Kuljettajarahastus

kuukanko sanoi:

Minä näen kuljettajarahastuksesta luopumisen ensimmäisenä askeleena ratikkaliikenteen modernisointiin.

Klikkaa laajentaaksesi...

Ehdottomasti samaa mieltä; kun vain saataisiin matkalippujen osto automaateista yhtä luontevaksi, kuin vaikkapa rahan nosto käteisautomaateista tai kännykän käyttö. No, kantapään kautta oppii helposti ja nopeasti.

vristo sanoi:

Muualla YTV-alueella samanlaisia automaatteja on mm. Tapiolassa, mutta silti matkustajat tulevat ostamaan kertalippunsa suoraan bussinkuljettajalta ja tietenkin maksavat 20 euron setelillä.

Paljon olisi meillä opeteltavaa mm. muut matkustajat huomioon ottavassa toiminnassa ja käyttäytymisessä.

Ainoastaan metrossa matkustaja ovat kai jo jotenkin tottuneet käyttämään lippuautomaatteja, mutta kaipa sielläkin mennään pummilla, jos se suinkin on mahdollista.

Klikkaa laajentaaksesi...

Rautatieasemillakin YTV:n lippuautomaatteja käytetään hyvin verkkaisesti. Voisiko yksi syy olla se, että automaatit eivät erotu riittävän hyvin. Ne ovat harmaita ja seisovat usein yksinään asemalaiturilla. YTV:n logon joka koristaa niiden kylkiä tuntee aika harva.

Muualla maailmassa lippuautomaatin kohdalla on iso kyltti jossa lukee "lippuja" ja ne on on aina sijoitettu linjakartan ja lippuhinnaston yhteyteen.

t. Rainer

Vuoden 2002 alussahan kuljettajarahastuksetonta raitiovaunuliikennettä kokeiltiin Helsingissä sen johdosta, että tuolloin käypiä valuuttoja maassamme olivat sekä poistumassa olleet markat että tuloaan tehneet eurot. Mahtoiko HKL-SUY selvittää, minkä verran nopeammin raitioliikenne sujui tuona aikana..?

Rattivaunu sanoi:

Mahtoiko HKL-SUY selvittää, minkä verran nopeammin raitioliikenne sujui tuona aikana..?

Klikkaa laajentaaksesi...

Ainakin mun mielikuva on, että kun asiasta päätettiin, niin yhtenä perusteluna mainittiin, että kerätään kokemuksia tulevaa varten. Ainakin siis olisi pitänyt selvittää.

Sinänsä pelkkä kuljettajarahastuksen lopettaminen ei lyhennä matka-aikoja paljonkaan, näin sekä johtaja Lehmuskoski että tutut kuskit ovat arvioineet. Eihän rahastus hidasta kuin yksittäistapauksissa.

Mutta etu tuleekin vähän mutkan kautta: nyt kun pysäkkiaikoja on vaikea ennakoida lipunmyynnin vuoksi, on tehokkaiden liikennevaloetuuksien järjestäminen hankalaa. Jos lipunmyyntiä ei olisi, niin pysäkkiajat voisi ennakoida nykyistä huomattavasti paremmin. Ja silloin valoetuudet voidaan tehdä pysäkkiaikojen mukaan tarkemmiksi ja tehokkaammiksi. Siitä hyötyy ennenkaikkea sitä kautta nopeutuva ratikkaliikenne mutta myös muu liikenne, kun ratikoille ei turhan päiten näytetä "vihreää" muun liikenteen odottaessa.

Voidaan siis sanoa, että kuljettajarahastuksen välitön vaikutus ratikkaliikenteen nopeuteen ei ehkä ole kovin suuri, mutta välillinen vaikutus on.

Monesti on täälläkin verrattu ranskalaista ja saksalaista etuusjärjestelmää meikäläiseen aika tehottoman tuntuiseen malliin. Kuljettajarahastuksen poistumisen myötä meilläkin on entistä helpompaa siirtyä keskieurooppalaisen tasoisiin etuisuuksiin. Kunpa vielä saisi vähennettyä turhien valoristeysten määrää!

Kuunkanko ja 399-DF esittivätkin jo olennaisen harvinaisen selkeästi ja johdonmukaisesti: kuljettajarahastuksen ongelma ei ole niinkään matka-ajan hidastumisessa kuin täsmällisyyden heikkenemisessä. Kunhan raitiovaunussa on vain riittävästi ovia per matkustajapaikka, pysäkkiaika ei karkaa tietyn rajan yli vaikka pysäkki olisi kuinka ruuhkainen tahansa. Haluaisin kuitenkin vielä korostaa, että kuljettajarahastus nimen omaan estää raitiotieliikenteen kehittämistä. Nykymuotoisen liikenteen näkökulmasta se ei ole erityinen ongelma. Epätäsmällisyyden lisäksi kuljettajarahastus myös rajoittaa raitiovaunujen yksikkökokoa.

Periaatteessa tietenkin isoissa usean yksinkön raitiovaunujunissa voisi edelleen olla kuljettajarahastus, mutta oletettavasti kertalipun kuljettajalta ostavien suhteellinen määrä on vakio, jolloin isommissa yksiköissä näiden absoluuttinen määrä kasvaa ja aiheuttaa suuremman rasituksen. Jos kapasiteettia on kaksi kertaa enemmän ja myös matkustajia, silloin myös kertalipun ostajia on kaksinkertainen määrä ja silloin myös viivästystä aiheutuu kaksi kertaa enemmän. Ongelman voisi tietenkin ratkaista palkkaamalla rahastajia niin että kussakin yksikössä olisi joko kuljettaja tai rahastaja. Tosin käytännössä juuri näin HKL tällä hetkellä tekee, kun ruuhkassa tiheällä vuorovälillä raitiovaunut ajavat peräkkäin ja kummassakin yksikössä on kuljettaja/rahastaja.

Kuljettajarahastuksesta luopuminen mahdollistaa eittämättä parempien liikennevaloetuisuuksien kehittämisen, mutta turhauttavinta on, että nykyistäkin systeemiä saisi huomattavasti toimivammaksi vain pienin muutoksin.

Perusongelma on, että liva-etuisuus toimii risteys kerrallaan. Kun vaunu spurttaa pysäkiltä, horisontissa kaikki valot ovat usein vihreitä seuraavalle pysäkille asti. Kun vaunu lähtee pysäkiltä, pitäisi livan saman tien antaa tieto liikkuvasta vaunusta kaikille valoristeyksille ennen seuraavaa pysäkkiä. Näin saataisiin helposti vihreitä aaltoja pysäkiltä pysäkille.

Nyt liva alkaa toimia kun vaunu on n. 20-50 metrin päästä yksittäisestä valoristeyksestä. Näin vaunu ehtii ehkä ensimmäisestä risteyksestä, mutta jää seuraavassa risteyksessä muutaman sekunnin vihreästä aallosta. Tavallinen näky on, että opastin alkaa vaihtua ässäksi ja juuri samanaikaisesti syttyy ledi vilkkumaan vaunun tunnistamisen merkiksi. Tässä vaiheessa se on jo myöhäistä.

Mainioita esimerkkejä ovat muun muassa Mannerheimintiellä Oopperan ja Hesperian puiston pysäkkien väli tai Kansaneläkelaitoksen ja Töölön tullin pysäkkien väli.

Olen hyvin samaa mieltä MrArakawan kanssa. Nyt kun poliittista yksimielisyyttä riittää tähän yhteen asiaan, kannattaa ilman muuta luopua kuljettajarahastuksesta, vaikka se yksinään ei ihmeparannusta tuo.

Useissa ketjuissa on todettu, että valoetuuksissa on todella paljon kehitettävää. Pohjoismaisista raitioteistä syvällisimmin lienen tutustunut Göteborgin järjestelmään. Siellä on ollut jo vuosia käytössä huomattavan hyvät kulkuetuisuudet. On vain muutama risteys, joissa raitiovaunut joutuvat pysähtymään lähes säännöllisesti S-opasteeseen. Muilta osin vaunut pysähtyvät vain pysäkeillä.

Itse asiassa kuljettajarahastuksesta Göteborgissa luovuttiin vasta tämän vuoden (2007) elokuussa, joten raitioliikenne oli Helsinkiin verrattuna erittäin hyvin sujuvaa jo kauan ennen kuljettajarahstuksesta luopumista. Sirioissa (vaunusarja M32) kuljettajarahastusta ei muuten ole ollut missään vaiheessa ja siitä huolimatta ne ovat hitaimmat vaunut...

Nyt kun Helsingissä vihdoin ja viimein ymmärretään luopua kuljettajarahastuksesta, on erityisen tärkeää ottaa käyttöön kaikki muutkin nopeuttamistoimenpiteet. Niitä ovat, kuten foorumilla on hokemalla hoettu, valoetuuksien laaja kehittäminen ja esimerkiksi suojateiden varustaminen "tasoristeysvaloilla tai -varoituslaitteilla". Muutenkin raitiovaunujen liikenneympäristöä tulee kehittää sellaiseen suuntaan, että kun pysäkillä ovet sulkeutuvat, kuljettaja kilauttaa kelloa merkiksi "että juna lähtee" ja silloin todellakin mennään täysi virta päällä ja jarrua käytetään vasta seuraavalle pysäkille tultaessa (toki joudutaan jarruttamaan vaihteissa / ristikoissa / kadunkulmissa / jyrkissä kaarteissa yms. myös). Kyllä keskinopeutta saadaan nousemaan reippaasti nykylukemista, mikäli vain todellista tahtoa löytyy.

Tukholmassa näin keskustassa bussipysäkillä samanlaisen peltilootan, joka myy meillä täällä p-lippuja. Ero oli vain, että se loota möi siellä bussilippuja.
Eli tekniikka on olemassa.

/Skurubisin

Skurubisin sanoi:

Tukholmassa näin keskustassa bussipysäkillä samanlaisen peltilootan, joka myy meillä täällä p-lippuja. Ero oli vain, että se loota möi siellä bussilippuja.
Eli tekniikka on olemassa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Onhan noita Stadissakin ainakin Lasipalatsilla ja Messukeskuksella. Niitä ei vaan kukaan käytä.

Ainoastaan muutaman ulkolaisen turistin olen nähnyt ostavan lippuja Lasipalatsin pysäkillä olevasta automaatista. Kyllä suomalaisetkin varmaan oppivat automaatteja käyttämään sitten kun on pakko.

Katajanokan terminaalin lippuautomaatti on nyt työmaa-aidan takana käyttäjien saavuttamattomissa. Messukeskuksen automaatti on selllaisessa paikassa, ettei sitä osaa edes etsiä ellei tiedä sen olemassaolosta. Hyvin on piilotettu!

Olen minä käyttänyt Lasipalatsin automaattia. Messukeskuksen automaatti on ihan "metsään" sijoitettu. HKL haluaa mieluummin, että matkakorttien kausilataukset ostetaan automaateista. Tällöin HKL:n ei tarvitsee maksaa asiamiehelle välityspalkkoita. Nyt kun automaatit eivät anna vaihtorahaa enempää kuin 20€, niin kun piti ostaa 30 vrk seutulippu, niin monesti se oli hankalaa, koska se maksoi 79 ja jotain. Ei pystytty antamaan vaihtorahaa. Miksi ihmeessä ne koneet eivät hyväksy pankkikortteja? Helpottaisi isojen lippujen ostamista. No, nykyään lipun hinta on vähän päälle 80€, niin nyt saan vaihtorahaa takaisin. Kävele nyt sitten melkein 20€ kolikoiden kanssa.... ei kiinnosta... käytän asiamiespistettä mieluummin.

/Skurubisin

Skurubisin sanoi:

...Miksi ihmeessä ne koneet eivät hyväksy pankkikortteja?...

Klikkaa laajentaaksesi...

Ilmeisesti tähän on tulossa parannus, ainakin Tapiolan automaattiin on muutaman päivä sitten ilmestynyt PIN-näppäimistöllä varustettu kortinlukija. Vaikuttaa lupaavalta.

Ensi tiistain joukkoliikennelautakunnan kokouksessa asialistalla on "kuljettajarahastus raitiovaunuliikenteessä", mutta asiasta annetaan esityslistan mukaan selostus vasta kokouksessa. Onko asiasta vihiä? Toivottavasti ainakin jälkeenpäin saadaan kuulla, mistä puhuttiin.

Ensi viikolla joukkoliikennelautakunta saa eteensä ehdotuksen ratikoiden kuljettajarahastuksen lopettamisesta aikaisintaan vuodenvaihteessa 2010 - 2011 ja viimeistään vuodenvaihteessa 2012 - 2013. Esityslistateksti

Mutta eikös ole huippua se, että kohta "tässä välissä" raitiovaunukuljettajat myyvät kaikkia muita paitsi raitiovaunulippuja.