Vs: Luopioisten Linja
Kilpailutuksen säännöt ovat tehneet liikennöinnistä niin kannattamatonta ja vaikeaa, että toiminta on ajautunut ulkomaiseen omistukseen. Jos yhtiöt tekisivät voittoa, voitot siirtyisivät siis ulkomaille. Vielä on onneksi suomalaisia yrittäjiä estämässä tätä tapahtumaa (Pohjolan kaupunkiliikenne) mutta kun se on saatu savustettua, hinnat tulevat nousemaan niin valtavasti, että ulkomaiset yritykset lopulta tulevat saamaan voittoa valtaukselleen. Silloin seutulippuhintoihin tullee valtavia nostoja. Tosin, kunnathan aina haluavat nostaa lipun hintaa jos matkustajamäärät ovat nousussa kuten Tampereen seudulla jolloin kuntien itsensä maksaman summan osuus pieninisi.
Kilpailutuksen järjettömyydet aiheuttavat väistämättä sen, että on paljon taloudellisempaa jättää autorikon tai muun sattuessa linjoja ajamatta. Otetaan suoraan sakko ajamatta jäämisestä, kuin ajettaisiin "sopimattomalla autolla" (mikä itsessäänkin on järjetön säädös), otettaisiin siitä sakko sopimusrikkeestä + siitä aiheutuvat kulut. Ja silti liikennöijä ei saa penninkään hyötyä siitä onko siellä matkustajia vai ei. Ainoastaan sopimuskorvauksen.
Näin sopimusten avulla asiakas on jätetty koko roskan taaimmaiseksi. Asiakas voi valittaa, mutta minkäs teet. Sopimuksen myötä ajamatta jättäminen on halvin vaihtoehto. Asiakkaasta viis veisaten. Pahinta on myös se, että liikenteen toteuttaja ei ole sen suunnittelija. Vaikka suunnitteluportaassa olisi kuinka hyvät taustatiedot ja ymmärrys liikenteelle, ainoa todella parhaiten liikennettä suunnitteleva taho on liikennöitsijä itse. Hän tietää resurssinsa, niidne riittävyyden ja niiden rajat.
Kilpailutuksen vaateet uusille autoille. Mitä ilmeisemminkin tämänkin foorumin jäsenistä suurin osa on niitä, joiden kontaktipinta todellisuuteen on tässä asiassa heikko ja koko ajan pitäisi saada pakasta vedettyä kalustoa. Huvittavinta Helsingin systeemissä on se, että kilpailukauden vaihteessa tarvitaan 500 - 1000 uutta bussia viiden vuoden välein... Tehtaat eivät edes pysty tuottamaan sellaista määrää siinä ajassa kun ne tarvittaisiin (kilpailutuksen voiton vaatimat kalustomäärät tiedetään noin 5-6 kuukautta ennen aloitusta). Ja sitten jää samankaltainen määrä kalustoa enemmän tai vähemmän tarpeettomaksi. Jos siis uutta kalustoa saataisiin sormia napsauttamalla.
Työmotivaation hukkuminen. Tietysti Helsingissä töitä yrittäneet täkäläiset ovat kommentoineet, että siellä meno on aivan mahdotonta. Mutta toisaalta kilpailutuksen aiheuttama muutos isoihin monikansalliisiin yrityksiin on hävittänyt sen, että eihän yksittäisellä kuljettajalla ole mitään kontaktipintaa omistajiin ja pomoihin, kun sitä ei ole ajojärjestelijöillä. Ja eihän silläkään ole mitään tekemistä, kun ei ne pomot pysty parantamaan tilannetta kun ollaan sitouduttu sopimuksiin (jotka eivät toimi). En yhtään ihmettele kuljettajapulaa, töykeää käytöstä ja työvoiman korvautumista ulkomaalaissyntyisillä. Työn tressaavuus poistaa työn kiinnostavuuden ja palkan suuruuskin auttaa asiassa vain tiettyyn pisteeseen asti. Jos asiakkaat käyttäytyvät kuljettajia kohtaan töykeästi ja edellämainitusti liikennöijän ja asiakkaan yhteinen kontaktipinta on olematon (eli liikennöijän kannalta kulkeva asiakas on lähempänä haittaa kuin hyötyä (lisää siivouskuluja mutta matkustajien määrä ei vaikuta mitenkään tuloihin)) niin enpä ihmettele että kuljettajat vastaavat samalla mitalla. Onneksi siellä on vielä asiakaspalvelusuuntautuneita kuljettajiakin. Liikenne on valtavaa ja stressaavaa. Tosin Helsinkiläisiä täytyy kehua yhdestä asiasta : bussikaistoilla ei ole muuta liikennettä josta täytyy nostaa hattua. Jatkakaa samaa rataa.
A&L:n menetys Connexille oli suuri tappio Tamperelaisille aikoinaan, koska se päästi ulkomaiset yritykset tänne kärkkymään ja vaatimaan kilpailutusta. Kaluston suhteen alku oli sitä, että kun muut Tamperelaisyritykset hävittivät 1990-luvun alussa Helsingistä tuomiaan Wiimoja, niin A&L:n riveihin alkoi niitä ilmestyä. Connexin jatkaessa suomalaisen linja-autoyrittäjyyden tuhoamista Pohjanmaalla tilanne on korjautunut, kun Hautamäen parempaa kalustoa on siirretty Tampereelle. Kannattaa myös muistaa, että yhtä Connexin väreissä ja yhtä EB-autoa autoa lukuunottamatta A&L:lle ei ole hankittu kaupan jälkeen uutta kalustoa vaan sitä on siirretty Connexin sisäisesti. Tietysti Tampereen Connexin ja Helsingin Connexin toimintaa niin vaikea verrata, koska täällä A&L ajaa liikennelupiensa mukaisesti ja muutkin olosuhteet ovat huomattavan erilaiset. Ainoa asia, joka tuon suhteen tulee mieleen, että alkoiko yhteistarffin koskeminen Teiskoa ennen vai jälkeen A&L:n myynnin Connexille? Mikäli se on Connex kaupan jälkeen, niin siinä voidaan sanoa taas yrityksen politiikan jatkuvan: ei tuloilla väliä jos sillä voidaan heikentää muiden asemaa. Toivottavasti tämä on edes lisännyt Teiskolaisten bussin käyttöä.
