Keski-Pasila ja Pasilan aseman uudistaminen

Osaako joku sanoa mitä raiteella 10&11 jatkossa tehdään? Ja miksi (toistaiseksi A- ja) P-junat käyttävät raidetta 11, eivät 10?
Nyt kun käytetään raidetta 11 eteläinen alikulkukäytävä ei ole käytössä vaihtomatkustajille, sillä yltää vain raiteella 10 asti
(messukeskuksen pohjoinen alikäytävä erittäin kaukana, nyt kun junat pysähtyvät taas etelään Triplan alle,
väliaikaisen aseman eli rakennusvaiheessa pysähtyivät aivan pohjoispäähän)
 
Osaako joku sanoa mitä raiteella 10&11 jatkossa tehdään? Ja miksi (toistaiseksi A- ja) P-junat käyttävät raidetta 11, eivät 10?
Nyt kun käytetään raidetta 11 eteläinen alikulkukäytävä ei ole käytössä vaihtomatkustajille, sillä yltää vain raiteella 10 asti
(messukeskuksen pohjoinen alikäytävä erittäin kaukana, nyt kun junat pysähtyvät taas etelään Triplan alle,
väliaikaisen aseman eli rakennusvaiheessa pysähtyivät aivan pohjoispäähän)

Erittäin mielenkiintoisa kysymys! Ovatko portaat laiturille 11 unohtuneet suunnitelmista?

t. Rainer
 
Erittäin mielenkiintoisa kysymys! Ovatko portaat laiturille 11 unohtuneet suunnitelmista?

t. Rainer

Laituri 11:n eteläpää on selkeästi pohjoisempana kuin eteläinen alikulkukäytävä, joten käytävä ja portaat eivät tule siihen ihan luontevasti. Toisaalta alikulkukäytävältä pääsee hissillä asematasolle ja sieltä takaisin alas 11:lle.

Tällä hetkellä kymppilaiturin raiteet eivät ole kiinni missään eikä niihin voi ajaa junia. Ratatyöt jatkuvat, tavoiteraidekaavio taisi olla tässä langassa jossain aiemmin.
 
Tällä hetkellä kymppilaiturin raiteet eivät ole kiinni missään eikä niihin voi ajaa junia. Ratatyöt jatkuvat, tavoiteraidekaavio taisi olla tässä langassa jossain aiemmin.

Ideana on siirtää raiteiden "roolia" pykälällä länteen aina raiteelta 6 alkaen. Näin saadaan 4 raidetta puhtaasti pääradan kaukoliikenneraiteille. Nythän raidetta 6 käytetään sekaisin sekä huoltoraiteena että pääradan linjaraiteena.
 
Ideana on siirtää raiteiden "roolia" pykälällä länteen aina raiteelta 6 alkaen. Näin saadaan 4 raidetta puhtaasti pääradan kaukoliikenneraiteille. Nythän raidetta 6 käytetään sekaisin sekä huoltoraiteena että pääradan linjaraiteena.

En usko, että sekoitit raiteet ja kiskot keskenään, joten en nyt ymmärrä, 4 raidetta puhtaasti pääradan kaukoliikennekäyttöön?
 
En usko, että sekoitit raiteet ja kiskot keskenään, joten en nyt ymmärrä, 4 raidetta puhtaasti pääradan kaukoliikennekäyttöön?
Varmaankin raiteet 1-2 hitaille lähijunille I/P/K, 3-4 R/Z/D nopeille lähijunille ja 5-6 kaukoliikenteelle. Tikkurilassakin on kuusi raidetta, vielä kun saataisiin varsinaisille rataosuuskillekin Keravalle saakka nämä lisäraiteet niin häiriöherkkyyttä saataisiin alas, riittävästi ratakapasiteettia lisävuoroille esim. Jokelaan/Järvenpäähän ja nopeat kaukojunat voisivat pysähtyä Malmilla häiritsemättä kaukojunia.
 
Tikkurilassakin on kuusi raidetta, vielä kun saataisiin varsinaisille rataosuuskillekin Keravalle saakka nämä lisäraiteet niin häiriöherkkyyttä saataisiin alas, riittävästi ratakapasiteettia lisävuoroille esim. Jokelaan/Järvenpäähän ja nopeat kaukojunat voisivat pysähtyä Malmilla häiritsemättä kaukojunia.

Tuolla on toisaalta edelleen löysää. Esimerkiksi 7.30 - 8.29 Tikkurilasta etelään lähtee 5 nopeaa lähijunaa, 2 päiväkaukojunaa ja 1 yöjuna. Käytännössä jouduttaisiin vaan tekemään sellaisia kompromisseja kuin että kaukojunilla ei voi olla samat lähtöminuutit ruuhka-aikaan ja ruuhka-ajan ulkopuolella, ja 10 minuutin lähijunavuoroväliä ei voi saada Riihimäelle asti, vaan kaksi kertaa tunnissa pitää käydä niin että kaukojuna alkaa kiriä lähijuna mutta lähijuna jääkin Saunakallioon, eli Jokelaan, Hyvinkäälle ja Riihimäelle pitää lähijunilla olla nykyistä epätasaisempi vuoroväli.
 
Viimeksi muokattu:
Tarkoituksena on tosiaan varata neljä raidetta Pääradan kaukoliikenteen käyttöön. Tällöin Pasilassa olisi kumpaankin suuntaan kaksi laituriraidetta, jolloin pysähtyvä juna häiritsee vähemmän perässä tulevaa. Junaväliä voidaan pienentää, kolme minuuttia voisi olla mahdollinen. Tällöin teoreettinen junakapasiteetti olisi 20 junaa tunnissa suuntaansa tunnissa. Edellytyksenä on kuitenkin, että kaikki junat ovat yhtä nopeita. Käytännössä, sujuvan liikenteen turvaamiseksi myös poikkeustilanteissa tästä on vähennettävä 20-30 % (UIC:n suositus), jolloin käytännön enimmäiskapasiteetti on noin 15 junaa tunnissa.

Tikkurilassa on tarkoitus muuttaa vaihteistoa samalla tavoin, jolloin raiteet 1-4 ovat kaukoliikenteen käytössä ja 5-6 jäävät kaupunkiradan käyttöön.
Juha
 
Pasilan sillalta johtaa vain yksi kaista itään. Tämä tarkoittaa bussien sumppuuntumista sillalla. Linjat 500 ja 510 matkallaan itään päin saavat seisoa useat liikennevalot ja myös lännestä tullessa liikennevaloja on useita ja sillalle käännyttäessä on erittäin lyhyet valot.

Runkolinja-uudistus vaikuttaa kosmeettiselta. Mitään liikennevaloetuuksia ei linjoilla ole verrattuna muihin busseihin. Mutta onhan se tietysti pirteää kun saa katsella oranssilla väritettyjä pysäkkikatoksia sekä busseja.
 
Tarkoituksena on tosiaan varata neljä raidetta Pääradan kaukoliikenteen käyttöön. Tällöin Pasilassa olisi kumpaankin suuntaan kaksi laituriraidetta, jolloin pysähtyvä juna häiritsee vähemmän perässä tulevaa. Junaväliä voidaan pienentää, kolme minuuttia voisi olla mahdollinen. Tällöin teoreettinen junakapasiteetti olisi 20 junaa tunnissa suuntaansa tunnissa. Edellytyksenä on kuitenkin, että kaikki junat ovat yhtä nopeita. Käytännössä, sujuvan liikenteen turvaamiseksi myös poikkeustilanteissa tästä on vähennettävä 20-30 % (UIC:n suositus), jolloin käytännön enimmäiskapasiteetti on noin 15 junaa tunnissa.
Pasilassa on, sen jälkeen kun muutokset ovat valmiit, yhtä paljon raiteita kuin Hampurin ja Kööpenhaminan päärautatieasemilla. Kuvittelisi että niillä pärjää aika pitkälle tulevaisuuteen.

t. Rainer
 
Pasilan sillalta johtaa vain yksi kaista itään. Tämä tarkoittaa bussien sumppuuntumista sillalla. Linjat 500 ja 510 matkallaan itään päin saavat seisoa useat liikennevalot ja myös lännestä tullessa liikennevaloja on useita ja sillalle käännyttäessä on erittäin lyhyet valot.

Runkolinja-uudistus vaikuttaa kosmeettiselta. Mitään liikennevaloetuuksia ei linjoilla ole verrattuna muihin busseihin. Mutta onhan se tietysti pirteää kun saa katsella oranssilla väritettyjä pysäkkikatoksia sekä busseja.

Sillalla näytti olevan vain toinen kaistoista käytössä, eli sillalta tultaessa kaikki ajavat samaa kaistaa risteykseen. Pysäkkisyvennyksestä olisi voinut tehdä etuuksin varustetun kaistan.
 
Liukuportaat ovat tukossa tosiaan samallalaila kuten ennenkin, uudistus ei millään tavalla niitä parantanut.

Huomasitko myös raiteilta 1–10 asemalle tulevat portaat? Ne ovat edelleen suljettuna, vaikka "avajaisista" on jo pari viikkoa.

Ja sitten tuo raiteen 11 erillisyys muusta asemasta. Kun vanhan aseman tilalle rakennettiin uusi asema, ei voi olla mitään tekosyytä sille, että raide 11 on liimatttu aseman kylkeen purukumilla. Sen olisi pitänyt olla aivan samanlainen raide kuin kaikki muutkin.

Pasilassa junaa vaihtaessa siihen varattu aika kannattaakin triplata, mikäli joutuu raiteelle 11.
 
Onko muuten mitään perusteluita, miksi raiteelle 11 tehtiin keski- eikä reunalaituri? Reunalaiturilta on helpompi poistua kuin raiteiden keskeltä, olettaen että kulkuyhteydet olisi tehty kunnolla - reunassa on periaatteessa 50% todennäköisyydellä valmiiksi oikealla puolella rataa (käytännössä yli, kun Keski-Pasilakin on länsipuolella) - keskilaiturille joutuu aina puikkelehtimaan pitkää reittiä, oli sitten tulossa mistä tahansa.

Raiteita on nykytilanteeseen nähden tarpeeksi, mutta miksei tilan kannalta varauduttu tulevaisuuden laajennuksiin? Länteen on suunnitteilla lisää lähijunavuoroja (Espoon kaupunkirata), tunnin juna, Hilma-rata ja junayhteys Klaukkalaan. Sitten on vielä Lentorata ja Porvoon-Pietarin rata ja Nikkilän junayhteys.

Olkoonkin, että näistä vain Espoon kaupunkirata on näköpiirissä lähiaikoina, oliko siltikään järkevää rakentaa ympäristö lopullisesti niin täyteen, ettei lisäraiteita saada enää yhtäkään tarvittaessa? Tällä hetkellä myös Kehäradan junat kulkevat samoilla raiteilla tulevien Espoon kaupunkiratajunien kanssa. Leppävaaraan päin ei siispä voida ajaa kaupunkijunia koskaan 5 minuutin tasavälein, kuten Tikkurilaan menee jo nyt. Myös Rantaradan keskinopeat lähijunat joutuvat jakamaan samat raiteet Turun kaukojunien kanssa, jolloin myöhästymiset heijastuvat helposti kaukojunista lähijuniin ja päinvastoin.
 
Onko siis Pasilan ja Tikkurilan tapauksessa kaikki muu kuin HSL:n junaliikenne kaukoliikennettä?

Yleisesti puhutaan kaukoliikenneraiteista, kun tarkoitetaan muita kuin kaupunkiradan raiteita. R, D, Z ja rantaradan puolella Y, U ja E käyttävät näitä "kaukoliikenneraiteita", joten nimitys on toki epätarkka. En kuitenkaan parempaakaan keksi. :)

Englannissa käytetään tyypillisesti nimityksiä "fast" ja "slow", sopisi ehkä käännettynä tännekin. Virallis-virallisestihan Suomessa raideosuuksilla on vain numerot, ja lisäksi linjaraiteilla ilmansuuntiin perustuvat nimitykset, vailla mainintaa raiteen roolista.
 
Takaisin
Ylös