Laajasalon raideyhteys

Miksi tälläinen järjestelmä pitäisi olla olemassa? Onko syytä epäillä Anteron arviota, että raideleveydellä ei ole juuri väliä kaluston rakenteeseen?
 
Minun käsitykseni mukaan raideleveydellä on jonkin verran vaikutusta vaunun rakenteeseen ja siihen miten se voidaan kalustaa. Se tarkoittaa että 1000mm:n ja 1435mm:n kalustoon pitää olla erilainen "alusta", ihan pelkkä raideleveyden muutos ei riitä kuten 1435mm -> 1524mm.

Samoin kun tehdään iso leveys muutos esimerkiksi 2300mm -> 2650mm korileveyteen 1000 mm raideleveydellä joudutaan usein "alusta" suunnittelemaan uudelleen tai ainakin sitä muokkaamaan merkittävästi. Se, että suunnitellaan uusi ratikkamalli, kuten Transtechin Artic on toki suurempi tehtävä kuin pelkkä standardivaunun tilaaminen toimittajan valikoimasta. Jos uusi leveä vaunu suunnitellaan hyvin, toiminnallisesti se vastannee hyvin 1435mm kalustoa.

Helsingin oloissa onkin minusta paljon parempi vaihtoehto vaan suunnitella uusi leveämpi ratikkamalli kuin muuttaa raideleveyttä osalla verkosta.

---------- Viestit yhdistetty klo 11:42 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 11:35 ----------

1000 ja 2650 on harvinaisempi kuin 1435 ja 2300. Mutta ei se sitä tarkoita, etteikö 1000 + 2650 olisi täysin kelvollinen yhdistelmä.

Tästä olen siis ihan samaa mieltä.
 
Ei taida mahtua Pitkällesillalle neljää raidetta rinnakkain? Tai sitten ei ainakaan voida enää puhua omista kaistoista raitioliikenteelle...

Satelliittikuvasta veikaten silta näyttäis olevan n. 22 metriä leveä. Neljä kertaa 3,2 m ratikkakaista jättäis vielä kummallekin reunalle 4,6 m pyöräkaistalle ja jalkakäytävälle. Busseja kai olisi pakko päästää yhdelle ratikkakaistalle suuntaansa? Autoilijat tietysti repisivät joitakin vaatekappaleita jos läpiajo yksityisiltä kielletään.
 
Autoilijat tietysti repisivät joitakin vaatekappaleita jos läpiajo yksityisiltä kielletään.

En ole keskustellut suunnittelijoiden kanssa eli seuraava on ihan puhdasta mutua. Mutta jotenkin on vähän sellainen fiilis, että tuossa voisi olla sellainen ajatus taustalla, että uusi Hakaniemensilta ja liikenteen ohjaaminen Siltavuorenrantaan voisi tarkoittaa Pitkänsillan sulkemista autoilta. Sillalle jäisivät ratikat ja bussit, tietysti myös taksit sillä niiden kulkuahan ei voi rajoittaa. Onko tuo sitten lopulta kokonaisuutena parempi, en tiedä. Siltavuorenrannan valovaiheet menisivät uusiksi ja autojen päästäminen sieltä Siltasaarenkadulle vasemmalle vaatii ratikan katkaisun aika pitkäksi aikaa. Kovasti harmittelen sitä, että Pohjoisrannan valoton ja häiriötön vaihtoehto meni hylsyyn.
 
En enää muista, miksi Liisankadun ja Unioninkadun risteystä pidettiin selvityksessä Liisankadun vaihtoehdon esteenä (arktinen erityisolosuhde?). Jos Pitkällesillalle viritettäisiin neljät kiskot, niin niiden kai pitäisi jatkua vähintään Hakaniemen torilta tuohon risteykseen, jotta niistä olisi pullonkaulan avartamisen kannalta jotain apua. Miten lisäraidepari sovitettaisiin tuon liikenneympyrän kanssa? Vai läpiajon kieltäminen sillalla tekisi ympyränkin tarpeettomaksi?
 
Kuinka hyvin liikennevalo-ohjaus muuten toimii tuossa liikenneympyrässä? Tulee mieleen, että 90% täyden 4-raiteisuuden eduista saataisiin sillä, että tehtäisiin tuollainen mansku-tyylinen kääntymisraiden vaunuille siihen (mihin mahtuu muka?) ja rauhotettaisiin pitkäsillan keskikaistatkin raitiovaunukaistoiksi. Silloin pitäisi toiselta puolelta poistaa kyllä kevyenliikenteenväylä :/

Jos rautatieaseman pysäkki on niin paha paikka, niin mikseivät vaunut voisi ajaa kääntämään vaikka Vilhonkatua paraatipaikalle, bussilaitureille 1-3?
 
Liikennejärjestelyjen uusimisella on aika paljon mahdollisuuksia tuossa. Jos Pitkäsilta suljetaan autoliikenteeltä, voidaan sen seurauksena sulkea myös siihen liittyvät tienpätkät autoliikenteeltä aina Hakaniemen torille ja Varsapuistikkoon asti.

Uudelleenjärjestelyssä eniten hyötyä saa, kun konfliktisuuntia minimoidaan. Esimerkiksi Hakaniemen torin ympäriajon voi katkaista, jolloin yksi iso liikennevaloristeys muuttuu paljon pienemmäksi (suojatie jää). Bussit voi keskittää läntiselle puolelle ajorataa molempiin suuntiin, ja bussipysäkit molempiin suuntiin ratikkapysäkkien länsipuolelle. Ratikoiden itäpuolella oleva ajorata voidaan poistaa kokonaan, ja siihen voisi vaikka rakentaa talon tai talorivin joka yhdistää kauppahallin ja Metallitalon. Tai toria voi laajentaa. Tai ihan mitä vaan. Mahdollisuuksia on.
 
Liikennejärjestelyjen uusimisella on aika paljon mahdollisuuksia tuossa. Jos Pitkäsilta suljetaan autoliikenteeltä, voidaan sen seurauksena sulkea myös siihen liittyvät tienpätkät autoliikenteeltä aina Hakaniemen torille ja Varsapuistikkoon asti.

Uudelleenjärjestelyssä eniten hyötyä saa, kun konfliktisuuntia minimoidaan. Esimerkiksi Hakaniemen torin ympäriajon voi katkaista, jolloin yksi iso liikennevaloristeys muuttuu paljon pienemmäksi (suojatie jää). Bussit voi keskittää läntiselle puolelle ajorataa molempiin suuntiin, ja bussipysäkit molempiin suuntiin ratikkapysäkkien länsipuolelle. Ratikoiden itäpuolella oleva ajorata voidaan poistaa kokonaan, ja siihen voisi vaikka rakentaa talon tai talorivin joka yhdistää kauppahallin ja Metallitalon. Tai toria voi laajentaa. Tai ihan mitä vaan. Mahdollisuuksia on.
Hyvä idea!

Siihenhän voi rakentaa jonkun hienon uuden bussiterminaalin kun sinne Hakaniemeen täytyy jotain linjoja päättää.
 
Minun käsitykseni mukaan raideleveydellä on jonkin verran vaikutusta vaunun rakenteeseen ja siihen miten se voidaan kalustaa. Se tarkoittaa että 1000mm:n ja 1435mm:n kalustoon pitää olla erilainen "alusta", ihan pelkkä raideleveyden muutos ei riitä kuten 1435mm -> 1524mm.

1524 mm:n raideleveyden VR:llä taitaa nykyään olla kapeamman 1435 mm:n raideleveyden kalustoa Dm12 ja Sr3 sekä FER:llä Dr18. Alla on siis vain leveäraidetelit.

Suomessa liikkuvista tavaravaunuista kaikki läntisen yhdysliikenteen tavaravaunut ovat koreiltaan kapeita sekä itäisen yhdysliikenteen Tolstoin matkustajavaunusarja WLABmz.
 
Koska kaikki raideliikenneinvestoinnit asumisen kelpaavalla maalla on onneksi menneet läpi, niin voidaan ottaa rennosti.
 
1524 mm:n raideleveyden VR:llä taitaa nykyään olla kapeamman 1435 mm:n raideleveyden kalustoa Dm12 ja Sr3 sekä FER:llä Dr18. Alla on siis vain leveäraidetelit.

Suomessa liikkuvista tavaravaunuista kaikki läntisen yhdysliikenteen tavaravaunut ovat koreiltaan kapeita sekä itäisen yhdysliikenteen Tolstoin matkustajavaunusarja WLABmz.
Eikös myös Sr2?
 
Aivan selvästi Sr2 on normaairaideveturi. Sensijaan Sm3-6 taitavat olla Suomen raideleveydelle ja kuormaulottumalle räärälöityjä vaikka ovat ulkomaalaisvalmisteisia.
Suomen Flirtit ovat 3,2 metriä leveitä. Yhtä leveitä ovat Norjan Flirtit. Leveämpiä Flirtejä on ainakin Virossa. Ja kapeampia on monessa muussa maassa. En tiedä, mistä tässä keskustellaan enkä tiedä, miten sana "räätälöity" on määritelty. Tekisin kuitenkin sen johtopäätöksen, että Flirtiä saa tilattua eri raideleveyksillä ja eri korileveyksillä. Jos kerran matalalattiaista Flirtiä saa näin, niin miksi ei muita junia?

Myös EVR:n veturit ovat olleet käytössä mm. Conraililla 1435 mm:n rataverkolla. Telien vaihdolla selvittiin eikä tarvinnut koko veturia rakentaa uusiksi.
 
Suomen Flirtit ovat 3,2 metriä leveitä. Yhtä leveitä ovat Norjan Flirtit. Leveämpiä Flirtejä on ainakin Virossa. Ja kapeampia on monessa muussa maassa. En tiedä, mistä tässä keskustellaan enkä tiedä, miten sana "räätälöity" on määritelty. Tekisin kuitenkin sen johtopäätöksen, että Flirtiä saa tilattua eri raideleveyksillä ja eri korileveyksillä. Jos kerran matalalattiaista Flirtiä saa näin, niin miksi ei muita junia?

Myös EVR:n veturit ovat olleet käytössä mm. Conraililla 1435 mm:n rataverkolla. Telien vaihdolla selvittiin eikä tarvinnut koko veturia rakentaa uusiksi.
Keskustelu alkoi nyt käsitellä raskasta raideliikennettä eikä raitioteitä jotka ovat eri asia. Matalalattiaraitiovaunulla ei ole mitään tekemistä matalalattiajunan kanssa. Norjassa ja Ruotsissa junanvaunut ovat suurin piirten yhtä leveät kuin Suomesssa niiden vaunujen osalta jotka eivät liiku keski-Euroopassa. Ruotsalaiset sähkö- ja dieselveturit rakannettiin kapeammiksi vientimahdollisuuksia varten.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös