Länsi-Helsingin raitiotie

ettäjaa sanoi:
Vihdintien ratikka korvaa yhteyden Haagan ympyrältä keskustaan ja linjan 59 jatke korvaa loput. Sen sijaan että linjasta 30 tehtäisiin ratikan liityntälinja, se vain napsaistaan linjaan 59 kiinni.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuossahan on aivan luokaton palvelutaso matkoilla keskustasta Konalaan. A-junaa ja bussia 59 ei pysty synkronoimaan keskenään Pitäjänmäen asemalla, 59 ei pysty saapumaan Pitäjänmäen asemalle täsmällisesti saapuessaan Herttoniemen aseman suunnasta vaan saapuu miten sattuu, Pitäjänmäen asemalla ei ole mitään palveluita, joita käyttää vaihdon yhteydessä ja Pitäjänmäen asemalla ei ole edes lämmintä odotustilaa. Käytännössä siis odotetaan vaakasuoraan satavassa lumisateessa bussia 14 minuuttia.

Jos taas vaihtaa Vihdintien raitiotiestä linjalle 59, raitiovaunu on hitaampi kuin bussi ja pitää samalla tavalla odottaa sään armoilla ilman palveluja, vaikka hyvällä tuurilla raitiovaunun ja bussin saa ehkä synkronoitua.
 
Viimeksi muokattu:
Minä vain sanoi:
A-junaa ja bussia 59 ei pysty synkronoimaan keskenään Pitäjänmäen asemalla
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei ole ollenkaan mahdotonta, että 59:lle tulisi junien kanssa synkronoitu vuoroväli ruuhkan ulkopuolella. Nykyinen 10-15 minuuttia arkisin ja lauantaisin muuttuisi siis junan 10 minuutin vuoroväliksi. Ruuhka-ajan 7-8 minuutin vuorovälistä voisi taas sanoa, että odotusajat ovat melko lyhyet riippumatta siitä, onko edellinen 59 juuri lähtenyt pysäkiltä. Eipä se siltikään ole mitenkään ideaalia toki. Aikanaan ehdotettu 59B ratkaisisi ongelman. Jos 59:n vuoroväli säilyisi 10 minuutissa ruuhka-aikana, ja Herttoniemi–Pajamäki/Konala-reitillä kulkisi apulinja myös 10 minuutin vuorovälillä, synkronointi onnistuisi edelleen.
Minä vain sanoi:
ja Pitäjänmäen asemalla ei ole edes lämmintä odotustilaa
Klikkaa laajentaaksesi...
Sanoisin että tämä on mainitsemistasi asioista se isompi ongelma, ja huonosti toteututtu ympäri HSL-aluetta. HSL:llä on visio vaihdollisten yhteyksien lisäämisestä mutta kunnilla tai HSL:llä ei tunnu olevan mitään ideaa, miltä hyvän vaihtopaikan kuuluisi näyttää.
 
Tämän osalta uusi valtuustostrategia ei muuta mitään. Meillähän on pitkä perinne, että toteutuksessa jo oleviin hankkeisiin ei kosketa, vaikka vaalikausi vaihtuu, ja hyvä niin.
 
Nykysuunnitelmassa linja 5 ohittaisi Töölön tullin, mutta pysähtyisi Jalavatiellä. Järjetön ajatus, toivottavasti suunnitelmia vielä viilataan. Vaihtaisin nuo toisin päin. Tullinpuomin pysäkki mahtuisi huoltoaseman edustalle, onhan siinä ennen ollut nelikaistainen katukin.
 

Liitetiedostot

  • IMG_11_08_17-003.jpg
    IMG_11_08_17-003.jpg
    229.2 KB · Lukukerrat: 41
Knightrider sanoi:
Nykysuunnitelmassa linja 5 ohittaisi Töölön tullin, mutta pysähtyisi Jalavatiellä. Järjetön ajatus, toivottavasti suunnitelmia vielä viilataan. Vaihtaisin nuo toisin päin. Tullinpuomin pysäkki mahtuisi huoltoaseman edustalle, onhan siinä ennen ollut nelikaistainen katukin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei kai Topeliuksenkadun yhteyden vaikutuksesta ratikkalinjastoon ole vielä mitään varmaa päätöstä? Joka tapauksessa tuon kuvan osoittamalta kadunpätkältä ei käsittääkseni tulisi kulkemaan mikään linja, vaan se rakennettaisiin ainoastaan varikkoyhteydeksi. Topeliuksenkadulta tuleva ratikka jatkaa Tukholmankadulle. Näin ainakin yleissuunnitelman mukaan.
 
Muistelen, että Vihdintien ratikan yhteyteen on perustettu uusi kantakaupungin sisäinen linja Perämiehenkadun silmukasta Meilahteen, ja eri versioissa sen päättäri on milloin Rusinassa, milloin Kuusitiellä. Lopullinen määräytynee sen mukaan, miltä muu linjasto silloin näyttää. Jos 11 jatkuu poikittaislinjana Muvuun, niin Rusina vapautuu (seiskalta) tuon uuden femman käyttöön.
 
Mielestäni järkevämpää olisi vain siirtää Naistenklinikan pysäkki toiseen päähän kyseistä risteysväliä. Silloin Töölöntullin vaihtoyhteys onnistuu riippumatta siitä, jatkavatko Topeliuksenkadun linjat Tukholmankadulle vai Manskulle. Pysäkki siirtyisi n. 150 metriä ja uudeksi pysäkinväliksi etelän suuntaan tulisi n. 500m. Vaikka tuo ei ole erityisen lyhyt pysäkinväli, ei se myöskään mielestäni ole kohtuuttoman pitkä.
 
ettäjaa sanoi:
Mielestäni järkevämpää olisi vain siirtää Naistenklinikan pysäkki toiseen päähän kyseistä risteysväliä. Silloin Töölöntullin vaihtoyhteys onnistuu riippumatta siitä, jatkavatko Topeliuksenkadun linjat Tukholmankadulle vai Manskulle. Pysäkki siirtyisi n. 150 metriä ja uudeksi pysäkinväliksi etelän suuntaan tulisi n. 500m. Vaikka tuo ei ole erityisen lyhyt pysäkinväli, ei se myöskään mielestäni ole kohtuuttoman pitkä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Pitäisin itse järkevänä pysähtymistä kummassakin paikassa, koska Naistenklinikka, Lastensairaala ja Puistosairaala ovat merkittäviä matkakohteita. Olisihan tuo lyhyt pysäkinväli, mutta nuo ovat aivan eri tavalla merkittäviä kohteita kuin tyyliin Rautalammintien pysäkin vieressä sijaitsevat asuintalot. Naistenklinikan voisi ehkä siirtää Topeliuksenkadun ja Stenbäckinkadun risteyksen eteläpuolelle, jotta pysäkkiväli ei ole ihan niin lyhyt. Samalla poistettaisiin Kirjailijanpuiston pysäkki.
Viesti yhdistetty automaattisesti:

Mietin myös, että voisi olla hyvä rakentaa Haagan liikenneympyrän raitiotiet ja pysäkit siten, että jos joskus halutaan ajaa Pitäjänmäentieltä kantakaupungin suuntaan raitiovaunuja, pystyy risteykseen rakentamaan vaihteet sitä varten suhteellisen helposti. Tuota varten ei ole mitään varausta toisin kuin esimerkiksi Munkkiniemen ja Otaniemen välistä raitiotietä varten, jos ymmärrän hankesuunnitelman oikein.
 
Viimeksi muokattu:
Jolittn sanoi:
Ei kai Topeliuksenkadun yhteyden vaikutuksesta ratikkalinjastoon ole vielä mitään varmaa päätöstä? Joka tapauksessa tuon kuvan osoittamalta kadunpätkältä ei käsittääkseni tulisi kulkemaan mikään linja, vaan se rakennettaisiin ainoastaan varikkoyhteydeksi. Topeliuksenkadulta tuleva ratikka jatkaa Tukholmankadulle. Näin ainakin yleissuunnitelman mukaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Linjasto 2040-prujussa Topeliuksenkadun kantakaupunkilinja 5 päättyy Kuusitielle, ja siinä on mainittu myös pysäkit joilla pysähdytään. Varmasti suunnitelma elää, mutta nostan asian esiin mieluummin ennen kuin jälkeen liikenne- ja katusuunnitelmien teon. Minusta oli erikoista, että tuollaista edes ehdotetaan.

Olen samaa mieltä Minä vain:n kanssa siitä, että molemmat kohteet ovat liian tärkeitä pysäkin yhdistämiseen. Varsinkin, kun kyseessä on kantakaupunki- eikä pikaraitiolinja. Sen sijaan Jalavatien pysäkki on noista turhin. Manskun linjat pysähtyvät joka tapauksessa Töölön tullilla, eikä ole järkeä pysähtyä heti perään uudestaan. Kuusitie on riittävän lähellä seuraavaksi pysäkiksi, kun välissä ei ole mitään erityiskohteita.
 
339-DF sanoi:
Muistelen, että Vihdintien ratikan yhteyteen on perustettu uusi kantakaupungin sisäinen linja Perämiehenkadun silmukasta Meilahteen, ja eri versioissa sen päättäri on milloin Rusinassa, milloin Kuusitiellä. Lopullinen määräytynee sen mukaan, miltä muu linjasto silloin näyttää. Jos 11 jatkuu poikittaislinjana Muvuun, niin Rusina vapautuu (seiskalta) tuon uuden femman käyttöön.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tarkennatko, mikä on Rusina?
 
Lexa99 sanoi:
Tarkennatko, mikä on Rusina?
Klikkaa laajentaaksesi...
Meilahden sairaalan kääntösilmukka on rakennettu puistoon, jolle on jossain vaiheessa annettu hieno, virallinen nimi: Rosina Heikelin puisto. Heikel oli Suomen ensimmäinen naislääkäri.

Tuonnimisestä puistosta ei ole kukaan koskaan kuullutkaan. Kun sinne ruvettiin sitä silmukkaa suunnittelemaan, niin nimikin sitten selvisi ainakin raitioteiden ystäville, ja minä väänsin sen tutumpaan ja helpompaan muotoon Rusinapuistoksi. Väännös onnistui niin hyvin, että sitä käytettiin silloin HSL:ssäkin, tosin ei tietenkään virallisissa yhteyksissä.
 
Kannattaa varmaan jatkossa käyttää kuitenkin paikkojen virallisia nimiä. En nähtävästi ollut ainoa, joka tätä "lempiniemeä" ei tiennyt. HSL:n ja pienen ryhmän sisäpiirinimet paikoille kun eivät oletuksena aukea muille. Lisätään vielä, että puiston nykyinen nimi on ollut asemakaavoissa ainakin vuodesta 2008 asti. Koska puisto rakentamalla rakennettiin puistoksi (aikaisemmin käytännössä viheralue, jossa ei varsinaista puistoinfraa ollut) vasta raitiotien kääntöpaikan rakentamisen yhteydessä, niin ei liene yllätys, että nimeä ei ollut kuullut koskaan aiemmin kun sitä varsinaista puistoa ei siinä ole ollut. Puistoja rakennetaan ja perustetaan ja joku uusi nimi niille on annettava.
 
Viimeksi muokattu:
[edit: puisto on ollut siinä 1950-luvulta lähtien osana kadun pohjoispuolella olevaa Tukholmanpuistoa. Kartoissa ja kaavakartoissa esiintynyt vaihtelevasti nimettömänä tai osana kahden puiston kokonaisuutta, jonka läpi Tukholmankatu kulkee. Puisto on historiansa aikana pienentynyt useamman kerran ympärillä tapahtuneen rakentamisen takia ja päässyt rapistumaan 2000-luvulle tultaessa eli alkuperäisten puistokäytävien reitit ja istutukset puita lukuunottamatta ovat, joko kokonaan tai osittain hävinneet.]
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös