Koronaviruksen vaikutus liikenteeseen

Kun ay-liike aloittaa työtaistelutoimenpiteen ei siihen osallistumisesta aiheudu ongelmia yksittäiselle työntekijälle

AKT on lopettanut tuon työtaistelutoimenpiteen.

Lainaus AKT:n osaston 009 sivuilta:
--
Onnistuimme vahvalla edunvalvonnalla keskeyttämään rahastuksen HSL alueella linja-autoissa, joka oli yksi suurimmista riskeistä linja-autonkuljettajan työssä altistua korona-virukselle

Suosittelemme HSL-alueella toimiville linja-autonkuljettajille, että he noudattavat työnantajan/(HSL:n) ohjeistusta koronavirukselta suojautumiselle 17.3.2020 aamuliikenteestä. Myös liikenteen sujuvuuden ja hyvän matkustajapalvelun turvaamiseksi bussien kaikkia ovia tulee käyttää normaalilla tavalla.
--
 
AKT on lopettanut tuon työtaistelutoimenpiteen.

Lainaus AKT:n osaston 009 sivuilta:
--
Onnistuimme vahvalla edunvalvonnalla keskeyttämään rahastuksen HSL alueella linja-autoissa, joka oli yksi suurimmista riskeistä linja-autonkuljettajan työssä altistua korona-virukselle

Suosittelemme HSL-alueella toimiville linja-autonkuljettajille, että he noudattavat työnantajan/(HSL:n) ohjeistusta koronavirukselta suojautumiselle 17.3.2020 aamuliikenteestä. Myös liikenteen sujuvuuden ja hyvän matkustajapalvelun turvaamiseksi bussien kaikkia ovia tulee käyttää normaalilla tavalla.
--

Tämä on tätä kun AY-jyrät rupeavat virologeiksi. Kannattaisi tehdä pohjatyö edes välttävällä tasolla ja pyytää lausunto ammattilaisilta ensin.
 
Tämä on tätä kun AY-jyrät rupeavat virologeiksi. Kannattaisi tehdä pohjatyö edes välttävällä tasolla ja pyytää lausunto ammattilaisilta ensin.

Tämä. Eikä tuo AKT:n mielenilmaus kovin hyvin pitänyt. Ennemmin aiheutti hämmennystä matkustajista et etuovesta vaiko keskiovesta ja ne, joita ei päästetty etuovesta niin menivät kuitenkin korttinsa eteen leimaamaan. Eli se hyöty oli täysin nolla. Sitten meikäläisillä, jotka etuoven aukasivat oli ongelmia kun matkustajat yrittivät väkisin keskiovesta sisään. Siinä sitten nopeiten livahtaneita huudellaan eteen esittämään matkalippuansa.

Enkä nyt tiedä oliko AKT:n ansiota rahastuksen lopetus. Ehkä se päätöksen nopeuttaminen oli AKT:n ansiota. HSL:llä oli jo mietinnässä rahastuksen lopetus, mutta päätöstä eivät ehtineet tehdä.
 
Sitten on vielä tämä kolmaskin versio. Kuljettaja vinkkaa keskiovelle, mutta etuovessa ei ole minkäänlaisia nuolia tai tekstiä. Näin esimerkiksi Nobinan autossa 621 linjalla 51 tänä iltana. eli pelehtiminen etuoven kanssa ei loppunutkaan.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Monesta lähteestä olen kuullut ja lukenut, että tämän koronaviruskriisin seurauksena aletaan yhä enemmän käyttää digitaalitekniikkaa ja etäyhteyksiä asioiden hoitoon. Ihmisten väliset kontaktit vähenevät ja tarvitaan vähemmän liikennettä. Tämä on tietysti hyvä kehitys. Vaikka minäkin olen joukkoliikenneammattilainen ja yhteiskuntaharrastaja, niin kaikki ihmisten toimet, jotka vähentävät vaarallisten tarttuvien tautien leviämistä ja vaikutusta ovat hyvää kehitystä tulevisuutemme kannalta. Mitä vähemmän tarpeetonta liikennettä, sitä vähemmän riskejä ja myös päästöt vähenevät.

Tarvitaanko tulevaisuudessa enää joukkoliikennettä, ainakaan siinä määrin kuin nykyään, on hyvä kysymys.
 
Monesta lähteestä olen kuullut ja lukenut, että tämän koronaviruskriisin seurauksena aletaan yhä enemmän käyttää digitaalitekniikkaa ja etäyhteyksiä asioiden hoitoon. Ihmisten väliset kontaktit vähenevät ja tarvitaan vähemmän liikennettä. Tämä on tietysti hyvä kehitys. Vaikka minäkin olen joukkoliikenneammattilainen ja yhteiskuntaharrastaja, niin kaikki ihmisten toimet, jotka vähentävät vaarallisten tarttuvien tautien leviämistä ja vaikutusta ovat hyvää kehitystä tulevisuutemme kannalta. Mitä vähemmän tarpeetonta liikennettä, sitä vähemmän riskejä ja myös päästöt vähenevät.

Tarvitaanko tulevaisuudessa enää joukkoliikennettä, ainakaan siinä määrin kuin nykyään, on hyvä kysymys.

Varsinkin nyt loppuviikosta on liikenne vähentynyt huomattavasti. Kun työkseni liikun Länsi-Vantaan alueella päivittäin, niin eilen Torstaina tuntui kuin olisi ollut hiljainen Lauantaipäivä. Luulen että aina on totuttu tulemaan fyysisesti sinne työpaikalle vaikka varsinkin toimistotyöntekijät voisivat tehdä suuren osan työstään kotoa käsin ja siellä toimistolla käytäisiin vain tarvittaessa.
Nyt kun tämä korona on pakottanut ihmiset etätöihin, niin on mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu poikkeusaikojen jälkeen, siirrytäänkö takaisin vanhaan konttorityöskentelyyn, vai vauhdittaako tämä kriisi etätyöhön siirtymistä laajemmin?
Palvelualojen ja muiden suorittavaa työtä tekevien on toki jatkossakin tehtävä työtään "kentällä", joten eiköhän joukkoliikennettä tarvita myös tulevaisuudessa. Ei ehkä kuitenkaan nykyisessä laajuudessa.
 
HSL suunnittelee kesäaikatauluihin siirtymisen aikaistamista koska matkustajamäärät ovat vähentyneet huomattavasti https://www.vantaansanomat.fi/artik...aikka-tyhjana-tapiolassa-hammastytti-nuhainen


Jyväskylässä linkkiliikenne siirtyy 30.3 kesäaikatauluihin. Vaikka liikenteen harventaminen on varmasti nyt järkevää, saattaa se aiheuttaa myös ongelmia. Jyväskylän kesäaikataulut ovat meinaan täysin kelvottomat työmatkusteluun. Nyt on kuitenkin vielä kevättalvi, eikä kaikki voi alkaa pyöräilemään tai kävelemään yhtäkkiä koska kelit saattavat olla mitä ovat. Esimerkiksi sairaaloihin työhönpääsyä ei kyllä tällaisina aikoina sovi oikein heikentää.
 
Joukkoliikennettä tarvitaan edelleen ja HSL-alueella lisätäänkin. Kesäaikatauluihin siirtymisessä tässä tilanteessa on ihan järjellistä ajatusta.

---------- Viestit yhdistetty klo 14:10 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 13:58 ----------

On esitetty oletuksia, että joukkoliikennettä rajoitettaisiin Uudeltamaalta sisään ja ulos. Foorumimmehan on erinomainen paikka tunnustella, miltä tällainen ajatus kuulostaa.
 
Monesta lähteestä olen kuullut ja lukenut, että tämän koronaviruskriisin seurauksena aletaan yhä enemmän käyttää digitaalitekniikkaa ja etäyhteyksiä asioiden hoitoon. Ihmisten väliset kontaktit vähenevät ja tarvitaan vähemmän liikennettä. Tämä on tietysti hyvä kehitys. --
Tarvitaanko tulevaisuudessa enää joukkoliikennettä, ainakaan siinä määrin kuin nykyään, on hyvä kysymys.
Onko se hyvä kehitys todella? Pitäisikö pelosta tulla mielestäsi uusi normaali jonka määrittää viitekehyksen ihmiselämälle? Onko mielestäsi keinotekoinen digitaalielämä jotain tavoittelemisen arvoista? Onko parempi että ihmisistä tulee vain tekoälyyn kytkettyjä vihanneksia, jotka eivät ole millään tavalla enää kosketuksissa omaan sieluunsa ja sydämeensä?
Näitä asioita tulisi pohtia vakavasti ennen kuin antaa myöten tälle pelolle mitä tämänkin kriisin avulla syötetään ihmismieliin. Kannattaisi miettiä myös mm. mitä voimakkaasti leviävä 5G tulee aiheuttamaan kaikelle elävälle. En ennusta että se toisi mukanaan mitään hyvää enkä itse aio missään tapauksessa kytkeä itseäni esineiden internettiin.
 
Takaisin
Ylös