Laajasalon raideyhteys

Raportti lähtee siitä että kaikkia vaunuja on pystyttävä ajamaan myös nykyisen kantakaupungin verkolla, vaikka todellisuudessa tarvetta ei ole. Jokerin (ja Laajasalon) vaunut voidaan, jos tulevat kantakaupunkiin, ohjata sellaisille uusille reitillee jolla ei olisi yhteisiä osuuksia nykyisten kanssa.

t. Rainer

Kolmikiskoinen rata toimii toidella hyvin kombolla 1000/2300 mm ja 1435/2650 mm, kynnykset osuuvat yhteisen kiskon puolella n. 5 cm päähän toisistaan, joka on riittävän lähellä yhteiselle laiturille.

Tekisi se silti huomattavia ja kalliita muutoksia nykyiseen verkkoon, mutta tehtävissä sisääntuloväylien osalta, jos sellaiseen typeryyteen ruvettaisiin. Nyt suunnittelu on selvästi kuitenkin ihastunut noihin Bielefield-tyylisiin jenkkakahva-vaunuihin ja pysäkkien muutos ja liukuvat astinlaudat siirtymäajalla ovat "teknisesti mahdottomia", koska joku jossain sanoo niin.

"Penteleen pullamössöt. silloin kun minä olin nuori, niin linja-autot eivät niianneet, että pääsi kyytiin ja vammaiset ja imettävät tajusivat pysyä kotona!" Miksi ehdoin tahdoin teemme kaikesta itsellemme niin vaikeaa? Matala lattia ei ole luonnollinen rakenne sen paremmin linkalle kuin raitsikallekaan.
 
Viimeksi muokattu:
Onkohan tässä sellainen kehityskulku nähtävissä, että henkilöautoliikennettä painostettaisiin Pohjoisrantaan ja Espalle, pois Hakaniemestä ja Kaivokadulta? Hämeentien läpiajo poistuu jo, ja tämän suunnitelman yhteydessä puolet kaistoista Kaivokadulta. Ehkä tämän on laskettu mahdollistavan ratikoille omat kaistat Pitkälle sillalle, mutta sitä ei vain vielä suoraan sanota jotta kritiikki ei kaataisi koko yleissuunnitelmaa – parempi tuoda esiin "lisäselvityksen" jälkeen. Olenko liian optimisti?

Itsehän edelleen haaveilen Mannerheimintien itäpuolen pyhittämisestä keskustassa kevyelle liikenteelle ja Kaivokadun autoliikenteen ohjaamisesta kokonaan Postikadun kautta. Raitiovaunuilta poistuisi valtaosa nykyisistä liikennevaloista, käytännössä Erottajalta Kaisaniemeen olisi lähes Aleksanterinkadun tapaiset olosuhteet. Lieköhän kukaan laskenut tuolle kannattavuutta? Taitaisi olla aivan liian korkea toteutuakseen Helsingissä.
 
"Penteleen pullamössöt. silloin kun minä olin nuori, niin linja-autot eivät niianneet, että pääsi kyytiin ja vammaiset ja imettävät tajusivat pysyä kotona!" Miksi ehdoin tahdoin teemme kaikesta itsellemme niin vaikeaa? Matala lattia ei ole luonnollinen rakenne sen paremmin linkalle kuin raitsikallekaan.
Itse olen juuri nyt väliaikaisesti liikuntaesteinen sunnuntaina sattuneen työtapaturman vuoksi.

Klikkaa!

Esteettömyys on tullut nyt tutuksi (ja tulee seuraavien viikkojen ajan) ja mielestäni välttämätön osa nykyaikaa. Paluuta menneisyyden korkeisiin kynnyksen ja portaisiin ei enää ole. Kyllä on aika hankalaa könytä edes välipalattomaan NrI-vaunuun kun toiselle jalalle ei voi varata ollenkaan painoa ja kahden kainalosauvan avustuksella pitää hilata itsensä kyytiin. Onneksi nekin ovat piakkoin historiaa. Samaten Sm1/2-junat.
 
Keskustan linjausvaihtoehdot on selvitetty tarkoituksenhakuisesti ja puutteellisesti. Tässä kohtaa ammattitaito pettää. Hakaniemi on selviytynyt parhaaksi, vaikka se oikeasti on huonoin. Mietin jo, miten ulkomailla nauretaan tälle.

Osui suunnitelman selostuksesta silmään, että matkustajamäärien mallinnuksessa on oletettu, että Pisara on toteutettuna. Ts. ilmeisesti Hakaniemi on mallin mukaan käypä vaihtopaikka lähijuniin.
 
Osui suunnitelman selostuksesta silmään, että matkustajamäärien mallinnuksessa on oletettu, että Pisara on toteutettuna. Ts. ilmeisesti Hakaniemi on mallin mukaan käypä vaihtopaikka lähijuniin.

Jotenkin tuo ei kovin paljon yllätä. Hakaniemi on pitänyt jostain syystä saada keinolla millä hyvänsä näyttämään paremmalta. Vähän sellaista länsimetrotautia havaittavissa. Kohta sieltä varmaan paljastuu, että Hakaniemeen on sijoitettu myös Helsinki–Tallinna-tunnelin pohjoispää asemineen...

Jokerin raideleveysselvitys ei anna kovin paljon arvoa sille että leveämpään vaunuun mahtuu enemmän väkeä ja ne jotka liikkuvat lastenvaunujen, pyörätuolien ja rollaattoseiden tms kanssa mahtuvat paremin mukaan...

Voi voi. Tässä on taas tainnut käydä niin sanotusti rainerit. Onhan se ennenkin nähty. Haluat jotakin (leveämmät vaunut), syykin on selvillä (mukavampi matkustaa). Mutta yrität kovasti keksiä puhtaasti tuulesta temmattuja perusteluita että miksi se haluamasi vaatisi jotain mitä se ei vaadi (1435). Mutta kun niitä perusteluja ei nyt vaan ole. Esimerkiksi tuo lainaamani kohta – vaununleveys ja raideleveys ovat kaksi ihan eri asiaa, eivätkä ne oikeastaan riipu toisistaan, ei ainakaan näissä luokissa missä liikumme. Ei ole mikään "hyppy tuntemattomaan" sanoa Transulle, että levittäkää sitä meidän ratikkaa 25 cm. Mä en tietenkään ole kalustoasiantuntija, mutta jos Antero, joka vuosikausia teki töitä vaunuhankinnan parissa Helsingissä ja joka taitaa nyt tehdä vastaavaa työtä Tampereella, joskus ehtii ja viitsii nämä lukea, niin ehkä hän voi vahvistaa. Ei se Artic siitä mihinkään muutu, vaikka sen raideleveys pysyy nykyisenä ja kori on vähän nykyistä leveämpi.

Ymmärrän, että se raideleveysselvitys ei tunnu kivalta, kun se ei tue sitä mitä tahtoisit sen tukevan. Se on silti ihan asiantuntijoiden kirjoittama, enkä mä ainakaan löydä sieltä mitään vakavampia puutteita. Puhuit aiemmin 80 km/h nopeudesta. Meidän Articit pystyy siihen ihan hyvin nyt jo, testattu on. Pystyvät ihan yhtä hyvin, vaikka olisi vähän leveämpi kori.

Jos Helsinki tekisi uuden järjestelmän, eikä täällä olisi ratikoita ollenkaan, niin totta kai 2650/1435 olisi luonteva valinta. Se on standardi, kuten kirjoitat (tosin Ranskassa on päädytty useissa uusissa kaupungeissa 2400/1435, en oikein ymmärrä että miksi; on niillä toisaalta uusia järjestelmiä matalilla vaihteillakin). Mutta mitään todellista haittaa ei ole siitä, että valitaan 2650/1000. Näin voidaan tehdä, jos siihen on joku syy. Niin kuin nyt vaikka se, että kaupungissa on kymmeniä kilometrejä 1000 mm rataa ja Koskelaan on tulossa ne korjaamotilat joka tapauksessa. Helsinki on nyt lyönyt lukkoon 2400/1000. Olen sun kanssa samaa mieltä siitä, että se vaunu on ahtaampi kuin 2650 ja näkisin mielelläni 2650-vaunuja Jokerilla ja miksei Laajasalossakin. Ymmärrän kuitenkin valitun ratkaisun. Vaikka se ei ole paras, niin on se silti ihan okei. Se, mitä en ollenkaan ymmärrä, on että 2400:n kasvattaminen 2650:een jotenkin sun mielestä pakottaisi 1000:n kasvattamisen 1435:een samalla. Näin ei ole, ei vaikka miten muuta väittäisit.

Jos bulevardisointi lähtee käyntiin ja sen myötä pääradat (Mansku, Hämeentie, Mäkelänkatu) pannaan kuntoon, niin pidän hyvin todennäköisenä, että meillä on siinä vaiheessa kaksiportainen 1000-verkko. Pääradoilla ajetaan 2650-kalustolla, mutta Viipurinkadut ja Tehtaankadut jäävät nykyiselle speksille. Saa nähdä saako sitä päivää nähdä.
 
Voi voi. Tässä on taas tainnut käydä niin sanotusti rainerit. Onhan se ennenkin nähty. Haluat jotakin (leveämmät vaunut), syykin on selvillä (mukavampi matkustaa). Mutta yrität kovasti keksiä puhtaasti tuulesta temmattuja perusteluita että miksi se haluamasi vaatisi jotain mitä se ei vaadi (1435). Mutta kun niitä perusteluja ei nyt vaan ole. Esimerkiksi tuo lainaamani kohta – vaununleveys ja raideleveys ovat kaksi ihan eri asiaa, eivätkä ne oikeastaan riipu toisistaan, ei ainakaan näissä luokissa missä liikumme. Ei ole mikään "hyppy tuntemattomaan" sanoa Transulle, että levittäkää sitä meidän ratikkaa 25 cm. Mä en tietenkään ole kalustoasiantuntija, mutta jos Antero, joka vuosikausia teki töitä vaunuhankinnan parissa Helsingissä ja joka taitaa nyt tehdä vastaavaa työtä Tampereella, joskus ehtii ja viitsii nämä lukea, niin ehkä hän voi vahvistaa. Ei se Artic siitä mihinkään muutu, vaikka sen raideleveys pysyy nykyisenä ja kori on vähän nykyistä leveämpi.

Ymmärrän, että se raideleveysselvitys ei tunnu kivalta, kun se ei tue sitä mitä tahtoisit sen tukevan. Se on silti ihan asiantuntijoiden kirjoittama, enkä mä ainakaan löydä sieltä mitään vakavampia puutteita. Puhuit aiemmin 80 km/h nopeudesta. Meidän Articit pystyy siihen ihan hyvin nyt jo, testattu on. Pystyvät ihan yhtä hyvin, vaikka olisi vähän leveämpi kori.
Mun näkemys on se, että jos kerran rakennetaan uutta niin tehdään se kunnolla. Raideleveysselvitys naulaa kiinni vaunujen kooksi 2400/1000 synergiaetujen vuoksi, mutta jos ne synergiaedut rajoittuvat vaunujen ja ratojen kunossapitoon nii matkustajien etu painaa mielestäni enemmän.

Transtechillä on tällä hetkellä vain 2400/1000 mm vaunu referenssinä ja se varmaan tarjoaa Tampereelle 2650/1435 koska se tarvitsee referenssejä tästä hyvin yleisestä vaunukoosta että se voi tarjota sitä muille kaupungeille. Tampereen tarjouksessa voi varmaan ottaa huomioon että suunnittelukustannuksia ei tarvitse maksattaa vain Tampereella koska vaunutyppi menisi varmaan kaupaksi muille kunhan yksi kauppa ensin saadaan. 2650/1000 mm on niin harvinainen koko että se vaatii koko vaunun uudelleensuunnittelua ilman varmuutta että mikään muu kaupunki ostaa sen.

t. Rainer
 
”Sorsan talon” ikkunoiden alta kulkeva raitiovaunu huolestuttaa Helsingin Merihaasssa http://www.hs.fi/kaupunki/a1455591022091?jako=7eda028cd1a77af050a0a412372dc447

Pahimmat nimbyilykohteet lienee asuntola syrjäytyneille tai vammaisille sekä uusi raitiotielinjaus.

Tavallaan ymmärrän tuon, mitä nyt perustelut lähtevät hieman lapasesta. Tuskin kukaan merihakalainen edes odottaa sitä, että suurin ääni heidän ikkunansa alla on linnunlaulu...

Se, miksi tuossa linjauksessa on ongelmia, on minusta tuon maakaistaleen kapeus. Puita todennäköisesti jouduttaisiin kaatamaan tuolta alueelta, lisäksi tuo hankaloittaisi rannan käyttöä. Muutenkin pidän arvokkaana sitä, että rantoja jätetään yleiseen käyttöön eikä niitä rakenneta umpeen. Haastava paikka tuo on joka tapauksessa, sillä esimerkiksi radan vieminen Merihaan tunnelin kautta Haapaniemenkadulle ja siitä Sörnäisten rantatien ylitse Haapaniemenkadulle ei liene järkevää, vai olisiko?
 
Mutta se on luonnollinen rakenne ihmiselle. Joukkoliikennevälineitä tehdään ihmisille, ei muille joukkoliikennevälineille.

Ideaalinen rakenne paikallisliikenteeseen olisi kaksikerroksinen ajoneuvo, jossa yläkerrassa on tiheästi istuimia yhtenäisenä rivinä ja alakerrassa väljempää.

Maksaisi varmaan vain niin saamaristi, plus pysäkkiajat voisivat pidentyä.
 
Viimeksi muokattu:
Jos tähän typeryyteen ryhdytään, että Laajasalon vaunut ajavat Pitkän sillan kautta, onko Snellmaninkadun ja Hakaniemenrannan risteysten välille mitenkään mahdollista rakentaa kolmatta ja neljättä raidetta näin:

Raitiovaunut Siltasaarenkadulla ja Pitkällä sillalla.jpg

Punainen on raitiotie ja vihreä ajoneuvojen reitti.
 
Viimeksi muokattu:
Itse olen juuri nyt väliaikaisesti liikuntaesteinen sunnuntaina sattuneen työtapaturman vuoksi.
Klikkaa!
Esteettömyys on tullut nyt tutuksi (ja tulee seuraavien viikkojen ajan) ja mielestäni välttämätön osa nykyaikaa. Paluuta menneisyyden korkeisiin kynnyksen ja portaisiin ei enää ole. Kyllä on aika hankalaa könytä edes välipalattomaan NrI-vaunuun kun toiselle jalalle ei voi varata ollenkaan painoa ja kahden kainalosauvan avustuksella pitää hilata itsensä kyytiin. Onneksi nekin ovat piakkoin historiaa. Samaten Sm1/2-junat.
Vristo

Osanottoni tilanteeseesi, ja hyvää ja mahdollisimman pikaista paranemista sinulle toivotan!

Ja muutaman (tosin ehkä lievemmän) haaverikokemuksen jälkeen voi meidzikin vain todeta, että kun meille täysin terveille työikäisille ihmisille tapaturmaisesti osuu joku kipeämpi jalkaterä-, nilkka- tai polvivamma, niin sitten toipumisviikkojen ja -kuukausien aikana kyllä todellakin oppii arvostamaan esteettömyyttä ja matalalattiaratkaisuja kaikissa joukkoliikennevälineissä (jotta pääsee liikkumaan edes välttämättömät matkat työpaikalle, ostoksille ym.).

Sillä milloin tahansa joku rattijuoppo tai pyörätiesäännöistä-piittaamaton-sukkahousutrikoo-alikulkutunnelissa-mutkat-vastapuolelle-venyttävä-kilpapyöräilijä voi pakottaa sinut pahempien vammojen estämiseksi väistämään ja kaatumaan hallitsemattomasti, minkä jälkeen sitten itse joudut kärsimään omat jalkaruhjeesi (nimittäin tällaisia ovat olleet yli 50v-fillaristiurani ainoat todella pahemmat vammani aiheuttaneet tilanteet).

Koska vaikka kaikki JLF-kirjoittajat ovat niin ilmeisen täydellisiä ja ikinuoria joukkoliikennefriikkejä, niin olisi ihan kiva muistuttaa, että joku tapaturma voi teillekin jonakin päivänä sattua, jolloin sitten nämä esteettömyyskokemukset (valitettavasti) pääsette jakamaan.

Ja sitä paitsi, jos te JLF-henkilöt jopa sinnikkäästi riittävän kauan hengissä pysytte, niin toivottavasti te kaikki olette vielä jonakin päivänä viisaampia aikuisempia vanhempia ihmisiä, jotka siinä rollaattori-vaiheessa kyllä arvostavat mahdollisimman esteetöntä joukkoliikennettä.
 
Tärkein syy esteettömyydelle on se, että se on tehokasta. Pysäkillä kuluu paljon aikaa, kuluisi vielä enemmän jos tervejalkaiset matkustajat joutuisivat kiipeilemään ahtaassa ovensuussa molempiin suuntiin. Ovi on pullonkaula muutenkin, ei sitä kannata pahentaa enempää. Ei tätä tarvitse sormia heilutellen moralisoida.
 
Ei ole mikään "hyppy tuntemattomaan" sanoa Transulle, että levittäkää sitä meidän ratikkaa 25 cm. Mä en tietenkään ole kalustoasiantuntija, mutta jos Antero, joka vuosikausia teki töitä vaunuhankinnan parissa Helsingissä ja joka taitaa nyt tehdä vastaavaa työtä Tampereella, joskus ehtii ja viitsii nämä lukea, niin ehkä hän voi vahvistaa.
Tietenkin vaunujen toimittajalle on helppoa, jos monta kaupunkia ostaa täsmälleen samanlaisia vaunuja. ”Moduulivaunut” eli käytännössä moninivelvaunut (kuten Vario) ovat syntyneet tästä vaunuvalmistajan tavoitteesta. Ja muutamat valmistajat ovat olleet tässä menestyksekkäitä. Kuten Siemens Combinolla ja Alstom Citadiksella.

Mutta ei vaunun leveys ole mikään ongelma. Raitiovaunut tehdään käytännössä yksin kappalein käsityönä, joten valmistuskustannus ja valmistusprosessi ovat käytännössä samanlaiset, asetetaan seinät 2300, 2400, 2500 tai 2650 leveydelle. Tietenkin leveämpi vaunu painaa hieman enemmän, kun lattia ja katto ovat leveämmät ja niihin menee hieman enemmän raaka-ainetta.

Telin rakenne voidaan tietyissä rajoissa suunnitella niin, että samoista perusosista (vetolaite, jarru, telisivu ja jousitus, kehto ja pyöräkerrat) syntyy joko 1435 tai 1000 millin teli. Kun kehdon kiinnitys vaunun runkoon on sama, vaunuun voidaan asentaa kumman hyvänsä raideleveyden telit. Jopa matalalattiavaunuissa, sillä kummankin raideleveyden teleissä on suunnilleen yhtä leveä tila käytävän kohdalla. Pyörä ja telisivu laakereineen ovat vain eri järjestyksessä.

1000 ja 2650 on harvinaisempi kuin 1435 ja 2300. Mutta ei se sitä tarkoita, etteikö 1000 + 2650 olisi täysin kelvollinen yhdistelmä. Maailmassa on metro- ja rautatiejärjestelmiä näillä mitoilla. Raitioteillä vain on oma kapea historiansa. Eli kun sähköraitiotiet syntyivät, yleinen vaunun leveys oli noin 2 metriä, oli raideleveys mikä hyvänsä. 1900-luvun alkupuolen vaunujen leveys kasvoi. 1950-luvulla yleistyivät Euroopassa telivaunut, kun ratoja oli uusittu ja raidevälit kasvatettu. 2300–2400 mm vakiintui vanhojen järjestelmien vaunuleveydeksi, sillä kapeat kadut rajoittivat. 2650 on yleistynyt uusissa järjestelmissä. Uudet järjestelmät ovat myös lähes yksinomaan 1435 millin raideleveydellä, koska ei ole mitään hyötyä tehdä 1000 millistä, mutta yhteisestä raideleveydestä rautateiden kanssa on oma hyötynsä. Siksi 1000 + 2650 on harvinainen, ei siksi, ettei se toimisi.

Antero
 
Jos tähän typeryyteen ryhdytään, että Laajasalon vaunut ajavat Pitkän sillan kautta, onko Snellmaninkadun ja Hakaniemenrannan risteysten välille mitenkään mahdollista rakentaa kolmatta ja neljättä raidetta näin?
Ei taida mahtua Pitkällesillalle neljää raidetta rinnakkain? Tai sitten ei ainakaan voida enää puhua omista kaistoista raitioliikenteelle...
 
1000 ja 2650 on harvinaisempi kuin 1435 ja 2300. Mutta ei se sitä tarkoita, etteikö 1000 + 2650 olisi täysin kelvollinen yhdistelmä. Maailmassa on metro- ja rautatiejärjestelmiä näillä mitoilla. Raitioteillä vain on oma kapea historiansa. Eli kun sähköraitiotiet syntyivät, yleinen vaunun leveys oli noin 2 metriä, oli raideleveys mikä hyvänsä. 1900-luvun alkupuolen vaunujen leveys kasvoi. 1950-luvulla yleistyivät Euroopassa telivaunut, kun ratoja oli uusittu ja raidevälit kasvatettu. 2300–2400 mm vakiintui vanhojen järjestelmien vaunuleveydeksi, sillä kapeat kadut rajoittivat. 2650 on yleistynyt uusissa järjestelmissä. Uudet järjestelmät ovat myös lähes yksinomaan 1435 millin raideleveydellä, koska ei ole mitään hyötyä tehdä 1000 millistä, mutta yhteisestä raideleveydestä rautateiden kanssa on oma hyötynsä. Siksi 1000 + 2650 on harvinainen, ei siksi, ettei se toimisi.
Vanhoista järjestelmistä Göteborg otti käyttään 2650 mm hyvin varhain, esikaupunkiradoilla jo 30-luvulla ja muilla 60-luvulla.

No hyvä, osaatko heittämällä sanoa missä nykyisin toimii raitiotie jossa on 2650 mm leveitä vaunuja 1000 mm raideleveydellä, kaluston matalalattiaosuus vähintään 80% ja vaunun sallittu nopeus 80 km/h, ja vaunut ovat luotettavia?

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös