JE sanoi:
Muodollisesti suuri osa Pikku-Huopalahtea kuuluu Ruskeasuon kaupunginosaan, kuten on vuosikymmeniä kuulunut. Virallisella kaupunginosajaolla ei tosin juurikaan ole yhteyttä asukkaiden asuinalueistaan käyttämiin nimiin: Ruskeasuo on Mannerheimintien itä-, Pikku-Huopalahti länsipuolella. Sen verran Pikku-Huopalahtea on täytetty, että suureksi osaksi asuinalue onkin vanhan lahden päällä.
Muistelen että linjan 10 alkuaikoina nykyisellä reitillään pohjoisesta päätepysäkkiä kutsuttiin epäjohdonmukaisen sekavasti ruotsiksi välillä nimellä "Lillhoplax", välillä nimellä "Lillhoplaxviken". Jälkimmäinen katosi nopeasti, mutta minua silti kiinnostaa "motiivi" käyttää tuota nimitystä. Oliko huonoa ruotsinkielentaitoa liikkeellä vai onko tuollainen kummallinen muoto ollut esim. aiemmin ko. merenlahdesta käytössä?
Tästä "Huopalahti" kummajaisesta ilmanee vain enemmän ja enemmän uutta tietoa. Itse tiedän Huopalahdista, seuraavaa:
- On olemassa kaksi pientä Laajalahden sivulahtea, toinen on Pikku-Huopalahti (Lill-Hoplaxviken), joka on Munkkiniemen ja samannimisen asiunalueen välissä. Toinen Iso-Huopalahti (Stor-Hoplaxviken) on Tarvontien pohjoispuolella Talinrannan lähiön vieressä. Molempiin on kaupunki johtanut jätevetensä aikoinaan, joko puhdstamattomina tai puhdistettuina, eli ovat olleet aika haisevia lätäköitä.
- Huopalahti (Hoplax) oli kunnan nimi, joka on syntynyt joskus 1900-luvun alussa, mutta liitettiin Halsingin kaupunkiin 1946. Huopalahden kuntaan kuuluivat mm Haaga, Munkkiniemi ja Lauttasaari. Haaga tosin julistautui vielä joskus 1920-luvulla itsenäiseksi kauppalaksi, ja liitettiin Helsinkiin myös 1946.
- Rautatieasema Helsingin Etelä-Haagan kaupunginosassa. Etäisyys 6 km Helsingin asemalta, rantaradan ja Martinlaakson radan risteysasema.
- Pikkuhuopalahti (Lillhoplax) on 1990-luvulla rakennetun asuinalueen nimi Ruskeasuon kaupunginosassa.
- Olen vielä lukenut että Leppävaarasta piti tulla Suur-Huopalahden kauppala joskus 1930-luvulla jos Leppävaaran kartanon maille olisi alettu rakentaa. Rakentaminen alkoi tosin 60 vuotta aikataulussa jäljessä ja alue kuuluu Espooseen yhä.
JE sanoi:
....enkä tiedä mitään naapurikunnan/kaupungin mukaan nimettyä asemaa tässä maassa. Jotkut asemat ovat tosin hyvinkin kaukana keskustasta, joten jos Pietarsaaren ja Pedersören välillä tapahtuisi kuntaliitos, tilanne muuttuisi ratkaisevasti.
Juuri Huopalahden kunnan nimeä kantava asema on ollut Haagan kauppalan alueella ja toimii samannimisenä nykyisin, vaikka ei koko kuntaa ole, Helsingin kaupungin alueella.
Aikaisemmin (1800-luvulla) on Urjalan (tai jonkun muun Kylmäkosken pitäjän puolella toiminut asema) ollut nimeltään Forssa, ja on tarkoittanut nimenomaan Forssan kaupunkia.
Rautateiden rakentamisen ajoilta löytyy varmaan muitakin esimerkkejä jossa asemataajama sijaitsi maalaiskunnan puolella, koska kaupungit siihen aikaan rajoittuivat yleensä käsittämään keskustakortteleita.
Kuntaliitoksiahan on alettu muutenkin toteuttaa taas pitkän tauon jälkeen, ja toisaalta vaikka ei toteutettaisiin, voisi Pännäisen tapauksessa asemalla olla kaksoisnimi Pietarsaari-Pännäinen tyyliin, niin kumpikin kunta saisi näkyvyyttä.
Yksi idea jonka voisi toteuttaa, vaikka heti, olisi että rautatieasemilla kaikkialla Suomessa olisi aseman nimikyltin yhteydessä kunnan vaakuna ja sen alla valkoisella pohjalla teksti kunnan nimi.
339-DF sanoi:
Kielitoimiston ohjeista paikkakuntien nimeämisestä vieraalla kielellä. ...
Kaikilla muilla kielillä käytetään - milloin ko. kielellä ei ole omaa vastinetta paikannimelle - enemmistökielen mukaista nimitystä. Näin ollen Tammisaari on "englanniksi" Ekenäs ja Parainen on, sanotaan nyt vaikkapa espanjaksi, Pargas.
Juuri noin pitäisi tomia myös joukkoliikenteessä vieraskielisten kuulutusten osalta. Uudellamaalla ja rannikkoseudulla paikkakuntien ruotsinkieliset niemet ovat vanhempia kuin suomenkieliset ja ulkomaalainen oppii sitä kautta enemmän paikkakuntien historiasta. Rautatieliikenteessä tämä ei ole tuottanut ongelmia koska Tammisaareen ei tosin kulje IC-junia (vielä) ja Paraisille ei junia ollenkaan. Hankobaanan junat ovat tosin tärkeitä matkailulle, joten kuulutukset niissä voisi olla myös englanniksi.
ultrix sanoi:
Mitä tulee tuohon brittiparkaan, joko hän katseli kartasta kumpi nimi on muka-helpompi lausua ja käytti siten Tegelbackenia, tai sitten suomenruotsalainen isäntä ei tajunnut antaa lausumisohjetta. En kylläkään ymmärrä miten tuosta backenista kukaan saa [bei'ken]:iä, [bæk'ken] sen sijaan olisi se miten minä englantilaisena lausuisin tuon.
Olen itse kanssa pannut merkille että ulkomaalaiset, myös muut kuin skandinaavit, käyttävät Helsigissä ruotsinkielisiä kadunnimiä suunnistaessaan, koska ne erottuvat helpommin. Se ei tosin olisi ihan oikeaoppista korvata suomenkieliset nimet ruotsinkielisillä joukkoliikenteessä, mutta jos kartat ja pysäkit ovat molemmilla kielillä niin jokainen saa valita kumpaa käyttää.
339-DF sanoi:
Vielä tuli mieleen pari kuriositeettia. 1980-luvun 3T:n turistiesitteissä pysäkkien nimet oli englanninnettu ja saksannettu, taitaapa olla vieläkin sulkeissa. Niinpä sieltä löytyivät mm. pysäkit Market Square (en) ja Olympiakai (sa).
Ainakin nämä ovat sellaisia yleisesti tunnettuja paikkoja joista voi ihan hyvin olla omat nimet muillakin kielillä kuin suomeksi ja ruotsiksi. Samoin kuin "Central railway station" metron englannikielisessä Rautatientorin kuulutuksessa.
339-DF sanoi:
Stockmann ja eräät muutkin liikkeet käyttävät englanniksi nimityksiä Alexander Street ja Northern Esplanade.
Alexander Street on jo vähän liioittelua, mutta olkoon. Esplanadi ilman etuliitettä kääntyy kyllä muillekin kielille.
t. Rainer
