Kuljettajien toiminta

Veli Heikka sanoi:
Siinä ihan erikseen tähdennetään avorahastuksen koskevan runkolinjojen lisäksi myös oransseja busseja.

Voisihan tuon selvemminkin sanoa, mutta eipä tuota paljon selvemmin voi sanoa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mikäli ohjeistuksen mukaan se koskee myös oransseja busseja, miksi tästä tulee edelleen riitaa matkustajien ja kuljettajan välille. Silloin ohjeistuksessa on jotain puutetta. Mutta onneksi palautteeseeni vastattiin että vievät asiaa päättävien tahojen tietoon.
 
Ihan suomeksi se siinä lukee. Siinä kerrotaan että runkolinjoilla ja oransseissa runkobusseissa on avorahastus, siinä ei luetella poikkeuksia milloin näin ei olisi. Jos haluaisi sanoa, ettå ainoastaan runkolinjoilla on käytössä avorahastus, niin silloin ei olisi mitään syytä tai järkeä mainita erikseen oransseja runkobusseja.
 
Kyllä minäkin tuon luen, että runkolinjoilla on avorahastus myös silloin kun siellä on oranssi runkolinjabussi. Lauserakenne ei ole selkeä.
Selkeämpi olisi mielestäni:

"Runkolinjoilla, myös sinisissä busseissa, on käytössä avorahastus. Lisäksi oransseissa runkolinjabusseissa on käytössä avorahastus."

Toisaalta tuo sivu on sellainen, johon harva eksyy etsimään tietoa. Matkustaminen otsikon alla olevilla sivuilla, johon luulisin ihmisten menevän etsimään tietoa, on bussit jaoteltu vain sinisiin ja oransseihin eikä poikkeuksista puhuta mitään.

 
Veli Heikka sanoi:
Ihan suomeksi se siinä lukee. Siinä kerrotaan että runkolinjoilla ja oransseissa runkobusseissa on avorahastus, siinä ei luetella poikkeuksia milloin näin ei olisi. Jos haluaisi sanoa, ettå ainoastaan runkolinjoilla on käytössä avorahastus, niin silloin ei olisi mitään syytä tai järkeä mainita erikseen oransseja runkobusseja.
Klikkaa laajentaaksesi...

Uskoisin myös, että tekstillä tarkoitetaan oransseja runkobusseja normaalissa tilanteissa, eli kun ne ovat runkolinjoilla. Muuten siinä olisi mainittu erikseen runkolinjabussit muilla linjoilla kuin runkolinjoilla. Bussit mainitaan todennäköisesti erikseen, koska avorahastuksesta raideliikenteessä on paljon pidempi perinne.
 
Viimeksi muokattu:
Mokka sanoi:
Runkolinjoilla, myös sinisissä busseissa, on käytössä avorahastus. Lisäksi oransseissa runkolinjabusseissa on käytössä avorahastus."
Klikkaa laajentaaksesi...
Riippuu hyvin paljon miten tuon lukee. Itse sain ensimmäisellä lukemalla sellaisen käsityksen, että myös sinisissä busseissa on aina avorahastus

Mielestäni selkein ohjeistus joka lukisi pysäkissä menisi näin:

Runkolinjat tunnistat tasanumeroista ja niillä käytetään oransseja busseja joihin voit nousta kyytiin keski ja etuovesta näyttämättä lippua.

Muut bussit ovat sinisiä ja niihin tulee nousta kyytiin vain etuovesta ja lippua kuuluu näyttää kuljettajalle.

HUOM!
Poikkeustilanteissa kun esimerkiksi runkolinjalla on sininen bussi tai toisinpäin, noudatetaan aiemmin mainittuja bussin värin mukaisia sääntöjä.
 
vilscaala sanoi:
HUOM!
Poikkeustilanteissa kun esimerkiksi runkolinjalla on sininen bussi tai toisinpäin, noudatetaan aiemmin mainittuja bussin värin mukaisia sääntöjä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Runkolinjalla sinisessä bussissa on avorahastus. Eli on vain yksi poikkeustilanne, joka se, että muulla kuin runkolinjalla liikkuu oranssi bussi. Metrolla, raitioteillä ja lautoilla ei liiku kalustoa, jonka perusteella matkustaja voisi luulla, että linjalla on avorahastus, vaikka linjalla on tosiasiassa suljettu rahastus. Lähijunissa taas on aina suljettu rahastus. En siis puhuisi poikkeustilanteista monikossa, vaan minusta riittää, että mainitsee käytössä olevan avorahastus, kun oranssi bussi on poikkeuksellisesti muulla linjalla kuin runkolinjalla. Poikkeuksellisuus on kuitenkin hyvä mainita, koska muuten matkustaja voi luulla, että on olemassa runkolinjoja, joilla käytetään säännönmukaisesti tai jopa aina busseja, jotka eivät ole oransseja.

Henkilökunnalle suunnatut ohjeet voivat olla monimutkaisemmat ja niissä voi täsmentää, että runkolinjalla käytettävässä sinisessä bussissa on avorahastus. Niissä voidaan myös luetella ne linjat, joiden numero on kymmenellä jaollinen, jotka eivät ole runkolinjoja ja joissa on suljettu rahastus (ainakin 70, 80 ja 90) sekä se linja, jonka numero on kymmenellä jaollinen, joka ei ole runkolinja ja jossa on avorahastus (linja 10). Matkustajalle on kuitenkin hyvä ilmaista asiat yksinkertaisemmin.
 
Viimeksi muokattu:
Lassilassa Näyttelijäntien pysäkin H1624 katos on mennyt rikki kahdesti tänä keväänä ilmeisesti pysäkillä käyneen kuljettajan toimesta. Onko pysäkki erityisen hankala kuljettajan näkökulmasta! Muutaman vuoden päästä pysäkki siirtyy pikaratikan vuoksi lähemmäksi Kehäradan siltaa ja silloin saattaa pysäkiltä lähdön kannalta helpottaa kun siltä on enemmän matkaa Kehä I:n rampille.
 
jac sanoi:
Lassilassa Näyttelijäntien pysäkin H1624 katos on mennyt rikki kahdesti tänä keväänä ilmeisesti pysäkillä käyneen kuljettajan toimesta. Onko pysäkki erityisen hankala kuljettajan näkökulmasta!
Klikkaa laajentaaksesi...
Google Streetviewsta katsomalla siinä näyttää olevan kaksi tekijää, jotka yhdessä aiheuttavat riskin:
1. pysäkkisyvennys jatkuu vielä pysäkkikatoksen jälkeen pidemmälle, joten bussin perä jää pysähdyksessä pysäkkikatoksen kohdalle, jos bussi ajaa syvennyksen etupäähän asti
2. siinä pysähtyy linja 554, joka kääntyy heti pysäkin jälkeen vasemmalle, joten kuljettajan on käännyttävä jyrkästi päästäkseen vasemmalle kääntyvien kaistalle

Kun kohdan 1 vuoksi bussin perä on pysäkiltä lähtiessä katoksen kohdalla ja kohdan 2 vuoksi pysäkiltä lähtiessä tulee jyrkkä käännös, "keilataan" pysäkkikatos helposti peräylityksellä, jos kuljettaja ei erityisesti osaa varoa sitä.
 
Tähän aiheeseen liittyen minulla onkin havaintoa tältä keväältä yhdeltä päivältä jolloin on todennäköisesti osunut katokseen, kun arkipäivän aamuna myöskin pysäkin H1624 jälkeen vasemmalle kääntyvän linjan 54 kuski nousi ohjaamosta kuvaamaan edellisen kuljettajan perässään hajottamaa katosta. Olin siis kyseisessä linjan 54 autossa Idän suuntaan matkalla ja pysäkistä oli tuolloin myös laseja hajalla.
 
kuukanko sanoi:
Google Streetviewsta katsomalla siinä näyttää olevan kaksi tekijää, jotka yhdessä aiheuttavat riskin:
1. pysäkkisyvennys jatkuu vielä pysäkkikatoksen jälkeen pidemmälle, joten bussin perä jää pysähdyksessä pysäkkikatoksen kohdalle, jos bussi ajaa syvennyksen etupäähän asti
2. siinä pysähtyy linja 554, joka kääntyy heti pysäkin jälkeen vasemmalle, joten kuljettajan on käännyttävä jyrkästi päästäkseen vasemmalle kääntyvien kaistalle

Kun kohdan 1 vuoksi bussin perä on pysäkiltä lähtiessä katoksen kohdalla ja kohdan 2 vuoksi pysäkiltä lähtiessä tulee jyrkkä käännös, "keilataan" pysäkkikatos helposti peräylityksellä, jos kuljettaja ei erityisesti osaa varoa sitä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei ole mitenkään vaikea pysäkki mihinkään suuntaan ajettaessa. Toiset kuskit vaan onnistuu millon missäkin.
 
paavo123 sanoi:
Ei ole mitenkään vaikea pysäkki mihinkään suuntaan ajettaessa. Toiset kuskit vaan onnistuu millon missäkin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kukaan meistä ei ole täydellinen ja kaikki tekee joskus virheitä. Virheistä opitaan. Kuljettajan työssä kohtaa erilaisia haasteita ja näkökulmia, se on itsestään kiinni miten suhtautuu kun on tehnyt virheen. Otatko opiksesi vai onko sellainen ”hällä väliä” asenne.
 
bussireitti sanoi:
Kukaan meistä ei ole täydellinen ja kaikki tekee joskus virheitä. Virheistä opitaan. Kuljettajan työssä kohtaa erilaisia haasteita ja näkökulmia, se on itsestään kiinni miten suhtautuu kun on tehnyt virheen. Otatko opiksesi vai onko sellainen ”hällä väliä” asenne.
Klikkaa laajentaaksesi...
Totta. En oo muuta väittänytkään. Oma asenne myös vaikuttaa siihen, et teetkö lapsen virheitä vai millasia virheitä. Antaa hoitajatkin välillä vääriä lääkkeitä ja vääriä määriä. Ihmisiä kaikki vaan on.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös