Laajasalon joukkoliikenneyhteys

Antero Alku sanoi:

Siksi, että ajo keskustaan sitoo kalustoa ja kuljettajia sekä edellyttää ajoradan ja tuplailmajohtojen rakentamista raideliikennesillalle. Suomeksi: maksaa älyttömästi.

Klikkaa laajentaaksesi...

Miksi sitten tätä vaihtoehtoa on pohdittu HSL:n toimesta, ja vieläpä jopa ensimmäiseksi johdinautolinjaksi esitetty 65:ttä, joka tarvitsee tälläisen ratkaisun? Ja paljonko maksaa?

Antero Alku sanoi:

Järjestelyn hyöty olisi, että harvan joukkoliikennepalvelun alueelta pääsisi vaihtamatta keskustaan.

Klikkaa laajentaaksesi...

Laajasalolaisille se on aika tärkeä pointti, mieti nyt, jos maunulalaiselta, herttoniemeläiseltä, huopalahtelaiselta, viikinmäkeläiseltä tai munkkiniemeläiseltä oletettaisiin vaihtoa.

Antero Alku sanoi:

Olet tainnut itsekin todeta, ettei vaihtaminen ole vaikeata, jos se on järjestetty hyvin.

Klikkaa laajentaaksesi...

Edelleen samaa mieltä, muttei se vain ole mahdollista Laajasalossa.

Antero Alku sanoi:

Bussin ja ratikan välillä vaihtamisen voikin järjestää aivan toisella tavalla kuin on tehty missään metron kanssa. Järjestettynä ja ajoitettuna vaihtaminen ratikan ja bussin välillä pidentää matka-aikaa minuutin, eikä siinä ole ikävää kävelyä ja odottamista, jotka lisäävät metromatkustamisen matkavastusta.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä puoli on totta, mutta ongelmana onkin Laajasalon monimuotoisuus: on tiivistä kerrostaloa, tavallista tiiviimpää omakotitaloaluetta keskituloisille ja harvaa Jollasta, no, hieman parempipalkkaisille. Sitten on Kaitalahti, joka nyt vain on pieni. Näinollen esimerkiksi Jollakseen/Kaitalahteen voi olla matkalla julkisilla vaikka 100hlö/tunti/suunta, kun Yliskylän alueella sama luku voikin olla yli nelinkertainen.

Mikä siis ratkaisuksi? (kaikissa vaihtoehdoissa ratikat kulkevat siltaa pitkin ja missään vaihtoehdossa ei suosita nykyistä käytäntöä)
1 Raitiovaunut ja bussit tahdistettuna - kaikki 8 minuutin välein. Jollaksen bussit esim. 12 hlö:n busseja.
Plussat:

1. Nopeat vaihdot
2. Et tarvitse aikatauluja matkaan silloin, kun vuoroväli on siedettävä
3. Hyvä matka-aika

Miinukset:

1. Kustannukset kaksinkertaistuvat (kolminkertainen määrä linja-autonkuljettajia)

2 Kaikki ajoneuvot keskustaan
Plussat:

1. Paras matka-aika
2. Et tarvitse aikatauluja matkaan silloin, kun vuoroväli on siedettävä
3. Sinun tarvitsee muistaa/tietää vain päätepysäkkien lähtöajat
4. Matkustamisesta tulee helpomman tuntuista ja matkustajamäärät nousevat

Miinukset:

1. Kustannukset nousevat (kaksinkertainen määrä linja-autonkuljettajia)
2. Kustannukset nousevat vielä (tuplailmajohdot)

3 Bussit Herttoniemen kautta keskustaan (Herttoniemi ainoa välipysäkki)
Plussat:

1. Samalla linjalla hoidetaan keskustayhteys ja Herttoniemiyhteys
2. Vaihdottomuus
3. Vähentää metron kuormittuneinta osaa (Herttoniemen ja Kampin väli)
4. Voit valita, vaihdatko ratikasta, vaihdatko metrosta vai menetkö "suoraan" perille

Miinukset:

1. Ei nopeaa, toimivaa yhteyttä keskustaan (jos tulet ratikalla vaihtopysäkille, voit joutua odottamaan 30min bussia, jos Jollakseen ajetaan asiakasmäärien mukaisella vuorovälillä)
2. Pisimmät linjat

Knightrider sanoi:

Miksi sitten tätä vaihtoehtoa on pohdittu HSL:n toimesta, ja vieläpä jopa ensimmäiseksi johdinautolinjaksi esitetty 65:ttä, joka tarvitsee tälläisen ratkaisun? Ja paljonko maksaa?

Klikkaa laajentaaksesi...

Eikä ole pohdittu - eikä myöskään 65 kulje ratikkasiltaa reitillään.

Kysymys on nyt siitä, ajetaanko samalle alueelle (Laajasaloon) useampaa kuin yhtä erityistä infrastruktuuria vaativaa liikennevälinettä. Kai ymmärrät, että ratikkasilta kiskoilla on hieman erilainen rakennelma kuin silta, jolla on bussille sopiva ajorata, kiskot ja kahdet ajolangat? Monimutkaisuus lisää myös kustannuksia, ja rahaa on kaupungillakin rajallisesti.

Sami Koskinen sanoi:

Eikä ole pohdittu - eikä myöskään 65 kulje ratikkasiltaa reitillään.

Kysymys on nyt siitä, ajetaanko samalle alueelle (Laajasaloon) useampaa kuin yhtä erityistä infrastruktuuria vaativaa liikennevälinettä. Kai ymmärrät, että ratikkasilta kiskoilla on hieman erilainen rakennelma kuin silta, jolla on bussille sopiva ajorata, kiskot ja kahdet ajolangat? Monimutkaisuus lisää myös kustannuksia, ja rahaa on kaupungillakin rajallisesti.

Klikkaa laajentaaksesi...

Sillalla on oltava jokin pohja, johon rata upotetaan. Olisihan se nyt tyhmää jos sitä pohjaa ei suoraan tehtäisi asfalttina. Vai minkälainen on ratikkasilta, jota ei voi ajaa bussilla? Muutaman prosentin kapeampi? Johdot ovat sitten eri asia, mutta ei olisi ensimmäinen tuplajohto maailmalla. Voidaanko muuten molempia johtoja huoltaa yhtäaikaisesti (sama työväli, samat työntekijät)?

Pitää nyt ymmärtää että jos ratikasta joutuu vaihtamaan kasiviitoseen, se vaihto voi kestää vaikka 20 / 30 minuuttia, ihan vain Jollaksen joukkoliikennetarpeen vuoksi. (h85 vuoroväli) Siksi tämä helppo vaihto ei välttämättä olekaan paras vaihtoehto. Tilanne olisi erilainen jos koko Laajasalossa olisi tasainen 5000as/km^2 asukastiheys.

Knightrider sanoi:

Sillalla on oltava jokin pohja, johon rata upotetaan. Olisihan se nyt tyhmää jos sitä pohjaa ei suoraan tehtäisi asfalttina. Vai minkälainen on ratikkasilta, jota ei voi ajaa bussilla?

Klikkaa laajentaaksesi...

Se olisi tyypillinen ei-suomalainen ratikkasilta, niin kuin nyt vaikka tämä kanadalainen tässä: http://www.sciencephoto.com/images/...cleway_on_a_river_bridge-SPL.jpg?id=846150131. Ja rataa tosiaan ei ole upotettu, päinvastoin.

Sen sijaan tyypillinen suomalaisten erityisolosuhteiden ratikkasilta on luonnollisesti sellainen, jota voi ajaa bussilla, taksilla, citymaasturilla ja mieluiten vielä täysperävaunurekallakin. Ja tietysti niin, että kun saavutetaan edellä alle 80 km/h mateleva ratikka, niin sen pääsee kätevästi ohittamaan vastaantulijoiden kaistaa.

Knightrider sanoi:

Muutaman prosentin kapeampi?

Klikkaa laajentaaksesi...

Voisi se olla 1,5 m kapeampi, mikä voi olla esim. 14% riippuen kevarin leveydestä ja kevarin ja radan välisestä suojatilasta. Joku silta-asiantuntija voisi kertoa, onko 14% kapeampi myös 14% halvempi. Ei varmaan näin paljon, mutta jonkun verran kuitenkin.

Jossain vaiheessa siltaa suunniteltiin niin, että rata olisi oikeasti asvalttikatu, jota voisi ajaa yöbusseilla ja pelastusajoneuvoilla. En tiedä uusinta tilannetta. Pelastusajoneuvot sitä eivät kuitenkaan tarvitse, Laajasaloon tulee oma pelastusasema eikä sairaankuljetuksen reitti Meikkuunkaan ole nopein ytimen kautta.

Knightrider sanoi:

Pitää nyt ymmärtää että jos ratikasta joutuu vaihtamaan kasiviitoseen, se vaihto voi kestää vaikka 20 / 30 minuuttia, ihan vain Jollaksen joukkoliikennetarpeen vuoksi. (h85 vuoroväli) Siksi tämä helppo vaihto ei välttämättä olekaan paras vaihtoehto. Tilanne olisi erilainen jos koko Laajasalossa olisi tasainen 5000as/km^2 asukastiheys.

Klikkaa laajentaaksesi...

Pitää nyt ymmärtää, että Laajasalosta tarvitaan jatkossakin yhteydet myös Herttoniemeen. Niitä yhteyksiä ei ratikalla saada ainakaan kovin nopeasti.

Siksi on tarkoitus, että ratikalla hoidetaan kerrostalojen keskustayhteydet kun taas busseilla hoidetaan kerrostalojen Herttoniemi-yhteys ja pientalojen kaikki yhteydet (vaihto joko ratikkaan tai metroon), näin karkeasti ajateltuna. Kannattaa tutustua raportteihin, niissä on saaren linjasto aika hyvin mietitty. Auki on käytännössä vaan se, minne ratikkalinjat ohjataan Liisankadulta.

Tuo 20 minuutin vaihtoaikahan on ihan totta nykytilanteessa, kun metro ja liityntäbussit eivät ole mitenkään synkassa. Jos astuu keskustassa "väärään" metroon, niin Hertsikassa tulee hulppeat odotukset. Ratikan kanssa homma voidaan hoitaa yhtä huonosti, mutta voidaan se hoitaa paremminkin, jos ratikka ja bussi ovat synkassa ja tietyiltä ratikkavuoroilta markkinoidaan hyviä vaihtoyhteyksiä tietyille bussilinjoille. Se toki edellyttäisi HSL:n markkinointipuolelta uudenlaista lähestymistapaa.

339-DF sanoi:

Se olisi tyypillinen ei-suomalainen ratikkasilta, niin kuin nyt vaikka tämä kanadalainen tässä: http://www.sciencephoto.com/images/...cleway_on_a_river_bridge-SPL.jpg?id=846150131. Ja rataa tosiaan ei ole upotettu, päinvastoin.

[...]

Tuo 20 minuutin vaihtoaikahan on ihan totta nykytilanteessa, kun metro ja liityntäbussit eivät ole mitenkään synkassa. Jos astuu keskustassa "väärään" metroon, niin Hertsikassa tulee hulppeat odotukset. Ratikan kanssa homma voidaan hoitaa yhtä huonosti, mutta voidaan se hoitaa paremminkin, jos ratikka ja bussi ovat synkassa ja tietyiltä ratikkavuoroilta markkinoidaan hyviä vaihtoyhteyksiä tietyille bussilinjoille. Se toki edellyttäisi HSL:n markkinointipuolelta uudenlaista lähestymistapaa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Kuvan silta on sinänsä erilainen, että siinä ei ole kävelijöitä tai pyöräilijöitä. Nämä kaksi ryhmää eivät tietenkään ole kovinkaan suuria, mutta olisi tärkeää (ja nyt kirjoitan tietämättä mitään kustannuksista tai niiden kasvusta), että silta palvelisi myös merimaisemien ihailua. Pointti on, että sillalla pitää olla niin paljon tilaa, että sillä viihtyy, vaikka ratikka kulkee ohi viiden minuutin välein suuntaansa. Penkkejä, tuulensuojia, kahvilaa voisi kaikkia miettiä, vaikka niin, että sillalla on kolme isompaa parvekemaista syvennystä joissa voi sitten oleskella. Juuri se, että sillalla ei ole niita autoja ja busseja voisi luoda puitteita tälle. Eihän kukaan viihdy Kulosaaren sillalla, mutta Kruunuvuorensillalla voisi viihtyäkin.

Jos päätetään laittaa siltaan ylimääräistä rahaa sen vuoksi, että siellä on mukava kävellä, istuskella tms, ei niitä kustannuksia sitten pitäisi sälyttää ratikan kustannuksiin.

Ajatus siitä, että ratikoissa selvästi kerrotaan liityntäyhteyksistä on kannatettava.

339-DF sanoi:

Pitää nyt ymmärtää, että Laajasalosta tarvitaan jatkossakin yhteydet myös Herttoniemeen. Niitä yhteyksiä ei ratikalla saada ainakaan kovin nopeasti.

Siksi on tarkoitus, että ratikalla hoidetaan kerrostalojen keskustayhteydet kun taas busseilla hoidetaan kerrostalojen Herttoniemi-yhteys ja pientalojen kaikki yhteydet (vaihto joko ratikkaan tai metroon), näin karkeasti ajateltuna.

Klikkaa laajentaaksesi...

Näinhän se menee, yhteydet pitää tietenkin säilyttää myös Herttoniemeen koska osa Laajasalon palveluista on Herttoniemessa ja myös muualla Itä-Helsingissä, ei pidä unohtaa että Laajasalo on osa ITÄ-HELSINKIÄ! En ole lukenut raportteja tulevasta Kruunuvuorenrannan joukkoliikennesuunnitelmasta mutta jos Laajasaloon vedetään esim. kaksi ratikkalinjaa niin mitä ilmeisimmin toinen vedettäisiin Yliskylään jossa sijaitsee Laajasalon "keskus" ja toisen voisi haarauttaa Reiherintielle josta nykyisen linjan 84 reittiä Gunillantielle. Santahamina,Jollas ja Kaitalahti hoidettaisiin sitten busseilla kuten tähänkin asti.

sehta sanoi:

Kuvan silta on sinänsä erilainen, että siinä ei ole kävelijöitä tai pyöräilijöitä. Nämä kaksi ryhmää eivät tietenkään ole kovinkaan suuria, mutta olisi tärkeää (ja nyt kirjoitan tietämättä mitään kustannuksista tai niiden kasvusta), että silta palvelisi myös merimaisemien ihailua. Pointti on, että sillalla pitää olla niin paljon tilaa, että sillä viihtyy, vaikka ratikka kulkee ohi viiden minuutin välein suuntaansa. Penkkejä, tuulensuojia, kahvilaa voisi kaikkia miettiä, vaikka niin, että sillalla on kolme isompaa parvekemaista syvennystä joissa voi sitten oleskella. Juuri se, että sillalla ei ole niita autoja ja busseja voisi luoda puitteita tälle. Eihän kukaan viihdy Kulosaaren sillalla, mutta Kruunuvuorensillalla voisi viihtyäkin.

Klikkaa laajentaaksesi...

Eikös tuossa kuvan sillalla kuitenkin "alakerrassa" kulje jonkinlainen cycleway.

Muuten kyllä täysin samaa mieltä kanssasi. Huonosti järjestetty kevytliikenne tuollaiseen paikkaan on yhtä tyhjän kanssa, kun ei sitä siinä tapauksessa kukaan käyttäisi. Tuossa nyt olisi aika hyvät saumat luoda suht ainutlaatuinen kävely-ympäristö todennäköisesti kuitenkin kohtalaisen inhimillisillä lisäkustannuksilla.

sehta sanoi:

Penkkejä, tuulensuojia, kahvilaa voisi kaikkia miettiä, vaikka niin, että sillalla on kolme isompaa parvekemaista syvennystä joissa voi sitten oleskella.

Klikkaa laajentaaksesi...

Olisiko syvennyksen sijasta uloke paremmin toimiva ratkaisu?

kouvo sanoi:

Eikös tuossa kuvan sillalla kuitenkin "alakerrassa" kulje jonkinlainen cycleway.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tuo kaksikerroksinen rakenne antaa alakannella kulkijoille hyvän sateen suojan.

Jos ratikkasilta rakennetaan Laajasalon toiminnallinen suuntautuminen muuttuu rajusti. Nykyäänhän Herttoniemi on luonnollinen asioimispaikka kun kaikki liikenne kulkee sen kautta. Ratikkasillan toivottavasti valmistuessa Herttoniemen merkitys Laajasalolle pienenee ja keskustan lisääntyy.

Toki Laajasalosta tarvitaan keskustayhteyden lisäksi yhteyksiä myös Herttoniemen kautta, ehkä poikittaislinja Laajasalo - Herttoniemi - Jokeri - (jatkuu jonnekin) voisi toimia.

petteri sanoi:

Jos ratikkasilta rakennetaan Laajasalon toiminnallinen suuntautuminen muuttuu rajusti. Nykyäänhän Herttoniemi on luonnollinen asioimispaikka kun kaikki liikenne kulkee sen kautta. Ratikkasillan toivottavasti valmistuessa Herttoniemen merkitys Laajasalolle pienenee ja keskustan lisääntyy.

Klikkaa laajentaaksesi...

Suuri osa Laajasalon sosiaalipalveluista toimii Herttoniemessä ja Itä-keskuksessa, osa terveyspalveluista on myös Herttoniemen sairaalan yhteydessä ja alueen TE-toimisto sijaitsee Itä-keskuksessa, nämä ovat asioita jotka tuskin muuttuvat vaikka suora ratikkayhteys keskustaan saadaankin, ratikan käyttäjiksi siirtyy varmasti suuri osa niistä työssäkäyjistä jotka nyt vaihtavat Herttoniemessä metroon, Laajasalosta käydään myös työssä ja koulussa muualla Itä-Helsingissä joten hyvät yhteydet myös Herttoniemeen ovat jatkossakin tärkeät.

aki sanoi:

Suuri osa Laajasalon sosiaalipalveluista toimii Herttoniemessä ja Itä-keskuksessa, osa terveyspalveluista on myös Herttoniemen sairaalan yhteydessä ja alueen TE-toimisto sijaitsee Itä-keskuksessa, nämä ovat asioita jotka tuskin muuttuvat vaikka suora ratikkayhteys keskustaan saadaankin, ratikan käyttäjiksi siirtyy varmasti suuri osa niistä työssäkäyjistä jotka nyt vaihtavat Herttoniemessä metroon, Laajasalosta käydään myös työssä ja koulussa muualla Itä-Helsingissä joten hyvät yhteydet myös Herttoniemeen ovat jatkossakin tärkeät.

Klikkaa laajentaaksesi...

Nimenomaan muuttuu. Esimerkiksi alueella voisi olla oma terveyskeskus kun asukkaitakin on enemmän, samoin tietenkin kouluja voi olla enemmän. Kaupungin palveluverkko elää koko ajan ja pikkuhiljaa alkaa olla jo orastavaa ymmärrystä siitä että liikenneverkko ja kaupunkisuunnittelu liittyy tähän kiinteästi. Ongelma tiivistyy oheiseen karttaan, väkiluku on laskeva useimmilla alueilla joka tekee palveluiden järjestämisestä paikallisesti vaikeaa. Iloinen poikkeus on esimerkiksi Laajasalo, lisää samaa muuallekin kaivataan.

339-DF sanoi:

Tuo 20 minuutin vaihtoaikahan on ihan totta nykytilanteessa, kun metro ja liityntäbussit eivät ole mitenkään synkassa. Jos astuu keskustassa "väärään" metroon, niin Hertsikassa tulee hulppeat odotukset. Ratikan kanssa homma voidaan hoitaa yhtä huonosti, mutta voidaan se hoitaa paremminkin, jos ratikka ja bussi ovat synkassa ja tietyiltä ratikkavuoroilta markkinoidaan hyviä vaihtoyhteyksiä tietyille bussilinjoille. Se toki edellyttäisi HSL:n markkinointipuolelta uudenlaista lähestymistapaa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Pieni mutta näppärä idea olisi laittaa kaikkiin aikatauluihin, mihin bussiin on tahdistettu 0-1 min vaihto (bussi lähtee vaikka 60s päästä raitiovaunun saapumisesta). Tälläistähän on käytetty Leppävaaran juna+bussi -yhdistelmäaikatauluissa.

teme sanoi:

Nimenomaan muuttuu. Esimerkiksi alueella voisi olla oma terveyskeskus kun asukkaitakin on enemmän, samoin tietenkin kouluja voi olla enemmän. Kaupungin palveluverkko elää koko ajan ja pikkuhiljaa alkaa olla jo orastavaa ymmärrystä siitä että liikenneverkko ja kaupunkisuunnittelu liittyy tähän kiinteästi.

Klikkaa laajentaaksesi...

Terveyskeskus Laajasalossa toki onkin mutta esim. labraan pitää lähteä Herttoniemen sairaalaan, näin on monessa muussakin kaupunginosassa koska määrättyjä terveyspalveluja on keskitetty vain isoimpiin keskuksiin. Varmasti palvelut tulevat paranemaan väkiluvun kasvaessa mutta tuskin kuitenkaan niin merkittävästi etteikö jatkossakin joutuisi käyttämään idän aluekeskusten palveluja. Laajasaloa lähinnä sijaitseva Kansan rakastama ALKO muuten sijaitsee Herttoniemessä jotta tämä viesti nyt jotenkin liittyisi Laajasalon joukkoliikenneyhteyteen niin olen ehdottomasti Sillan ja raitiovaunun kannalla, kaikenlaiset köysiradat ja trollikat eivät minusta ole varteenotettavia vaihtoehtoja.

aki sanoi:

Sillan ja raitiovaunun kannalla, kaikenlaiset köysiradat ja trollikat eivät minusta ole varteenotettavia vaihtoehtoja.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tuosta voisi melkein luulla, että trollikat ovat raitiovaunun vaihtoehtoja, kun samaan lauseeseen laitoit. Kannatat siis siltaa, raitiovaunuja, ja jotain bussityyppiä, joka ei ole johdinauto. Sillä eihän koko Laajasaloa ei voi palvella raitiovaunulla. Kukaan ei ehdottanut pelkkää siltaa pelkillä johdinautoilla, onhan Yliskylä sentään selvästi kannattava ratikkakohde.

Ja mitä järkeä on 14% kapeammassa sillassa, jotta johdinautot tai pelastusajoneuvot eivät mahdu, kun kuitenkin tosiaan tarvitaan kevyen liikenteen väylä, penkit, puskat ja kahvilat välille. Kyllä sen sillan voisi tehdä kerralla kunnolla, ainoastaan kielto yksityis/kaksituisautoilijoille. Perheautoilijat ja kimppakyytiläiset ovat sitten eri asia, jos vain tälläisien erikoisratkaisujen valvomisessa on järkeä.

Olen itse aktiivinen kevyen liikenteen väylien käyttäjä, ja olisi erittäin hyvä, jos kevyen liikenteen osio olisi leveä ja penkkejä ja kioskeja olisi matkan varrella.

On totta, että asfaltti maksaa, mutta on niitä järjettömämpiäkin hankkeita, kuten vaikkapa koko Kehä II alusta asti jatkosuunnitelmat mukaanlukien.

Knightrider sanoi:

Ja mitä järkeä on 14% kapeammassa sillassa, jotta johdinautot tai pelastusajoneuvot eivät mahdu, kun kuitenkin tosiaan tarvitaan kevyen liikenteen väylä, penkit, puskat ja kahvilat välille. Kyllä sen sillan voisi tehdä kerralla kunnolla, ainoastaan kielto yksityis/kaksituisautoilijoille. Perheautoilijat ja kimppakyytiläiset ovat sitten eri asia, jos vain tälläisien erikoisratkaisujen valvomisessa on järkeä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Pelastusajoneuvot voivat sillalla käyttää pyörätietä/jalkakäytävää, kunhan tämä tehdään tarpeeksi leveäksi ja sillan päihin laitetaan asiattoman ajon estävät tolpat/puomit, joista pääsevät kolmioavaimen tai sähköisen tunnisteen avulla sekä pelastus- että kunnossapitoajoneuvot.

Raitioradan osuus on sen sijaan syytä toteuttaa saman tyyppisesti kuin edellä esillä olleessa kuvassa, paitsi että laittaisin ajolankapylväät vain toiselle puolelle, eli kevyen liikenteen väylän puolelle rataa, jolloin niitä voi samalla käyttää valaisinpylväinä. Radan rakenne (huomaa suojakiskot) on syytä olla kuvassa näkyvän kaltainen liikenneturvallisuus- ja kunnossapitosyistä. Lisäisin tosin jonkinlaista akustoivaa materiaalia tässä kuvassa näkyvään tyyliin kiskojen väliin ja ulkopuolille.

Kiintoraideratkaisussa on muuten sekin hyvä puoli, että kansirakenteesta saadaan ohuempi kuin perinteisellä sepelitukikerroksella varustetulla raiteella ja erityisesti jos/kun Kruununsilta toteutetaan vinoköysirakenteella, niin sillasta voidaan saada hyvinkin "siro".