Länsimetron historiasta löytyy varsin hyvin tietoa, jota olen koonnut
www.kaupunkiliikenne.net -sivuilleni, mm.
Espon raideliikenteen historiaa käsittelevälle sivulle.
En kovin helposti usko Rainerin tulkintaa, jonka mukaan Helsinki olisi ollut hyvin ratikkamyönteinen Espoon suhteen tai että jotain kombi-ideoita olisi ollut 1990-luvulla. Tuon ajan olen elänyt jo aktiivisena tässä asiassa itsekin, joten en ole edes muiden muistojen varassa.
Heti kun kerkeän niin laitan niitä kuvia niistä kartoista. Saako niitä muuten julkaista foorumissa jos ne on otettu jostain kirjasta? Pitääkö ne olla rajattu niin että kirjan tekstiä ei näy mukana?
Se mikä askarrutta on, että sinun sivuillasi lukee näin:
"Espoossa ryhdyttiin suunnittelemaan ja tutkimaan virkamiestyönä pikaraitiotielinjoja jo 1990-luvun alkupuolella. Kiinnostavia yhteyksiä olivat Otaniemi – Tapiola – Leppävaara -akseli sekä yhteys mahdolliseen Jokeri-rataan. Alustavissa selvityksissä todettiin pikaraitiotie metroa halvemmaksi ja ylipäätään mielekkäämmäksi Espoon sisäisen liikenteen kannalta."
Tuo kirjan kartta kuvaa ilmeisesti virkamiestyöryhmän aikaansaannoksia. Mutta miksi siihen on piirretty Jokerin lisäksi 2 itä-länsisuuntaista linjaa koko Espoota pitkin, jotka yhtyvät Tapiolassa, ja toinen niistä alkaa Keilaniemestä, jos ei ole mitään tarkoitusta yhdistää sitä Helsingin verkkoon missään kohdassa, ja jos näiden linjojen tarkoitus ei ole korvata länsiväyläbusseja mitenkään?
Lauseen, että pikaraitiotie on mielekkäämpi kuin metro Espoon sisäisen liikenteen kannalta allekirjoitan kanssa, mutta mitä järkeä olisi ollut rakentaa laaja pikaraitiotieverkko pelkästään Espoon sisäistä liikennettä varten, ja hoitaa yhteys Helsingin keskustaan vain busseilla? Ei kuulosta kovin fiksulta.
Kyllä suunnitelman tarkoitus lienee ollut joko jatkaa pikaraitiotie Helsinkiin asti, tai sitten Keilaniemi olisi ollut vaihtoasema metron ja raitiotien välillä. Ehkä Espoossa lasketiin että Helsinki rakentaa ennemmin tai myöhemmin vaikka väkisin metron Keilaniemeen omalla kustannuksellaan?
Koska olit siihen aikaan mukana pikaraitiotie -kansanliikkeessä ESRA, niin oliko teillä minkälaista yhteistyötä noihin Espoon virkamiehiin jotka laativat omia suunnitelmia? Tai Helsingin? ESRA:n ehdotus poikkesi vissiin aika lailla virallisista ehdotuksista, mutta sen oli tarkoitus alkaa Helsingistä asti. Olisiko se ollut käytännössä sama kuin TramWest vai oliko sen tarkoitus olla Helsingin muusta raitiotiestä kokonaan erillinen järjestelmä?
Pohautuuko se suunnitelma jonka YTV esitti v 1994 ESRA:n vastasuunnitelmaksi (jota olet kommentoinut tässä:
http://www.kaupunkiliikenne.net/kommentt.htm ) , siihen Espoon kaupungin alunperin laatimaan suunnitelmaan vuodelta 1991, jossa on 2 haaraa länsiväylän suuntaisesti?
Jotkut kuvat metrosta Matinkylässä 1950-luvulla eivät ole mikään kummajainen, sillä Helsinki on suunnitellut oman raideliikenteensä laajentamista jo silloin seudun laajuudella. Maan alle rakentamisesta ryhdyttiin puhumaan 1950-luvulla. Ja tuolta ajalta ovat mm. Munkkivuoren metrovaraukset. Kuin myös Haagan pikaraitiotie.
En väittänytkään että asemakaavakartta olisi ollut Espoon kunnan laatima. Se oli erään arkkitehtitoimiston, ja tilaajana ilmeisesti Matinkylän maiden omistaja, joka halusi suunnitella paikalle lähiön. Samalla tavalla kuin aikoinaan Tapiolankin suunnitelmat teetettiin kokonaan yksityisin voimin. Mutta tässä Matinkylän varhaisessa asemakaavassa oli mukana myös metro, ja jopa kaksi pysäkkiä, ilmeisesti Castrénin johtaman metrotoimikunnan suunnitelmiin pohjautuva Suomenojalle päättyvä linja, ja se yksityiskohta on harvinainen kun on kyseessä syvälle Espoon alueen sisään teetetystä asemakaavasta. Espoo itse oli niin niihkeä että ei piirtänyt 60-80-luvuilla kaavakarttoihin mitään metroja, säilytti toki aikoinaan Smith& Polvisen ja Helsingin metrotoimiston teettämän länsimetron linjauksen varauksen aika pitkään kaavoissa, mutta ne ei saanut näkyä mitenkään.
Aluerakentamis-grynderitkään eivät laskeneet minkään länsimetron varaan. Huikein suunnitelma, Asuntosäätiön 80 000 asukkaan kaupunki Espoonlahden molemminpuolin sekä Kivenlahteen että Kirkkonummen puolelle "Pohjolan Budapest", oli sekin tarkoitettu pelkäksi autokaupungiksi. Tuskin lienee ollut tarkoitus että asukkaat käyttäisivät Helsingin matkoillaan Masalan asemaa rantaradalla?
t. Rainer