Kysymyksiä Helsingin metrosta

Olen miettinyt tätä vähän aikaa... Tehdyn virheen korjaamiseksi Länsimetron suhteen lyhentämällä asemat: Olisiko mielekästä hyödyntää Ruoholahden kääntöraidetta, jotta voisi ajaa kuuden-vaunun junia uudestaan Itämetrossa. Tiedän hyvin että Kulosaari ja Siilitie ovat olleet lyhennetty.

Ehdottaisin esimerkiksi:
[M1] Kivenlahti - Vuosaari (4 vaunua),
[M2] Ruoholahti - Mellunmäki (6 vaunua),
[M3] Tapiola - Itäkeskus (4 vaunua)

Jos halutaan vain neljän-vaunun junia ajaa, loppu 45m laituria pitäisi pysyvästi sulkea pois yleisöltä, turvallisuussyistä.

M300-tilauksessa olisi voinut tehdä niin kuin Berliini teki BR483-junien kanssa, eli jotkut yksiköt ovat kaksi vaunua, toiset neljä.
 
Ruoholahden kääntöä voisi tietysti hyödyntää kuvaamallasi tavalla siinä missä Tapiolassakin syötetään käännöltä junia Kivenlahdesta tulevien väliin. Ongelmana olisi kuitenkin, että Espoon puolella kapasiteetti loppuu, kun osa junista jää Ruoholahteen. Etupäässä epävirallisissa foorumeissa on visioitu ratkaisua, jossa, Ruoholahdessa olisi vaihtoasema, johon tulisi kuuden vaunun junat ja siitä lähtisi Länsimetroon neljän vaunun junia. Tätä varten pitäisi kuitenkin tehdä pari raidetta lisää, joka ei sekään ihan helposti onnistu eikä pakollinen vaihto Ruoholahdessa ainakaan houkuttelisi matkustajia metron kyytiin, joka sekin olisi toki yhdenlainen ratkaisu kapasiteettiongelmaan.

Ehkä realistisin vaihtoehto jonka olen kuulut, olisi ajaa kuuden vaunun junilla Tapiolaan tai Kivenlahteenkin, mutta vain neljästä vaunusta pääsisi Länsimetron puolella ulos. Tässäkin ratkaisussa on tietysti omat ilmiselvät haasteensa.
 
Ongelmana olisi kuitenkin, että Espoon puolella kapasiteetti loppuu, kun osa junista jää Ruoholahteen.
Joo, 2.5min vuoroväli on juuri tarpeeksi Länsimetrolla, mutta on myös metron kapasiteetti. Jos lisäisi junia vain idässä, vähemmän junia menee Espooseen ja sitten kapasiteetti ei riittää.
 
Tämä aihe on aika kuoliaaksi piiskattu hevonen.

Pitkien junien ajamisessa länsimetron puolelle haasteena on, että asemien palorullaovet on sen verran lähellä laiturin päitä, etteivät ne mahtuisi sulkeutumaan, jos asemalla olisi kuusivaunuinen juna.
 
  • Tykkää
Reaktiot: JE
Pitkien junien ajamisessa länsimetron puolelle haasteena on, että asemien palorullaovet on sen verran lähellä laiturin päitä, etteivät ne mahtuisi sulkeutumaan, jos asemalla olisi kuusivaunuinen juna.
Ja näiden siirtäminen on mahdotonta, koska...?
 
Ja näiden siirtäminen on mahdotonta, koska...?
Mahdotontahan se ei ole, mutta ei halpaa, koska palo-ovet tarvitsevat myös savunpoistokuilut, jotka menevät maan pinnalle asti, joten uusiin paikkoihin pitäisi rakentaa myös uudet savunpoistokuilut.
 
Ja näiden siirtäminen on mahdotonta, koska...?
Tässä jonkinlainen selitys seitsemän vuoden takaa:
Länsimetrossa tuo ei onnistu, koska palo-ovet ovat asemilla heti laiturin jälkeen molemmissa suunnissa. Palo-ovien taas pitää päästä sulkeutumaan junan seistessä asemalla. Ovien siirtäminen tulisi hillittömän kalliiksi, koska monessa paikassa heti niiden takana on raiteenvaihtopaikat omine palo-ovineen. Raiteenvaihtopaikkojen siirtäminen vaatisi laajoja louhinta- ja rakennustöitä.
 
Nykyisen metron kehitys on aika lailla umpikujassa.

Länsi- ja itämetron erottaminen eri linjoiksi käytännössä edellyttää uuden keskustan metrolinjan rakentamista, jotta molemmat linjat ajaisivat riittävän syvälle keskustaan. Tätä ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä, koska keskustaan ei olla valmiita rakentamaan entistä tehokkaammin, jotta investoinnin hintaa voitaisiin korvata maankäyttöhyötyinä. Toisaalta keskustaa voisi rakentaa selvästi entistä tehokkaammin ilmankin mitään raideinvestointeja, joten kyse olisi lähinnä lehmänkaupasta vrt. Autoilun keskustatunneli ja kävelykeskusta.
 
Nykyisen metron kehitys on aika lailla umpikujassa.
Niin kai sen pitääkin olla. 60-luvun suunnitelmat on saatu valmiiksi ja on siirrytty uudelle aikakaudelle.
Länsi- ja itämetron erottaminen eri linjoiksi käytännössä edellyttää uuden keskustan metrolinjan rakentamista, jotta molemmat linjat ajaisivat riittävän syvälle keskustaan. Tätä ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä, koska keskustaan ei olla valmiita rakentamaan entistä tehokkaammin, jotta investoinnin hintaa voitaisiin korvata maankäyttöhyötyinä.
Kaipa kaupungissa vieläkin haikaillaan tällaisen perään kuitenkin. Mutta nyt, kun tiedämme, mitä se oikeasti maksaa, niin ei taida joku Postipuiston rakentaminen riittää perusteluksi sille, että vedetään metro Kampista kilometrien päähän. Tunneliveljet joutuvat tyytymään nyt satamatunneliin.
 
Lyhyesti vain, onko ihmisvahingotkin "tekninen vika" HSL-apissa? Huomasin vain notifikaatiossa että Sörnäisten ohi mennään 1 raidetta jne.
 
Onko se tämä hätäjarrukeissi: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010790584.html

"Sari Kotikangas HSL:n viestinnästä kertoo, että syy häiriölle oli, että metron matkustaja veti Sörnäisten metroaseman kohdalla metrovaunun hätäjarrusta. Hyväksyttävää syytä matkustajan toiminnalle – eli vaaratilannetta – ei vaunussa Kotikankaan mukaan ollut."
 
Onko se tämä hätäjarrukeissi: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010790584.html

"Sari Kotikangas HSL:n viestinnästä kertoo, että syy häiriölle oli, että metron matkustaja veti Sörnäisten metroaseman kohdalla metrovaunun hätäjarrusta. Hyväksyttävää syytä matkustajan toiminnalle – eli vaaratilannetta – ei vaunussa Kotikankaan mukaan ollut."

Yhtä umpisurkeasti kirjoitettu uutinen kuin suurin osa muistakin iltapäivälehtien uutisista:

Metrossa tapahtuma-aikaan ollut matkustaja Lilja Westerholm kertoo istuneensa tapahtuman hetkellä kyseisen metron oven lähellä, josta hätäjarrusta vetäneet matkustajat poistuivat.

Westerholmin mukaan hätäjarrusta vetäneet kaksi matkustajaa käyttäytyivät ennen tekoaan sekavasti ja pitivät kovaa ääntä. He poistuivat metron avonaisen oven kautta Sörnäisissä.

– Metro jatkoi Kalasatamaan asti todella hidasta tahtia. Ovi oli jäänyt hätäavauksen takia auki, Westerholm kertoo.

Eihän tuosta tajua yhtään mitä tapahtui, ellei ole ollut itse paikalla näkemässä. Eli vedettiinkö siis hätäjarrusta, kun juna oli ehtinyt osittain tunneliin, kaksi matkustajaa hätäavasi laiturin kohdalla olevan oven ja poistui siitä, ja kyseessä oli M100- tai M200-juna ja osa matkustajista ei voinut poistua laiturin kohdalla olevista ovista, joten juna ajettiin hitaasti Kalasataman metroasemalle?
 
Osaako joku kertoa tai ohjata raidediagrammiin josta näkyy, millaiset Kampin kääntöraiteen raidejärjestelyt olivat ennen vuotta -93? Kampissahan oli aikoinaan ns. lyhyt ja pitkä kääntö. Mahdollistivatko vaihdejärjestelyt mm. minkä vaan raiteen käytön lyhyessä käännössä vai vain yhden tai kahden eri raiteen?
 
Takaisin
Ylös