Laajasalon raideyhteys

Ei auta että mittaamaasi kohtaan mahtuu kun nykyisen pysäkin tähän kapeimpaan päähän ei mahdu, ainakaan poistamatta joko ajokaistoja tai pyörätietä. Tuossa metropömpelin ja ajoradan välissä on siis pyörätie sekä jalkakäytävä. Tuossa kohdassa tilaa on leveyssuunnassa noin 15 metriä vähemmän kuin mittasit. Pysäkin siirtäminen keskemmälle taas katkaisee rautatieaseman sekä City Centerin pääsisäänkäyntien välillä olevan suojatien.

Erotus on ensinnäkin yhdeksän metriä.

2opwI6W.png
NlVUBSw.png


Yleistä marginaalia oli neljä metriä.

Jäljelle jää siis noin viisi metriä, jolle pitäisi soveltaa jonkinlaista luovuutta.

  • Metropömpelistä voisi surutta leikata puolet pois, uhrina yksi hissi.
  • Koko katualueen uudelleenrakentaminen on jo sen verran kallista puuhaa, että koko metropömpelin voisi rakentaa uudelleen muutama metri pohjoisempana jotta luoviin ratkaisuihin ei tarvitsisi ryhtyä.
  • Tai sitten luovutaan kahdesta autokaistasta (1+1), josta saadaan 6m. Näinkin päästään luovista ratkaisuista eroon, ja kaupan päälle rutkasti jalankulkutilaa.

Myönnettäköön silti että jonkinlaista luovuutta tähänkin ratkaisuun tarvitaan.
 
Metropömpelistä voisi surutta leikata puolet pois, uhrina yksi hissi.

Ai ai ai, nyt Könkkölä suuttui.

Mun mielestä autokaistojen määrän vähentäminen 1+1:een ei ole mikään ongelma sen jälkeen, kun läpiajava bussiliikenne puuttuu tuolta kokonaan. (Ja 17 ei lasketa, seisköön ruuhkissa kunnes lakkautetaan).
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tai sitten ei. Käytetään lisää luovuutta: Korvataan se vinohissillä. ;)
Tarvittaisiinko tällaista keskustelua, jos olisi kyse metron rakentamisesta? Näyttää olevan metron sisäänkäyntipömpeli lähes pyhä, mutta Tapiolakaan ei ole pyhä, vaikka on suurten arkkitehtien suunnittelemaa kansallismaisemaa, kun koko paikka myllätään metron vuoksi.

Tosiasia on, että Rautatieaseman ja Kaivokadun eteläisen korttelin välissä on riittävästi tilaa tehdä 4-raiteinen ratikkapysäkki. Mutta jos haluaa vastustaa raitioliikenteen rationalisointia, niin miljoona ja yksi syytä löytyy, miksi sitä ei missään tapauksessa voi tehdä. Koska lähtökohta on, että raitioliikenteen hyväksi mitään ei saa muuttaa ja kaikki on arvokkaampaa kuin raitioliikenteen toimiminen.

Antero
 
Hei haluatteko tarkentaa, että miten tuo nelinkertainen pysäkki sitten tehtäisiin? Olisiko se vain kahdennettu pysäkki siinä aseman edessä, vai jatkuisiko raiteet erillisena Mikonkadulle saakka? Vai peräti alkaisivatko ne kahdennettuna jo Simonkadulta (Ja hirveät vaihdesysteemit Mannerheimintiellä ja Kaivokadun alkuun)?

Yksi vaihtoehto voisi olla, että tulisi kiskot Postikadulle ja toinen pysäkkipari sinne. Kaivokadun pysäkki kolmiraiteisena, jossa keskellä lomitettu ohitusraide. Ongelma: kulkisiko Postikadulla muu linja kuin 2?

Tarvittaisiinko tällaista keskustelua, jos olisi kyse metron rakentamisesta?

Antero

Tottakai tarvitaan, sellainen vinohissihän, sehän maksaisi miljoonia!
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Olisiko se vain kahdennettu pysäkki siinä aseman edessä, vai jatkuisiko raiteet erillisena Mikonkadulle saakka?

Sama kai se sikäli on, kun vaihteita tarvinnee kuitenkin pokkeustilanteita varten. Mutta ruuhkaantumisen ja häiriötilanteiden vuoksi ei tietenkään olisi ihan typerää, jos raidetta olisi Mikonkadulta Manskulle sama määrä koko matkan.

Tottakai tarvitaan, sellainen vinohissihän, sehän maksaisi miljoonia!

Apropos, automaattivino-/vertikaalihissinä voisi suunnitella kokonaisen linjan. Kunhan 15 km maksaa vähintään sen miljardin, niin joku asialle omistautunut onnistuu kauppaamaan muillekin. Nyt framille uudet liikkuvat lasikopit, jotka vievät paikasta A paikkaan B, ja molemmissa päissä odottaa iki-ihana liityntäbussi! Nimi voisi olla vaikka automaattiminimetro. :biggrin:
 
Viimeksi muokattu:
Oliko tuo kartta 339-DF:n itse tekemä? Jollei, niin ei olisi pahitteeksi mainita, mistä se on peräisin. Ja näin mielenkiintoisesta aiheesta kun puhutaan, olisi ollut todella mukava saada edes vähän selvempi kartta, tuosta ei (tällä tavoin julkaistuna) meinaa saada oikein mitään selkoa. Itse en erota siitä esim. sellaista pikku juttua kuin raitiokiskot/-radat. Todennäköisesti niitäkin siinä pitäisi näkyä?
 
Itse en erota siitä esim. sellaista pikku juttua kuin raitiokiskot/-radat. Todennäköisesti niitäkin siinä pitäisi näkyä?
Minä kyllä erotan. Ne ovat siinä autokaistojen eteläpuolella. Ja yksi kisko kiertää Rautatientorin ympäri aseman rappuja viistäen. Neljä pysäkkiä kivimiesten edessä ja yksi Ateneumin kohdalla kolmannella raiteella.
 
Se on aivan selvää että Länsimetron jälkeen Kaivokatua voi tarkkailla uudelleen liikenneseurannan jälkeen, mahdollisesti. Ratkaisu josta haaveillaan ei sinällään ole toimiva, Kaisaniemen pysäkit ovat siellä missä ovat, eikä Rautatientorille tule mitään kehärataa, kaivokadun pysäkitkin pysyvät siinä ja siinä - mutta tuplapysäkit voi myös toteuttaa. Se taas vaatii keskustelunavauksen keskustatunnelista, kun jos nähdään miten Kaivokatu 1|r|r|1 kaistaisena toimii.

Se olisi hienoa jos Simonkadun, Kaivokadun ja Manskun pysäkit olisivat risteyksessä, Aivan Pisaran yläpuolella ja Rautatieaseman vieressä, presiis.

Laajasaloon voi toteuttaa metron esim. Katajanokan kautta ja se voisi nousta sillalle. Jos se rakennettaisiin tunneliin meren pohjaan tässä tapauksessa ruhjeen takia syvyys on -40m - ohituksessa, asemat erikseen. Laajasalo (ja Santahamina) olisi aivan loistavaa metrorakentamiselle pintaan, koska maastoa on. Siihen kuuluisi mm. Laajasalon keskuksen siirto/laajeneminen.

Metroa todennäköisemmin Laajasaloon ja eteenpäin sopii pikaraitiovaunu, ja se kannattaa yhdistää muihin seudullisiin hankkeisiin kuten ns. Töölön metroon. Vain tällöin Laajasalon raideyhteydestä voi puhua pikana.

Kuten esim. Itäkeskus - keskusta 15min. Melko nopeaa.
 
Se on aivan selvää että Länsimetron jälkeen Kaivokatua voi tarkkailla uudelleen liikenneseurannan jälkeen, mahdollisesti. Ratkaisu josta haaveillaan ei sinällään ole toimiva, Kaisaniemen pysäkit ovat siellä missä ovat, eikä Rautatientorille tule mitään kehärataa, kaivokadun pysäkitkin pysyvät siinä ja siinä - mutta tuplapysäkit voi myös toteuttaa. Se taas vaatii keskustelunavauksen keskustatunnelista, kun jos nähdään miten Kaivokatu 1|r|r|1 kaistaisena toimii.

Se olisi hienoa jos Simonkadun, Kaivokadun ja Manskun pysäkit olisivat risteyksessä, Aivan Pisaran yläpuolella ja Rautatieaseman vieressä, presiis.

Ihan huomautuksen vaan, että keskustelunavausta keskustatunnelista ei tarvitsisi tehdä vaikka kävelykeskustan toteuttamisesta päätettäisiin vaikka huomenna. Se että toteutetaan joukkoliikennehanke, ei tarkoita että täytyisi toteuttaa x -määrä autohankkeita samanaikaisesti. Sinun logiikallasi voisin vaatia toteutettavaksi vaikka kuinka paljon eri joukkoliikennehankkeita pääkaupunkiseudulla, koska autoliikenne on ollut muutoin aina etusijalla.

Helsingin autoliikenne ei siten todellakaan tarvitse keskustatunnelia, vaikka yhdellä väylällä vielä vähennettäisiinkin kaistoja neljästä kahteen, varsinkin kun niillä kaistoilla mennyt bussiliikenne päättyy, ja samanaikaisesti toteutettaisiin matkustajia houkuttelevia muutoksia joukkoliikenteessä (Laajasalon raitiotie). Vai argumentoitko että ehdottamasi Laajasalon metropikaraitiotie olisi sen verran huono hanke että se ei houkuttelisi matkustajia autoliikenteestä ollenkaan, kuten Itämetron kanssa kävi, jolloin tietenkin täytyisi säilyttää kapasiteettia autoliikenteessä.

Sitten olisi vielä kiva tietää miten Kaisaniemenkadun pysäkit liittyvät Helsingin rautatieaseman välittömän edustan liikennejärjestelyihin?

Laajasaloon voi toteuttaa metron esim. Katajanokan kautta ja se voisi nousta sillalle. Jos se rakennettaisiin tunneliin meren pohjaan tässä tapauksessa ruhjeen takia syvyys on -40m - ohituksessa, asemat erikseen. Laajasalo (ja Santahamina) olisi aivan loistavaa metrorakentamiselle pintaan, koska maastoa on. Siihen kuuluisi mm. Laajasalon keskuksen siirto/laajeneminen.

Mielestäni metro ei ole kovin sopiva, jos Laajasalon keskus täytyy siirtää paikaltaan. Metron kohdalla kyse ei olekaan siitä onko tilaa, vaan siitä että millä keinoin raskasmetro saadaan sovitettua nykyiseen ympäristöön. Vaikka suomalaiset lähiöt ovatkin taajaan rakennettuja (jolloin niissä on paljon tilaa rakennusten ympärillä), joutuu metro silti alittamaan/ylittämään rakennetut alueet, mikä taas lisää kustannuksia kohtuuttomasti. Siinä mielessä Laajasalon joukkoliikenne on metroa helpommin hoidettavissa modernilla raitiotiellä, koska se sopii nykyiseen kaupunkiympäristöön ilman yhtä massiivisia rakennustöitä.

Metron rakentaminen maan pinnalle ei ole kuitenkaan ongelmatonta sekään. Maan pinnalla kulkevalla metroradalla on erittäin suuri estevaikutus, kuten esimerkiksi moottoriteillä. Maan pinnalla olevat asemat eivät myöskään paranna joukkoliikenteen saavutettavuutta, vaikka matka itse olisi vaihdoton, johtuen tasonvaihdosta (metrorataa ei saa ylittää kävellen virtakiskon vuoksi), ja harvemmasta asemavälistä.

Metroa todennäköisemmin Laajasaloon ja eteenpäin sopii pikaraitiovaunu, ja se kannattaa yhdistää muihin seudullisiin hankkeisiin kuten ns. Töölön metroon. Vain tällöin Laajasalon raideyhteydestä voi puhua pikana.

Kuten esim. Itäkeskus - keskusta 15min. Melko nopeaa.

Niin, se moderni raitiotie sopii sinne Laajasaloon Helsingin keskustasta ihan yhtä hyvin. Matka-aika ei voi olla kovinkaan paljon pidempi, koska kävelymatkat pysäkeille olisivat lyhyemmät sen takia että pysäkkejä olisi enemmän kuin metrossa, ja ei olisi aikaavieviä tasonvaihtoja. Kaiken lisäksi Töölööseen pääsisi suoralla yhteydellä nykyisiä ratikkaratoja pitkin. (Kuten ilmeisesti Laajasalon raitiotien linjastosuunnitelmissa on?) Kaiken kukkuraksi ei tarvitsisi odottaa uuden joukkoliikenneyhteyden toteuttamista Laajasaloon taas vuosia, koska raitiotiesillasta on suunnitelmat tehtynä jo. Kahden erillisen, samoja tehtäviä hoitavan raideliikennesysteemin ylläpito pienellä alueella ei voi olla myöskään kannattavaa.
 
Se taas vaatii keskustelunavauksen keskustatunnelista, kun jos nähdään miten Kaivokatu 1|r|r|1 kaistaisena toimii.

Kaivokadun autoilukapasiteetti nykyisellään muodostuu paikallisen liikennevalosumpun läpäisykyvystä. Risteäviä suuntia on paljon ja jalankulku vie valtaosan risteysajasta. Keskinopeudet ovat kävelyvauhtia ja kapasiteetti on surkea, oli kaistoja yksi, kaksi, kolme tai kymmenen suuntaansa.

Jos Kaivokatu rakennetaan uudestaan jalankulku- ja ratikkapainotteisesti esim. 339-DF:n kuvan tyyliin, autoilun kapasiteetti voi nousta huomattavasti ihan pelkästään savuna ilmaan häviävien risteyssuuntien mukana. Myös jalankulkijoiden suojatiet, oli niissä valoja tai ei, nopeutuvat risteyksien pienentyessä.
 
Kaivokadun autoilukapasiteetti nykyisellään muodostuu paikallisen liikennevalosumpun läpäisykyvystä. Risteäviä suuntia on paljon ja jalankulku vie valtaosan risteysajasta. Keskinopeudet ovat kävelyvauhtia ja kapasiteetti on surkea, oli kaistoja yksi, kaksi, kolme tai kymmenen suuntaansa.

Jos Kaivokatu rakennetaan uudestaan jalankulku- ja ratikkapainotteisesti esim. 339-DF:n kuvan tyyliin, autoilun kapasiteetti voi nousta huomattavasti ihan pelkästään savuna ilmaan häviävien risteyssuuntien mukana. Myös jalankulkijoiden suojatiet, oli niissä valoja tai ei, nopeutuvat risteyksien pienentyessä.

Monta "ongelmaa" poistuu, kunhan aseman torin puolelta Keskuskadun jatkeelta pääsy Kaivokadulle suljetaan. Vanhan h18 ongelmahan oli odotusajat noissa valoissa, kun Mikonkadun kautta olisi päässyt nopeammin. Mutta ne erityisolosuhteet, joihin liittyvät kehyskuntien autot.
 
Laajasaloon, jos sinne tulee muuta kuin liityntäbussit Herttoniemeen, on paikallaan Lauttayhteys.

Silta voi jäädä odottamaan metroratkaisua, tai siis pikaraitiolinjastoa, jolla on ydintunneli (base-tunnel) keskustassa.
 
Takaisin
Ylös