Vs: Mitä, jos Helsingin metro olisikin pikaraitiotie?
Olen vakuuttunut, että sen jälkeen kun keskustatunneli on rakennettu moni sen vannoutunut vastustajakin pitää sitä erittäin hyvänä hankkeena. Seurannaisvaikutukset ovat minusta niin positiiviset.
Viimeinen argumentti, kun muita ei enää ole?
Etelähelsinkiläisenä Petterin ei tarvitse - tai pikemminkin ei kannata toivoa keskustatunnelia. Katujen määrä ei keskustatunnelin vaikutuksesta Etelä-Helsingissä muutu, siten ei muutu katujen kapasiteetti, eikä autoja voi tulla lisää. Keskustan autoilu onkin pysynyt samassa jo 1980-luvulta. Kasvaa se ei ole voinut, kun katuverkko on täyttynyt. Mutta se ei ole myöskään laskenut.
Mutta mietipä Hernesaarta muutettuna asunnoiksi. Esim 6000 asukasta, joka toisella auto. Keskustatunneli on hyvä syy perustella, että joka talouteen tehdään Hernesaareen autopaikat käytössä olevan normin mukaisesti. Keskustatunneli ei tosin ulotu Hernesaareen, vaan sikäläiset autot tunkevat nykyiselle katuverkolle. Sitä kuvitellaan mahdolliseksi, sillä onhan keskustatunnelilla juuri lisätty keskustan autoilun mahdollisuuksia.
KSV:n omat ennusteet osoittavat keskustatunnelin vaikutuksen ajoneuvoliikenteeseen. Keskustatunneliin siirtyy Kaivokadun nykyinen liikenne sekä osa tällä hetkellä Töölönlahden pohjoispuolella olevaa liikennettä. Se on se luokkaa 25.000 ajoneuvon per vuorokausi lisäys, jonka tunneli keskustaan toisi. Puolet tunnelin liikenteestä ajaakin vain tunnelin läpi päästä päähän.
Kaivokatu voidaan sulkea autoilta siksi, ettei ketään kiinnosta ajaa Kaivokadulla. Kaivokadun sulkeminen ei siten rajoita autoilua mitenkään. Espoja ei suljeta, koska se rajoittaisi. Espoille kun jää runsaasti liikennettä senkin jälkeen, että niillä oleva läpiajava liikenne siirtyisi tunneliin.
KSV ei ole tutkinut tai ainakaan julkaissut liikennemääräennusteita tilanteessa, jossa meillä olisi kävelykeskusta. Ei keskustatunnelin kanssa eikä ilman. Olen näitä kyllä lautakunnassakin penännyt. Esitettyjen ennusteiden perusteella voi jo olettaa, että kävelykeskusta on toteutettavissa yhtä hyvin ilman keskustatunnelia kuin tunnelillakin, koska tunnelin merkitys on vain siirtää Töölönölahden pohjoispuolen liikennettä Töölönlahden eteläpuolelle.
Kävelykeskustan merkitys on autojen läpiajon estyminen, ei keskustaan pääsyn estyminen. Parkkiluoliinhan pääsee ydinkeskustan reunoilta, samoin ydinkeskutaa ympäröivään katuverkkoon. Läpiajava liikenne on tälläkin hetkellä hyvin vähäistä verrattuna Töölönlahden pohjoispuolen liikenteeseen ja katuverkon kapasiteettiin. Siten kävelykeskustan vaikutusta Töölönlahden pohjoispuolella tuskin havaitsisi.
Autoilevat asiakkaat ovat keskustassa marginaaliryhmä, heitä on noin 15 %. Keskustatunneli tuo vain läpiajoliikennettä, ei asiointia, sillä asiointimahdollisuus riippuu pysäköintikapasiteetista, ei tunnelista. Nykyisen noin 4500 auton kapasiteetin tuplaaminen vastaa kävellen ja joukkoliikenteellä asioivien määrän kasvua vain alle 20 %:lla. Kumpaan siis kauppiaiden kannattaisi panostaa? Eli terveiset vain Kauppakamarille!
Tästä päästään vihdoin takaisin ketjun aiheeseen. Kokemuksen - myös Helsingin oman kokemuksen - mukaan paras tapa lisätä keskustan kauppojen menestystä ja saavutettavuutta on joukkoliikennekävelykatu. Aleksi on se onnistumisen kokemus, Kamppi epäonnistumisen. Kun ihmiset tuodaan ratikalla kauppojen ikkunoiden ja ovien eteen, liikkeet menestyvät. Kun ihmiset tulevat maan alle tavaratalon kellariin bussilla tai metrolla, kauppa ei käy.
Olen esitellyt kävelykeskustaehdotuksen jo 2003 (
http://www.kaupunkiliikenne.net/autoton.htm). Rakentamalla lisää metroja ja bussitonta keskustaa, keskustatunnelia ja lisää tilaa autoille ei tehdä menestyvää keskustaa. Näillä keinoin on kaupunkien keskustat näivetetty 1960-luvulta lähtien muuallakin, vaikka muuta on yritetty ja uskottu.
Oikea ratkaisu on palauttaa keskusta siihen, mitä varten se on aikanaan tehty: jalankulkuun ja kadulla kulkevaan joukkoliikenteeseen. Ja se sopiva joukkoliikenteen väline on raitioliikenne. Junan kokoiset metrot eivät voi kaduilla kulkea. Bussin dieselmoottori ja liiaksi hallitsematon liikkuminen eivät sovi kävelyalueelle. Ratikka sopii. Se ei ole kävelykadulla mikään pika muuten kuin suhteessa kävelyyn. Mutta ei sen tarvitsekaan, sillä eihän siellä ole autoja ruuhkauttamassa liikennettä. Ja hyvän käsityksen kävelukadun ratikan nopeudesta saa siitä, että ratikka ajaa läpi Aleksin samassa ajassa kun metroasemalta pääsee kävellen kadulle ja kauppoihin.
Antero
