioi. Samalla kaupunki satsaa muun muassa ratikkahankkeisiin.

Esimerkiksi Länsi-Helsingin pikaraitiotie rakentamisen suunnitellaan alkavan vuonna 2026.


Myös metron infrastruktuuriin tehdään paljon korjauksia lähivuosina.

Poikkeusreittien suunnittelussa ollaan menty eteenpäin, vaikka rakennustöistä on haittaa, Sinnemäki sanoo."
 
Tämä on jäänyt huomaamatta täällä. Linjalle 8X lisättiin ajoaikaa 10 min/suunta alkaen 17.6. Aikamoisen reipas lisäys.

Ja vielä loppuhuipennuksena tämä
HSL sanoi:
ltapäiväruuhkien aikana on kuitenkin edelleen syytä varautua mahdollisiin viivästyksiin reitin varrella olevien työmaiden vuoksi.
Eli taitaa olla vain sitä, että yritetään saada seuraava lähtö lähtemään suunnilleen ajallaan, mutta ei oleteta ajoajan riittävän kaikilla vuoroilla?
 
Eli taitaa olla vain sitä, että yritetään saada seuraava lähtö lähtemään suunnilleen ajallaan, mutta ei oleteta ajoajan riittävän kaikilla vuoroilla?
Oopperan risteys on ollut välillä aivan tukossa (pahimmillaan läpipääsyyn on mennyt melkein tunti). Noissahan käy yleensä niin, että kun työmaalla tulee kapasiteettia vähentävä liikennemuutos, on ruuhkat pahoja seuraavat päivät, kunnes autoilijat etsivät vaihtoehtoiset reitit ruuhkan kiertämiseen.
 
Takaisin
Ylös