Lähijunaliikenne Tampereen seudulla

Minusta todellinen erikoisuus on että R juna jatkaa Tampereelle ja T juna jää Riihimäelle

Ymmärrän että jos kirjaimet suoraan vaihdettaisiin, niin se aiheuttaisi sekaannusta matkustajien keskuudessa kun T juna ei yhtäkkia pysähtyisikään Malmilla tai Saviossa. Tämä oltaisiin kuitenkin voitu tehdä kahdessa vaiheessa, jossa ensin Tampereelle menevä juna olisi saanut kirjaimen H ja Nykyinen T olisi vaihettu R:ksi. Pari vuotta myöhemmin olisi voitu vaihtaa H T:ksi ilman sen suurempia sekaannuksia.
 
Kielilaissa on asetuksenantovaltuutus, mutta eipä ole asetusta näkynyt. Olettaisin, että hartaimmillakin svekomaaneilla ollut muuta miettimistä kuin Lahtis-nimen esiintyminen rautatieaseman kyltissä Lahdessa, jossa ruotsinkielisten asukkaiden osuus on 0,35%.

Kielilaki on liikennemerkeissä pätevä normi; miksi se ei sitten olisi rautatieliikennepaikkojen nimissä? Eli kaksikielisillä alueilla kaksikieliset nimet, yksikielisillä yksikieliset, noin pääsääntöisesti.

Lahti on pohjoismaisittain tärkeä kaupunki koska siellä järjestetään kävijämäärältään hyvin suositut pohjoismaisten hiihtolajien maailmancup osakilpailut joka vuosi ja MM-kisatkin n 10 vuoden syklillä ja kuuluu käytännössä Suur-Helsingin elinkeinoalueeseen, joten siellä liikkuu ruotsinkielisiä huomattavasti enemmän kuin 0.35 % kaupungin asukasmäärästä. Ilmeisesti se on ollut kaupungin oma tahto pitää kaksikielistä kylttiä asemalla vaikka laki ei velvoittaisi.

Rajoittamalla matkustajainfo pelkästään paikkakuntien virallisten kieliolosuhteiden mukaisiksi, jäisi ainoastaan rantaradalle, Hangon radalle ja Vaasan radalle ruotsinkieliset asemien nimet, kuulutukset ja aikataulut. Samalla voitaisiin luopua englanninkielisestäkin matkuastajainfosta koska vielä vähemmän Suomessa asuu äidinkieltään englantia kuin ruotsia puhuvia. Ruotsinkielisiä matkustaa kuitenkin säännöllisesti junilla koko maassa ja jos ei VR halua järjestää mitään matkustajainfoa ruotsiksi niin Onnibus, Finnair ja Norwegian ja muut kilpaiilijat huolehtii kyllä heistä.

Se, että rautatieliikennepaikkojen nimeämistä 1890-luvun lopulla olisi ohjannut VR:n fennomania, osoittaa välinpitämättömyttä maan historiaa kohtaan. Tuolloin käytännössä kaikki virastot, VR mukaan lukien, olivat ruotsinkielisiä. Eiköhän keskeisenä vaikuttimena ollut vuoden 1887 keisarillinen asetus, joka vahvisti nykyisenkin kielilain perusajatusta seurata kunnalista kielijakoa.

Olen elänyt siinä käsityksessä että vasta 1920-luvulla alkoi rautateillä fennomania, osittain rautatieläisammattiryhmien poliittisen järjestäytymisen ansiosta. Jos joitakin nimiä on väännelty 1800-luvulla suomalaisempaan asuun niin se on johtunut sen ajan teknologiasta eli lennättimen käytöstä. Siihen aikaan saivat rautatiet ihan itse määrätä minkä nimisiä asemat olivat eikä niiden täytynyt noudattaa paikkakuntien virallisia nimistöä.

t. Rainer

---------- Viestit yhdistetty klo 15:03 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 14:54 ----------

Minusta todellinen erikoisuus on että R juna jatkaa Tampereelle ja T juna jää Riihimäelle

Ymmärrän että jos kirjaimet suoraan vaihdettaisiin, niin se aiheuttaisi sekaannusta matkustajien keskuudessa kun T juna ei yhtäkkia pysähtyisikään Malmilla tai Saviossa. Tämä oltaisiin kuitenkin voitu tehdä kahdessa vaiheessa, jossa ensin Tampereelle menevä juna olisi saanut kirjaimen H ja Nykyinen T olisi vaihettu R:ksi. Pari vuotta myöhemmin olisi voitu vaihtaa H T:ksi ilman sen suurempia sekaannuksia.

Koko linjakartta alkaa olla sellainen himmeli ettei siitä saa mitään selvää. Ennemmin voisi olla sellainen käytäntö että junat jolla sama pysähtymiskäytäntö, olisi sama linjatunnus. Aseman laiturimonitorissa ja junan määränpääkilvessä sitten lukisi pääteasema. Silloin olisi käytössä vain seuraavat tunnukset:
Rantarata: L, E, Y
Kehärata: A1 ja A2 niinkuin Airport ja numero kertomassa kiertosuunnan
Päärata: K, H, R, T
Oikorata: Z
Vanha Lahden rata: S
Metro: M1 ja M2

t. Rainer
 
Näkemys, että vain kaksikielisillä paikkakunnilla asemien nimet ilmoitettaisiin sekä suomeksi että ruotsiksi ja muilla vain suomeksi (paitsi silloin ruotsiksi, jos yksikielinen kunta sattuisi olemaankin ruotsinkielinen) johtaisi mm. siihen, että viestin #107 reittikaaviosta pudotettaisiin esim. Tammerfors, Tavastehus, Hyvinge, Träskända ja Kervo pois.

Palveluiden keskeiset toimijat joukkoliikennealalla (VR ja MH esimerkkeinä) ovat omaksuneet sellaisen kannan, että sekä suomen- että ruotsinkieliset nimet ilmoitetaan, jos vahvistetut versiot löytyvät. Junien reittikartassa näin ollen näkyvät Tammerforsit, Lahtisit + Tavastehusit, mutteivät Lemboisit yms. Koska Kokemäen kaupunki on erikseen pyytänyt poistamaan Kumon junien kuulutuksista ja muusta informaatiosta, se on sitten poistettu.
 
Lahden asemalla on myös mielenkiintoisia kaksikielisiä opastekylttejä, kuten "Uudenmaankadulle, Till Nylandsgatan". Yksikielisessä kaupungissa kaduillahan ei edes ole ruotsinkielisiä nimiä.
 
Lahden asemalla on myös mielenkiintoisia kaksikielisiä opastekylttejä, kuten "Uudenmaankadulle, Till Nylandsgatan". Yksikielisessä kaupungissa kaduillahan ei edes ole ruotsinkielisiä nimiä.

On ainakin enemmän oikein kuin Espoossa kauppakeskus Sellon sisällä: "Viaporintori - Viaborgstorget"

t. Rainer
 
Lahden asemalla on myös mielenkiintoisia kaksikielisiä opastekylttejä, kuten "Uudenmaankadulle, Till Nylandsgatan". Yksikielisessä kaupungissa kaduillahan ei edes ole ruotsinkielisiä nimiä.

Onpa mainio yksityiskohta! Ihmettelin aikoinaan Oulun Stockmannilla, kun uloskäyntien yllä luki Kauppurienkatu / Köpmansgatan ja Saaristonkatu / Skärgårdsgatan. No, eivät olleet näitä keksineet, vaan tottahan Oulunkin kaduilla oli ollut nimet molemmilla kotimaisilla, vaikkei niitä enää katukylteissä näykään. Sama on tilanne Porissa. Sen ruotsinkielisiä kadunnimiä pääsee jostain syystä tutkailemaan Google Mapsista, joka antaa joillekin kaduille vain ruotsinkieliset nimet. Määrä on vuosien saatossa vähentynyt, mutta ainakin Östra Gränsgatan ja Riegatan sieltä edelleen löytyy.

Ovatkohan nämä Lahden ruotsinkieliset kadunnimet aitoja muotoja, vaiko rautatieaseman kilvittäjän omia keksintöjä?
 
Sama on tilanne Porissa. Sen ruotsinkielisiä kadunnimiä pääsee jostain syystä tutkailemaan Google Mapsista, joka antaa joillekin kaduille vain ruotsinkieliset nimet. Määrä on vuosien saatossa vähentynyt, mutta ainakin Östra Gränsgatan ja Riegatan sieltä edelleen löytyy.
Porin kuudes kaupunginosa on muutenkin mielenkiintoinen. Sinnehän on joihinkin kadunkulmiin kaivettu jostain syystä retrohenkisiä nimikilpiä, joissa näkyy ruotsinkielinenkin jo aikoja sitten poistunut kadunnimi. Käsittääkseni ne on asennettu melko vähän aikaa sitten. Mutta yksi erikoisuus on ollut rakennuksen seinässä kiinni pitkään. Kuudennen kaupunginosan pohjoislaidalla Maantiekadun puolella näkyy tällainen kilpi: Googlen katukuva. Katukuvan kilven (sijaitsee keskellä näkyvän talon oikealla laidalla) itse tekstistä ei selvää saa, mutta siinä on Maantiekatu suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi. Venäjänkielinen versio on muistaakseni tyyliin Ulitsa Maantiekatu, toki kyrillisin kirjaimin.

Googlen kartalla näkyy todellakin edelleen Riihikatu, Ratakatu ja Svensberginkatu ruotsiksi, ja vain ruotsiksi. Jos tarkkoja ollaan, Ratakadun eteläosa kyllä näkyy suomeksi, ja vain suomeksi (kuten pitääkin). Onkohan Ratakadun nimi ollut joskus suomeksikin Itäinen rajakatu, sitä en muista. EDIT: Itse asiassa se on ollut Itäinenkatu (lähde). EDIT2: Näkyyhän Googlen kartalla karttaa riittävästi suurentamalla kaikenlaisia nimiä ruotsiksikin suomalaisen nimen rinnalla, kuten Hemgränd ja Bangatan.
 
Viimeksi muokattu:
Näkemys, että vain kaksikielisillä paikkakunnilla asemien nimet ilmoitettaisiin sekä suomeksi että ruotsiksi ja muilla vain suomeksi (paitsi silloin ruotsiksi, jos yksikielinen kunta sattuisi olemaankin ruotsinkielinen) johtaisi mm. siihen, että viestin #107 reittikaaviosta pudotettaisiin esim. Tammerfors, Tavastehus, Hyvinge, Träskända ja Kervo pois.

Palveluiden keskeiset toimijat joukkoliikennealalla (VR ja MH esimerkkeinä) ovat omaksuneet sellaisen kannan, että sekä suomen- että ruotsinkieliset nimet ilmoitetaan, jos vahvistetut versiot löytyvät. Junien reittikartassa näin ollen näkyvät Tammerforsit, Lahtisit + Tavastehusit, mutteivät Lemboisit yms. Koska Kokemäen kaupunki on erikseen pyytänyt poistamaan Kumon junien kuulutuksista ja muusta informaatiosta, se on sitten poistettu.

Kuitenkin paunulaisen keulassa ei lue Tammerfors, ei Helsingfors, ei Tavastehus eikä Hyvinge. Siitä huolimatta matkustajat osaavat kyytiin.
 
Kuitenkin paunulaisen keulassa ei lue Tammerfors, ei Helsingfors, ei Tavastehus eikä Hyvinge. Siitä huolimatta matkustajat osaavat kyytiin.
Saattaa olla sillä tavoin, että "paunulainen" ei yhteiskunnassamme ole muodostunut sellaiseksi instituutioiksi kuin aiemmin mainitsemani esimerkit (VR ja MH). Sen verran mitä paunulaisia on tullut havaittua 3-tien reiteillä, niissä ei edes kaikkia suomenkielisisiä nimiä ole merkitty kokonaisina sanoina, vaan esimerkiksi Valkeakoski kuitataan hyvin yleisesti merkinnällä VLK.
 
Saattaa olla sillä tavoin, että "paunulainen" ei yhteiskunnassamme ole muodostunut sellaiseksi instituutioiksi kuin aiemmin mainitsemani esimerkit (VR ja MH). Sen verran mitä paunulaisia on tullut havaittua 3-tien reiteillä, niissä ei edes kaikkia suomenkielisisiä nimiä ole merkitty kokonaisina sanoina, vaan esimerkiksi Valkeakoski kuitataan hyvin yleisesti merkinnällä VLK.

Ehkä jos kyselisi sellaiselta yhteiskuntamme osalta joka käyttää hyvinkin säännöllisesti Helsinki-Tampere välin linja-autopalveluita niin vastaus olisi vähän päinvastainen. Onnibussin ja Pohjolan Liikenteen kuten nyt myös Savonlinjan ongelma on ollut murtautua tunnettavuudessa Paunun rinnalle. Kuinka moni muistaa/tietää että ajaa Tampere-Helsinki väliä myös Länsilinjat ja Osmo Aho? Volyymistä on myös tunnettavuus kiinni. Valtakunnanlaajuisesti tunnettavuus on pieni mutta toiminta-alueella väittäisi että merkittävän suuri. Esittämistäsi esimerkeistä MH on todellakin koko maassa toimiva, mutta VR ei toimi koko maan alueella (ts. on paljon kuntia joiden alueella ei ole kiskoja ja sitä kautta kiskoliikennettä). Itse asiassa tätä sivuten viimeaikainen Expressbus-tuotemerkin "surkastuminen" on ainakin minua ihmetyttänyt että miksi Paunu jolla on hyvin vahva oma tuotemerkki pitää kiinni EB:stä?
 
Ehkä jos kyselisi sellaiselta yhteiskuntamme osalta joka käyttää hyvinkin säännöllisesti Helsinki-Tampere välin linja-autopalveluita niin vastaus olisi vähän päinvastainen. Onnibussin ja Pohjolan Liikenteen kuten nyt myös Savonlinjan ongelma on ollut murtautua tunnettavuudessa Paunun rinnalle. Kuinka moni muistaa/tietää että ajaa Tampere-Helsinki väliä myös Länsilinjat ja Osmo Aho? Volyymistä on myös tunnettavuus kiinni. Valtakunnanlaajuisesti tunnettavuus on pieni mutta toiminta-alueella väittäisi että merkittävän suuri. Esittämistäsi esimerkeistä MH on todellakin koko maassa toimiva, mutta VR ei toimi koko maan alueella (ts. on paljon kuntia joiden alueella ei ole kiskoja ja sitä kautta kiskoliikennettä). Itse asiassa tätä sivuten viimeaikainen Expressbus-tuotemerkin "surkastuminen" on ainakin minua ihmetyttänyt että miksi Paunu jolla on hyvin vahva oma tuotemerkki pitää kiinni EB:stä?

Kyse on siitä että useimmat bussifirmat toimivat vain paikallisesti kun taas VR ja lentoyhtiöt valtakunnallisesti. Tietysti yrityskauppojen myötä joistakin bussiyhtiöistä on tullut valtakunnallisia tai ainakin niin että niiden toiminta kattaa puoli Suomea. Esim silloin kun Savonlinja osti H.J. Homströmin alkoi yhtäkkiä saada palvelua ruotsiksikin Savonlinjan busseissa, ainakin Kotka-Helsinki reitillä. Tosin bussi tai kuski ei ollut vaihtunut, ainoastaan bussin maalaus mutta hyvä niinkin.

t. Rainer
 
Pointti ei varmaankaan ole se, että bussien linjakilvissä näytettävä informaatio olisi jollain tapaa puutteellista sen vuoksi, että paikkakuntien nimet esitetään vain yhdellä kielellä. Tarkastelin aiemmissani viesteissäni asiaa siltä kantilta, minkälaisin kriteerein valtakunnallista informaatiota jakavat toimijat (joista mainitsin nimeltä VR:n ja MH:n - tähän pitäisi listata ainakin Liikennevirasto vielä) perustelevat sen, milloin paikannimet ilmoitetaan myös ruotsiksi. Itse päättelin, että silloin kun paikannimestä on olemassa vahvistettu nimi ruotsiksikin, se ilmoitetaan jollei toisin pyydetä tekemään. En tähän juttuun ole esittänyt omaa kantaani, koska sellaista ei oikein ole. Mielestäni VR:n ja Liikenneviraston, samoin kuin Matkahuollonkin omaksuma toimintatapa on mielekäs, vaikka ihan varmasti joissakin asiayhteyksissä pärjättäisiin vähemmälläkin informaatiolla. Liian runsas informaatio joissakin tilanteissa voi olla negatiivistakin, kun silloin tärkein juttu voikin mennä ohi.
 
Vaikka EB-brändi onkin kuihtunut, niin mitä sen suurempaa väliä sillä on vaikka muutama firma siitä pitääkin kiinni? Bussien ulkonäkö tunnetaan ja aikataulut ja tarjousliput löytyvät kätevästi matkahuollon sivuilta. Homma toimii mielestäni moitteettomasti, joten siinä suhteessa ei ole ainakaan haitaksi, että bussin kyljessä on tuttu nuoli ja ExpressBus-teksti.
 
Muutenkin yksikielisten alueiden nimistön osalta kannattaisi pysyä yksikielisyydessä. Nuo "Lempäälä, ruotsiksi Lempäälä" - tekstit tahtovat kääntyä komiikan puolelle.
Samaa mieltä. Helsingissä on jo pidemmän aikaa huvittanut kyltit "Metro Metro", "Arabia Arabia" jne. osv., ja jokin aika sitten kun HSL ja VR uudistivat lähijunakartat, käytäntö levisi myös lähijuna-asemille. Tässä ei ole mitään järkeä, aivan kuin pitäisivät suomenruotsalaisia dorkina, jotka eivät ymmärrä boldattua eli suomenkielistä nimeä, mutta sitten sama nimi ilman boldausta muuttuu ymmärrettäväksi… :lol:

Mitä puolestaan Östermyraan tulee, se ei koskaan ole ollut Seinäjoen kunnan virallinen ruotsinkielinen nimi. Nimen antoi Seinäjoen rautatieasemalle VR Törnävällä sijainneen Östermyran ruukin mukaan, kun ajan tapaan kuului ruotsinkielisen nimen kehittäminen asemille. Iltasen "Radan varrella" -kirjan tietojen perusteella toukokuussa 1897 eli aika tarkkaan 120 vuotta sitten on tehty nimireformi, jossa Lembois, Turengi ja muut vastaavat ovat saaneet kenkää. Seinäjoki/Östermyran osalta kirjan merkintä on epäselvä, mutta näyttäisi siltä, että myös Östermyra on kadonnut nimestä jo 1800-luvun lopulla.
Mielenkiintoista. Mulla on jokin käsitys siitä, että esimerkiksi Vaasan radan asemia Tampereelta alkaen ovat olleet mm. "Vehmais" ja "Orihvesi", jälkimmäisen ollessa siis lähinnä murteellinen nimi, vrt. orhi. Samasta syystä Oripää lausutaan paikallisella murteella "orippää".

Valtionrautatiet on aika ajoin ollut varsinainen fennomaanien linnake joten en ihmettele miksi ruotsinkielisistä asemien nimistä on haluttu eroon. Jossain vanhoissa asemakylteissä on lukenut esim "Tågen till Viipuri" ja yhteen aikaan ei edes Lahden asemalla ollut ruotsinkielistä nimeä mutta joskus 1980-luvulla joku viranomainen pakotti palauttamaan sen. Toisaalta joidenkin asemien nimet ovat ylipäänsä olleet aika keksittyjä eivätkä aina vastaa todellista maantieteellistä sijaintia, ja paikkakuntaa on alettu nimetä rautatieaseman mukaan, kuten esim Korso tai Kera.
Olen ihmetellyt itse ihan samaa. Joissain vanhoissa Turisti-aikatauluissa on myös samaa normatiivisuutta, että ”yksikielisellä paikkakunnalla olkoon vain yksi nimi”, tyyliin ”vagnar till Pori”. Toisaalta sitten samoihin aikoihin alkoi ilmestyä väkisin väännettyjä asemannimiä ruotsinkielisille alueille, pahimpina esimerkkeinä Bennäs –> Pännäinen ja Grankulla –> Kauniainen. Tällaiset turhat neologismit voisi poistaa tarpeettomina ja epäesteettisinä (Kauniainen on itse asiassa parhaasta päästä näistä uudisnimistä, koska se ei ole nimenä varsinaisesti ruma).

Kielilaki on liikennemerkeissä pätevä normi; miksi se ei sitten olisi rautatieliikennepaikkojen nimissä? Eli kaksikielisillä alueilla kaksikieliset nimet, yksikielisillä yksikieliset, noin pääsääntöisesti.
Tämä on mielenkiintoinen kysymys, mutta käännän sen itse mieluummin toisin päin: jos rautateillä ja virallisilla kartoilla käytetään molempien kielien mukaisia paikannimiä (silloin kuin sellainen on), miksi tieliikenteen opasteissa ei?

Vaikka esimerkiksi Tampereen asemien opasteiden muuttaminen yksikieliseksi ei sinänsä suoraan rikkoisi kielilakia, sen voi tulkita kuitenkin olevan lain henkeä vastaan (35 §: viranomaisten tulee toiminnassaan vaalia maan kielellistä kulttuuriperintöä ja edistää molempien kansalliskielten käyttämistä).

Sellainen normatiivisuus, jossa kaksikielisiä kylttejä on ylipäätään vain kaksikielisissä kunnissa ja muualla yksikielisiä on tieliikenteen puolella johtanut muun muassa tämän kaltaisiin hölmöilyihin:
Näyttökuva 2016-01-13 kello 18.48.05.png

---------- Viestit yhdistetty klo 03:13 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 02:44 ----------

Lahden asemalla on myös mielenkiintoisia kaksikielisiä opastekylttejä, kuten "Uudenmaankadulle, Till Nylandsgatan". Yksikielisessä kaupungissa kaduillahan ei edes ole ruotsinkielisiä nimiä.
Tää taisi tulla siinä vaiheessa, kun asemaa Oikoradan yhteydessä myllättiin. Muistan naureskelleeni kyltille jo Oikoradan avajaispäivänä; sinänsä oikein käännetty, mutta vahinko, että kunta on vain suomenkielinen! :)

Sama on tilanne Porissa. Sen ruotsinkielisiä kadunnimiä pääsee jostain syystä tutkailemaan Google Mapsista, joka antaa joillekin kaduille vain ruotsinkieliset nimet. Määrä on vuosien saatossa vähentynyt, mutta ainakin Östra Gränsgatan ja Riegatan sieltä edelleen löytyy.
Google Mapsin Porin ruotsinkieliset nimet ovat suuri mysteeri. Ne kun ovat sinänsä aivan oikeita kaupungin vanhoja ruotsinkielisiä nimiä yli sadan vuoden takaa, ja toisaalta sitten uusia nimiä, jotka nekin on aivan oikein käännetty suomenkielisistä. joitakin vuosia sittenhän ylipäätään koko Suomi oli Googlen bugin takia täynnä "kaksikielisiä" kadunnimiä, mikä johtui siitä, että Google jostain syystä oli kopioinut saman nimen molemmat kielimuodot kaikkiin kuntiin. Tämä ei kuitenkaan selity Porin kohdalla, sillä Porissa on uniikkeja ruotsinkielisiä nimiä (Stora Slottsgatan, Självständighetsgatan, Luviaallén, Storsandsesplanaden) ja toisaalta Porin epävirallisia ruotsinkielisiä nimiä näkyy kartalla vieläkin. Liekö kyse jonkun asianharrastajan henkilökohtaisesta taideprojektista tms.? Googlettamalla ei vastausta löydy.

Moderaattori saisi muuten tämän kielikeskustelun siirtää asianomaiseen ketjuun
 
Osana valtion alueellista lähijunaliikennepilottia Tampereen seudulla alkaa 15.12.2019 lähijunaliikenne reitillä Toijala - Tampere - Nokia (pysähdyspaikat: Toijala, Viiala, Lempäälä, Tampere, Nokia). Suurin osa lähdöistä ajetaan vain osuudella Tampere - Nokia. Liikennettä on arkisin aamu- ja iltaruuhka-aikoina.

Junat ovat:
301 Tampere 5:38 - Nokia 5:53 M-P
302 Nokia 6:00 - Tampere 6:15 M-P
303 Tampere 6:50 - Nokia 7:05 M-P
304 Nokia 7:10 - Tampere 7:25 M-P
305 Tampere 7:35 - Nokia 7:50 M-P
306 Nokia 8:00 - Toijala 8:44 M-P
307 Toijala 8:50 - Tampere 9:18 M-P
310 Tampere 14:37 - Toijala 15:05 M-P
311 Tampere 15:35 - Nokia 15:50 M-P
312 Nokia 16:10 - Tampere 16:25 M-P
313 Toijala 16:05 - Nokia 16:50 M-P
314 Nokia 17:10 - Tampere 17:25 M-P
315 Tampere 17:35 - Nokia 17:50 M-P
316 Nokia 18:10 - Tampere 18:25 M-P
317 Tampere 18:35 - Nokia 18:50 M-P
318 Nokia 19:10 - Tampere 19:25 M-P

Lähde: LVM:n ja VR:n välinen ostoliikennesopimus 1.1.2020 - 31.12.2020
 
Takaisin
Ylös