Vs: Länsimetron yhteiskuntataloudelliset laskelmat on vääristelty
R.Silfverberg sanoi:
Oletan että säkin osaat ulkoa,
No en nyt sentään:smile: , mutta se on tuossa hyllyssä selän takana.
R.Silfverberg sanoi:
... niin osaatko sanoa että onko Helsingin kantakaupungille menevät automäärät tänä päivänä yli vai alle Sm&P:n ennusteen?
S&P:n sivulla 247 on taulukko, jonka mukaan vuonna 2000 ennustetaan kantakaupunkiin arkipäivän liikennemääräksi 647.000 ajoneuvoa ja 609.000 joukkoliikenteen matkustajaa.
Hassua kyllä, käsillä olevat lähteet eivät selvitä kantakaupungin rajan henkilöliikennemäärää nykyisellään, mutta niemen rajaa kylläkin. Joten verrataan sitten sitä.
S&M:n ennuste C 523.000 autoa ja 504.000 joukkoliikennematkustajaa.
H:gin tilastokirja taulukko 4.5, henkilöautoissa matkustajia 279.450 ja joukkoliikenteessä 475.300.
S&M:n väestö 1,1 milj., toteutunut 0,95 milj. S&M siis tutki koko pk-seutua, mikä tarkennukseksi todettakoon.
Mutta. S&M oletti työpaikkojen keskittyvän edelleen kantakaupunkiin, ja niin ei ole tapahtunut. En nyt ala tutkimaan analyysiä S&M:n ja toteutuneen maankäytön sijoittumisen eroista. On vähän turhan suuri työ.
Sen sijaan kiinnostava tulos lienee tämä: S&M:n ennuste 2000: joukkoliikenteen osuus 37,6 %. Toteutunut 39 %.
R.Silfverberg sanoi:
Toki tiedän että Sm&P:ssä ennustetut asukasmäärät olivat suuremmat, mutta nyt tarkoitan automääriä. Miten Sm&P olisi esim järjestänyt pysäköinnin?
Keskustasta oli tarkoitus kaataa muutama sata rakennusta moottoriteiden tieltä. Sekä pysäköintilaitosten tieltä. Periaate oli se, että pysäköintiä tietenkin järjestetään niin paljon kuin sitä tarvitaan.
R.Silfverberg sanoi:
Olisiko enemmän vai vähemmän paikkoja kuin nyt kantakaupungissa. Yritettäisiinkö pysäköintiä säädellä korkeilla maksuilla kuten nyt? Ja tuskin Sm&P olisi tietulleista hiiskahtanutkaan, vaikka moni Helsingissä jo tosissaan ehdottaa sitä.
Pysäköintipaikkatieto ei nyt sattunut silmiini. Tietullihan ei tainnut kuulua tuohon aikaan edes suomenkielen sanastoon.
R.Silfverberg sanoi:
Olin bussifriikki käydessäni kansakoulua 1960-70-luvun taitteessa, ja aika hyvässä muistissa millaiset sen ajan bussit olivat. Ainakin yksityisten liikennöitsijöiden uudet bussit päihittivät sekä HKL:n vanhat bussit että ratikat mennen tullen matkustusmukavuudessa.
Kävin koulua keskustassa ja asuin Itä-Helsingissä, josta vanhempani muuttivat meidät pois 1971. Matkustin päivittäin sekä busseilla että ratikalla.
Vanhat ratikat ja bussit olivat huonompia kuin uudet. Kaupunkibussit olivat toki karumpia kuin "turistibussit" plyysipenkkeineen. Enpä väittäisi erojen kuvaavan sitä, että bussit olivat parempia kuin ratikat, vaan selittävä tekijä oli kaluston ikä sekä tilaajan asettama varustelutaso.
Plyysipenkkiset bussit olivat varmasti mukavampia istua, mutta niissä oli joko yksi tai kaksi ovea eikä seisomatilaa muualla kuin vain kapealla käytävällä ja ilman tankoja. Ne eivät sopineet siihen tarkoitukseen, johon HKL karuja bussejaan osti.
R.Silfverberg sanoi:
Vaikka runkolinjaa käytettiin metron vastaisissa puheenvuoroissa argumenttina jo 70-luvulla, niin metron käyttöönotto ei johtanut joukkopakoon metrosta eikä uuden yksityisen bussiyhtiön perustamiseen.
Ajat olivat 1982 vähän toiset. Ne, joita joukkoliikenne ei kiinnostanut, olivat jo siirtyneet auton käyttöön. Pakkomatkustajat alistuivat mihin oli pakko alistua. Pakkomatkustajallekin oli helpompaa kiristää taloutta ja ostaa auto kuin alkaa puuhata yksityistä bussifirmaa, joka ei olisi voinut tuottaa kuin tappiota.
R.Silfverberg sanoi:
50-luvun olosuhteet ja runkolinjan alkeellinen, lähes kaikkien pikaraitioteiden suunnitteluperiaatteiden vastainen toteutustapa johti sen floppiin. Castrenia syyllistetiin, vaikka valuutta- ja resurssipula sodanjälkeisessä Suomessa oli todellinen syy.
Kyllä. Castrénin runkolinja oli suunniteltu uusille 4-akselisille vaunuille, joita ei ehditty saada. Niistäkään vaunuista, joita oli käytettävissä, ei ollut mitään hyötyä, koska välissä kulki hitaita 2-akselisia.
R.Silfverberg sanoi:
Jos HKL olisi pysynyt kovana ja luvannut että runkolinjaa olisi välittömästi jatkettu Haagoihin, niin miellä olisi tänä päivänä toimiva Pohjois-Helsinkiin ulottuva pikaraitiotieverkosto.
Ehkä. Vastustuksesta huolimatta runkolinja oli käytössä kuitenkin lähes 3 vuotta. HKL teki sen, minkä niukkojen varojen puitteissa pystyi, eli tilasi uusia busseja. Se oli välittömästi halvin ja nopein ratkaisu, mutta pitkällä tähtäimellä tietenkin kallis. Ratikkaradan pidentäminen olisi todennäköisesti ollut täysin ylivoimaista, koska olisi tarvittu rahaa sekä rataan että vaunuihin, ja vaunutoimitukset tökkivät jo valmiiksi.
R.Silfverberg sanoi:
Sinänsä outoa jos eivät osanneet ennustaa. Luulisi että USA:ssa olisi ehtinyt jo esiintyä vastaavaa ilmiötä.
Tähän en osaa vastata. Eiköhän lähtötiedot kaupunkirakenteesta kuitenkin annettu S&M:lle. Ja sekä nykyinen että silloinen tapa taisi olla, että liikenne ei muka vaikuta kaupunkirakenteeseen. Siten sitä vaikutusta ei oteta huomioon.
Antero