Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
Espoo.fi sanoi:Espoon valtuusto päätti Espoon eteläosien joukkoliikennejärjestelmän runkoratkaisuksi välillä Ruoholahti - Matinkylä kokonaan tunnelissa kulkevan metron edellyttäen, että seuraavat 12 ehtoa toteutuvat:
1
Valtio osallistuu järjestelmän rakentamiseen vähintään samalla (30 %) osuudella kuin muihinkin seudullisiin raideliikennehankkeisiin. Helsinki vastaa rakennuskustannuksista yhdessä valtion kanssa omalla alueellaan.
2
Valtio osallistuu aikanaan myös raideliikenteen jatkamiseen Matinkylästä Kivenlahteen samalla osuudella kuin kohdassa 1 (vähintään 30 %).
3
Espoon alueella myöhemminkin tapahtuvat raideliikenteen rakentamiset katsotaan seudullisiksi hankkeiksi, joihin valtio osallistuu vähintään samalla osuudella. Ratahankkeiden osalta kustannusjako on aikaisempien ratahankkeiden mukainen.
4
PLJ:ssä ja aiesopimuksessa mainitut Espoon alueella sijaitsevat kaikki muut isot liikennehankkeet, kuten kaupunkiradan jatkaminen Espoon keskukseen, Kehä I parantaminen ja Kehä II:n jatko toteutetaan mahdollisimman nopeasti sovitun mukaisesti.
5
Valmisteilla olevaan PLJ:n tarkistukseen sisällytetään metrolinjan jatkaminen Matinkylästä Kivenlahteen heti Ruoholahti-Matinkylän linjan jälkeen. Raide-Jokerin toteutus tulee myös sisällyttää valmisteilla olevaan PLJ:hin ja käynnistää sitä koskeva suunnittelu välittömästi.
6
Yleiskaavassa esitetään nyt päätettävä joukkoliikennejärjestelmä ja osoitetaan alueiden pääkäyttötarkoituksen rajat rakennetun ja viheralueen kesken. Samoin yleiskaavassa osoitetaan alueiden jako liike- ja toimistorakentamisen ja asumisen kesken ja edelleen asumisen jakautuminen kerrostaloalueisiin ja muihin asuinalueisiin. Joukkoliikenneratkaisu ei aiheuta yleiskaavan tarkistamistarpeita rakennettujen alueiden ja viheralueiden välillä.
7
Radan, asemien ym. välttämättömien rakenteiden rakentaminen toteutetaan perustettavan, Espoon kaupungin enemmistöomistuksessa olevan, yhtiön toimesta.
8
Vastuu liikenteen tilaamisesta annetaan YTV:lle. Liikenteen operointi ratkaistaan osana seudullista järjestelmää.
9
Asemien laatutaso on korkea ja niistä tehdään moderneja, viihtyisiä ja turvallisia ja niiden yhteyteen rakennetaan riittävät liityntäliikenteen pysäköintitilat.
10
Nykyinen metrokalusto modernisoidaan ja kiirehditään kaluston uusimista. Uuden kaluston hankinnassa painotetaan turvallisuutta, viihtyisyyttä ja toimivuutta.
11
Helsingin aikaisempien metroinvestointien kuluja ei kohdenneta Espoon maksuosuuksiin.
12
Taataan hyvin toimiva, alueellisesti kattava ja esteetön syöttöliikenne metroasemille.
Päätös syntyi useassa äänestyksessä, joissa valtuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtajan Eeva Honkanummen (vihr.) 12 ehtoa sisältävä esitys voitti äänin 63 - 1 ( 3 tyhjää) kaupunginhallituksen pohjaehdotuksen. Kati Pohjanmaan esitys siitä, että Espoon eteläosien joukkoliikennettä kehitetään linja-autojärjestelmän pohjalta hävisi sitä ennen äänestyksessä Honkanummen esitykselle äänin 19 - 45 (3 tyhjää).
Valtuusto hyväksyi kaksi toivomusta, joista toinen koski ympäristövaikutusten arvioinnin käynnistämistä välillä Matinkylä - Kivenlahti niin, että metron jatkorakentaminen voitaisiin aloittaa välittömästi Matinkylään ulottuvan osuuden valmistuttua. Toinen toivomus koski syöttöliikenteen järjestämistä aluksi bussilla ja myöhemmin raideratkaisuna Kivenlahden ja Kauklahden välillä.
Joskus se on parempi myöntää tosiasiat. Vaikka itse olen espoolainen niin olen aina ollut sitä mieltä että Espoo on monet kymmenet vuodet saanut poimia rusinat pullasta, haalia itselleen pk-seudun parhaimmat työpaikat ja veronmaksajat, ja rakentaa liikenneverkkonsa 80%:sesti autoilun varaan. Suomen muka toiseksi suurimpaan kaupungin keskustaan ei pääse tänäkään päivänä millään muulla kuin autolla ja bussilla. Ja espoolaiset tarkoittavat keskustallaan nimenomaan Tapiolaa.Mikko Laaksonen sanoi:1. Metro valittiin "reunaehtojen", ei joukkoliikenteen takia
Raskasraidemetron kohdalla Espoo maksaisi siitä n 150-200, Matinkylän metron n 200 miljoonan lisäksi. Vertailun vuoksi Vantaan kaupungilla on velkaa yli 200 miljoonaa, asukkaita n 50000 vähemmän ja verotulot aika paljon pienemmät kuin Espoolla, eikä metroa edes.Mikko Laaksonen sanoi:2. Haluttiin Kivenlahden metro, ei Matinkylän metroa
Pikaraitiotielle oli esteenä pääasiassa Helsingin kielteinen kanta. Etelä-Espoon joukkoliikenneyhteys on Helsingin ja Espoon yhteinen hanke, ei jommankumman. Helsinki ei esittänyt missän vaihessa varteenotettavia ja vapaita paikkoja pikaraitiotien linjaukselle Ruoholahden ja keskustan välille. Espoolaiset politikot omalta osaltaan pelkäsivät pikaraitiotien vaatimisella ajavansa sukset totaalisesti ristiin Helsingin kanssa. Sinänsä omituista että ns parannettu bussivaihtoehto tunneleineen olisi vienyt yhtä paljon "tilaa" kuin pikaraitiotietunnelia. Se pitää paikkana että kombivaihtoehto puljattiin pois Stadin kannalta niin että liikenne ylimitoitettiin ja sille olisi muka pitänyt rakenta oma terminaali. Pahimpana mokana sekä Helsingin että Espoon liikenneasiantuntijoiden, konsulttien että pikaraitiotieakstivistien mielestä pidän sitä että kukaan ei vakavissaan ehdottanut esim sellaista kompromissia että nykyinen Ruoholahti-Kamppi -metropätkä olisi muutettu pikaraitiotieksi (jota olisi voitu jatkaa Kauppatorin kautta Laajasaloon).Mikko Laaksonen sanoi:3. Metro päätettiin tarkoituksellisesti virheellisen valmistelun perusteella
Ei vaan reunaehdot asetettiin, jotta metroa vastustaneetkin voisivat esiintyä voittajina ja kaikille jäisi hyvä mieli. Oikeasti nämä reunaehdot ovat lähinnä sanahelinää. Miten vaikkapa kohdat 9, 10 ja 12 voisivat olla metron rakentamisen esteenä, kun näiden toteutuminen voidaan oikeasti todeta vasta metron käyttöönoton jälkeen? Ehdot 2-4 ovat puolestaan kiinni valtion tulevien vuosien rahatilanteesta, koska ei näitä varoja valmiina missään jemmassa ole. Vaikka niihin tänä päivänä rahaa luvattaisiinkin niin huomenna tilanne voi olla aivan toinen. Vastaavia esimerkkejä löytyy menneisyydestä vaikka kuinka paljon.Mikko Laaksonen sanoi:1. Metro valittiin "reunaehtojen", ei joukkoliikenteen takia
Käytännössä tarvitaan:Resiina sanoi:Tämä on ehkä tyhmä kysymys, mutta mitäs vielä tapahtuu ennen kuin rakentaminen voi mahdollisesti alkaa ?
On hauska olla PNu:n kanssa täsmälleen samaa mieltä.PNu sanoi:Ei vaan reunaehdot asetettiin, jotta metroa vastustaneetkin voisivat esiintyä voittajina ja kaikille jäisi hyvä mieli. Oikeasti nämä reunaehdot ovat lähinnä sanahelinää.
petteri sanoi:Nyt 1524 mm:n "pikaratikka"/kombi suunnitelmat heräävät varmaan aika nopeasti henkiin. Raide-Jokerihan on mitä ilmeisimmin 1524 mm:n ratkaisu.
Historian valossa pikemminkin päin vastoin. Jos metrotunnelin rakentamisesta Espooseen vielä joskus tehdään päätös, mikään muu joukkoliikennehanke ei tule etenemään vuosikymmeniin. Metro vie kaikki rahat, ja erityisesti Espoossa mikään muu "ei ole tarpeellista", kun metro ja sen liityntäliikenne hoitavat kaiken.petteri sanoi:Nyt kun tunnelin rakentaminen Ruoholahdesta Matinkylään saatiin päätettyä on yksi lukko poissa Helsingin seudun joukkoliikenteen kehittämisestä.
Bussimetro Kampista on toiminut "runkona" jo vuosikaudet. Moni metron kannattaja perustelikin eilen metroa sillä, että samahan se on, missä bussista metroon vaihtaa.petteri sanoi:Rautatientori - Tapiola runkoyhteyden puuttuminen on tehnyt raideliikenteen kehittämisestä vaikeaa.
Ymmärränkö niin, että mitä kalliimpi, sen parempi. Laadusta viis!petteri sanoi:1524 mm:n raitiotie ja kombikalusto on ollut pannassa niin pitkään kun Etelä-Espoon raideliikenneratkaisu on ollut auki. "Halpis-tason" pikaratikkasuunnitelmien kuten Tramwestin kummitteleminen on pitänyt pikaratikkatekniikan poissa keskustelusta.
Suosittelen opintomatkaa niihin kymmeniin Euroopan kaupunkeihin, joissa toimii korkeatasoinen ja nopea pikaratikka, joka pysähtyy vain pysäkeillä. Myös korttelikaupungissa. Tiedätkö, mitä tarkoittaa täydellinen liikennevaloetuus?petteri sanoi:Mielestäni korkeatasoinen pikaratikkatyyppinen raideliikenneratkaisu vaatii muusta liikenteestä eristetyn metro/kaupunkiratatasoisen radan suurelle osalle pitkistä runkoreiteistä.
Näin väittävät metron kannattajat, jotka eivät ymmärrä sitä, mistä metron suuret kustannukset muodostuvat. Suurin yksittäinen kuluerä ovat asemat rakenteineen. Niitä ei ratikka tarvitse lainkaan. www.TramWest.fi -sivuilla tämäkin on selvitetty.petteri sanoi:Tällöin korkeatasoisen pikaratikkajärjestelmän rakentaminen olemassaolevaan Etelä-Espoon kaupunkirakenteeseen olisi maksanut enemmän kuin metro. Ensin rakennettaisiin metrotason runkoreitti ja sitten vielä "pistoraiteita".
Tällainen yhteys ei ole milläänlailla tarpeen, koska tämän välin liikenne ei suunnitellulla maankäytöllä kasva niin suureksi, etteikö sen hoito olisi teknisesti mahdollista jopa busseilla. Ja jos bussien kapasiteetti loppuu, liikenteen hoito ei ole tarpeen metrolla, joka tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin ratikka.petteri sanoi:Metropäätös oli pakko tehdä, koska muuten Rautatientori - Tapiola välin runkoyhteys olisi jäänyt rakentamatta. On vaikeaa kuvitella, että Espoo olisi suostunut käyttämään joukkoliikenteeseen vielä enemmän rahaa.
Nykyistä metroa on todellakin syytä kehittää tarkoituksenmukaisempaan suuntaan. Se tarkoittaa, että metrojunat kykenevät ensin liikennöimään ilmajohdoilla, jolloin säästetään olennaisin osa eli kalliit asemat. Seuraavaksi metrojunien tulisi kyetä liikennöimään katutilassa ja lopulta tulisi vielä päästä matalaan laituriin. Tällä onkin kansainvälisessä kielenkäytössä hyvin tunnettu nimitys: Light Rail.petteri sanoi:Nyt 1524 mm:n "pikaratikka"/kombi suunnitelmat heräävät varmaan aika nopeasti henkiin. Raide-Jokerihan on mitä ilmeisimmin 1524 mm:n ratkaisu.
Optimistiselta ehkä, sillä järjen käyttöhän on tässä asiassa ollut kielletty. Mutta älykkäältä.R.Silfverberg sanoi:Tämä ehkä kuulostaa optimistiselta, mutta kun on kyse jatkosta Kivenlahteen, niin ei ole poissuljettu että se toteutetaan kombina.