Ei kai sentään Laajasalon raideyhteydellä ole tarkoitus pitää huolta Helsinkiläisten kunnosta. He he he...Minusta kyllä valtion ja kunnan terveydenhuoltomenot moninkertaistuvat tällaisella mentaliteetilla,
Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
Ei kai sentään Laajasalon raideyhteydellä ole tarkoitus pitää huolta Helsinkiläisten kunnosta. He he he...Minusta kyllä valtion ja kunnan terveydenhuoltomenot moninkertaistuvat tällaisella mentaliteetilla,
Etkö ole huolissasi katumaasturikansasta Espalla, jotka löhöävät kotiovelta parkkihalliin asti omassa ajoneuvossaan?Minusta kyllä valtion ja kunnan terveydenhuoltomenot moninkertaistuvat tällaisella mentaliteetilla, jossa yksi piskuinen espa lätkittäisiin jopa kolmella raitiovaunupysäkillä.
Etkö ole huolissasi katumaasturikansasta Espalla, jotka löhöävät kotiovelta parkkihalliin asti omassa ajoneuvossaan?
Ai niin, joutuvathan he kapuamaan maan alta katutasoon - useimmiten toki hissin konevoimalla (tai otisvoimalla).
Ei kai sentään Laajasalon raideyhteydellä ole tarkoitus pitää huolta Helsinkiläisten kunnosta. He he he...
Eivätköhän ne ole nuo liikennevalot, jotka aikaa vievät.Kyllä mielestäni 3 pysäkkiä Espan varrella on jo vähän liikaa, jos kerran tavoitteena tämän foorumin keskustelijoilla on toivomuksena tehostaa ja nopeuttaa Helsingin raitiotieliikennettä. Moni kiireinen ihminen välttää raitiovaunujen käyttöä juuri siksi että ovat keskustassa niin hitaita ja pysähtyvät turhan usein. Moni laajasalolainen saattaa olla matkalla läntiseen kantakaupunkiin, ja turhautuisi tiheiden pysähtelyjen johdosta.
Niinpä. Olen monet kerrat ajanut ratikalla läpi kaupungin hyvinkin joutuisasti (muualla kuin Helsingissä), vaikka pysäkkejä onkin paljon. Mutta eivät ne haittaa, kun ei pysähdytä turhaan ja pysäkkien välissä ajetaan eikä madella.Eivätköhän ne ole nuo liikennevalot, jotka aikaa vievät.
Haapaniemen ja Hakaniemen välillä ei ole yhtään pysäkkiä. Mutta hyvin usein vaunu pysähtyy näiden pysäkkien välillä kolme kertaa liikennevaloihin.
Joukkoliikenteen palvelu on nopeata, kun palvelulla minimoidaan kävelymatkaa. Samalla joukkoliikenteen palvelu koetaan korkeatasoiseksi, kun joukkoliikenteellä voi kulkea eikä vain kävellä sen luokse.
Tuosta voi olla montaa mieltä. Ihannetapaus kaikkialla ei ole tiheä pysäkkiväli, koska se rankaisee pitkän matkan kulkijoita.
Tämän mallintaminen tasasakkona nopeudesta riippumatta on hieman epärealistista, toki suurempi nopeus tuottaa suuremman ajan, mutta ratikkanopeuksille vaikutus lienee pieni, suurin osa ajasta kuluu matkustajien poistumiseen ja nousuun, ja ennen kaikkea tältä pohjalta voi tarkastelle pysäkinväliä ottamatta huippunopeutta huomioon.
Saahan asiasta väännettyä aina nippelitiedettä. Matka-aikaan vaikuttavat jarrutuksien ja kiihdytysten lisäksi myös ovien avaamiseen ja sulkemiseen menevä aika. Jos ovet avautuvat ja sulkeutuvat paiskimalla kuten Moskovan metrossa, niin ei merkitystä, mutta jos kuin suomalaisissa busseissa, sillä alkaa jo olla. Lisäksi erilaiset mattimyöhäiset jotka tulevat juosten viime hetkellä, ja hyväsydämiset kuskit päästävät kyytiin, hidastavat matkantekoa, jos pysäkkejä on paljon.Mutta juuri huippunopeus pitäisi erittäin tärkeänä tekijänä ottaa huomioon. Matkustajien poistumiseen ja nousuun kuluva kokonaisaikahan ei muutu, vaikka pysäkkiväli muuttuisi! Sama määrä matkustajia nousee ja poistuu niin kahdelta pysäkiltä 400 m välein kuin neljältä pysäkiltä 200 m välein. Ainoastaan ylimääräiset jarrutukset ja kiihdytykset hidastavat matkaa. Vasta kun on laskettu samalla matkustajamäärällä, mikä pysäkkiväli on optimaalisin, voidaan arvioida, kuinka paljon se kohottaa palvelutasoa ja siten matkustajamääriä. Sitten voidaankin iteroida kaavaa hieman uudestaan.
Tämän pitäisi olla tärkein kriteeri joka mitoittaa pysäkkien sijainnin.Todellisuudessa tietysti tulisi ottaa huomioon myös pysäkkien käyttäjämäärät. Paljon käytetyillä pysäkeillä kannattaa utilitaristinkin pysähtyä tiheämmin. Samasta syystähän keskustassa on metroasemiakin enemmän.
Matka-aikaan vaikuttavat jarrutuksien ja kiihdytysten lisäksi myös ovien avaamiseen ja sulkemiseen menevä aika.
Itseasiassa muuttuu, koska tiheämpi pysäkkiväli tarkoittaa vähemmän matkustajia per pysäkki... Mutta kuitenkin, olet toki oikeassa, yksinkertaistamisen vuoksi jätin sen vaan huomiotta.Mutta juuri huippunopeus pitäisi erittäin tärkeänä tekijänä ottaa huomioon. Matkustajien poistumiseen ja nousuun kuluva kokonaisaikahan ei muutu, vaikka pysäkkiväli muuttuisi!.
Itseasiassa muuttuu, koska tiheämpi pysäkkiväli tarkoittaa vähemmän matkustajia per pysäkki...
Mihin perustuu olettamuksesi, että itse pysähdys ei kestä keskimäärin kuin 20 s? Jo ovien avaamiseen ja sulkemiseen menee yhteensä 5-10 s, joten pitää olla todella ripeäliikkeisiä matkustajia, ja heitä ei saa olla kuin pari per pysäkki, niin selvitään 20 sekunnissa. Vai onko ovien avaus ja sulkeminen jarrutuksissa ja kiihdytyksissä mukana? Onko kukaan mitanut kellolla kauanko seistään keskimäärin pysäkeillä eri liikennevälineissä ja eri vuorokaudenaikoihin?Pysähdyksen pituus 20 s
Lisätäään tähän 500m pysäkkinvälin tuottamat kävelymatkat 5min, niin matka-aika päättäreiltä nousevalla ja poistuvalle onm 26,5min. Toisaalta 20m/s nopeudella ja kilometrin pysäkkivälillä kulkevalla junalla vastaava aika on 32min. Tämä on se syy miksi bussi Kivenlahdesta pesee niin metron kuin pikaratikankin, jos ne pysähtyvät joka pysäkillä.
Esikaupunkiratikoihin voisikin harkita semmoisia motarin omaisia pätkiä, miksei vaikka keskellä motaria. Esimerkiksi Hakunilaan voisi mennä ratikka niin että jatketaan Kustaa Vaasan kadun kiskoja Lahden moottoritien kaistojen välissä ja vaihdetaan katuverkkoon vasta Kehä III jälkeen.