Liikennelupajärjestelmä remonttiin

Kun tätä koko linja-autoliikenteen auringonlaskun ajan vallinnutta systeemiä pönkitetään loppuun saakka, ei kukaan tule vihaiseksi. Matkustajat eivät tiedä paremmasta ja vaikenevat.

Yhteenvetona vielä: Nykyhomma on vähän tyhmä, mutta juuri ketään ei kiinnosta ja juuri kukaan ei ymmärrä asiasta juuri mitään. Hieman pelolla täytyy suhtautua tulevaisuuteen. Liikennöitsijöiden ja heidän kerhonsa lobbaus yhdessä EU-säädösten kanssa tuo pahimmassa tapauksessa aika erikoisen lopputuloksen.

Tuohan selittääkin sen, miksi linja-autopuolen järjestelyt vaikuttavat niin ihmeellisiltä kaukoliikenteessä. Pikemminkin täytyy ihmetellä, kuinka hyvin bussit silti ovat onnistuneet pitämään kiinni matkustajistaan, vaikka järjestelmä on kehno. Alamäki on kuitenkin käynnissä ja nyt onkin näytön paikka saada jotain aikaan.

Bussiliikenne on pieni, huonosti kannattava bisnes ja suurimmatkaan yhtiöt eivät ole kovin isoja. Ilmastonmuutoksen ehkäiseminen on kuitenkin niin suuri asia, että nollatuloksella pyörivien vanhan koulukunnan yrittäjien ääntä ei tule kuunnella liikoja. Eivät he edes omaa etuaan aja siinä muutosvastarinnassa, ilman parannuksia heidän liiketoimintansa kuivuu kasaan ennen pitkää. Sitäkö he haluavat? Että koko maa on pian yhtä Koiviston Autoa ja vuoroja napsitaan pois sieltä täältä?

Itse asiassa voisi olla kätevää, jos koko maassa olisi yhden firman monopoli, sillä se voisi perustaa uusia reittejä mielensä mukaan ja tämä voisi jopa palvellakin ihmisiä. Hintoja eivät voisi korottaa mahdottomiksi, sillä kilpailua on muiden kulkupelien kansnsa ja haluavat matkustajia saadakseen lisää voittoa. Nykyinen riitaisten pikkufirmojen systeemi on aikansa elänyt. Toivottavasti vapauttavat vaikka sitten koko touhun silloin 2009.

Täytyypä heittää tähän oma idea mukaan. Tämä on ehkä joskus ollutkin täällä tai jossain muualla, ehkä ministeriön papereissa. Homman nimi olisi se, että julkinen valta ostaisi peruspalveluliikenteen tilaaja-tuottajamallilla. Tätä täydentämään saisivat tulla vapaasti mitkä yhtiöt tahansa, mutta yhteiseen lippusysteemiin olisi kuuluttava. Lippujen perushinta olisi määritelty Matkahuollossa tms. ja seutuliput kävisivät busseissa. Seutuliput (=vyöhykeliput, vyöhykkeitä voisi yhdistellä tarpeen mukaan) olisivat ihmisille edullisia, julkinen valta maksaisi yrityksille nousijoiden mukaan. Yritysten kannattaisi tällöin tarjota niin hyvää palvelua, että nousijoita olisi mahdollisimman paljon. Ellei yksi yritys tarjoa sopivaa vuoroa, joku toinen voisi sen tehdä, jos näkisi siinä potentiaalia. Matkustajista seutulippujen perusteella maksettava korvaus ei nousisi suorana viivana, vaan mitä enemmän matkustajakorvauksia tulisi, korvauksen määrä matkustajaa kohtaan pienenisi pikku hiljaa, ei kuitenkaan liikaa. Näin hillittäisiin julkisen vallan menoja. Mitäs mieltä olette tästä nykyiseen malliin verrattuna?
 
On ihme, ettei näitä kohtuullisen isojen kaupunkien välisiä vuoroja ole nykyään, kun vuoroja on monilla hiljaisemmillakin väleillä. Onko kyse linja-autoyhtiöiden kehittymishalujen puutteesta, nykyisen järjestelmän jäykkyydestä vai mikä tässä on?
Aikanaan Paunu haki Vainion Liikenteen kanssa
kimppavuoroa juuri tuolle ensinmainitulle Tampere-Forssa-Salo välille, mutta ei sitä saanut käsittääkseni ko.välillä pätkittäin liikkuvien vakiovuoroja ajavien yritysten vastustuksen vuoksi. Varsinkin Forssan salon väli oli ollut kipeä paikka. Montaa muutakin pikavuororeittiä on yritelty aloittaa, kuten esim Hämeenlinna-Padasjoki-Jämsä-Jyväskylä välille, mutta lupia ei ole herunut.
 
Näitä reittejä voisi myös kokeilla, kun liikenneluvat vapautuvat:
*Pori-Tampere-Lahti-Kouvola-Lappeenranta-Imatra-Savonlinna
*Pori-Tampere-Lahti-Mikkeli-Savonlinna
*Pori-Tampere-Hämeenlinna-Hyvinkää-Mäntsälä-Porvoo-Loviisa-Kotka
*Helsinki-Nummela-Somero-Loimaa-Eura-Rauma (tai Loimaa-Huittinen-Pori)
*Vaasa-Jyväskylä-Mikkeli-Lappeenranta-Imatra
*Vaasa-Tampere-Lahti-Kouvola-Lappeenranta
*Vaasa-Kokkola-Kajaani
*Kokkola-Kuopio-Joensuu
*Kokkola-Jyväskylä-Kouvola-Kotka
*Kajaani-Kuusamo-(Kemijärvi)-Rovaniemi
*Imatra-Lappeenranta-Mikkeli-Varkaus-Kuopio
*Turku-Salo-Lohja-Hyvinkää-Mäntsälä-Porvoo-Loviisa-Kotka-Lappeenranta-Imatra-Joensuu
*Turku-Hämeenlinna-Lahti-(Kouvola)-Mikkeli

Pitkiä reittejä, jotka tarjoavat lukemattomien paikkojen välillä vaihdottomia yhteyksiä. Joita käyttäisivät kaupunkien välillä lyhyitä reittejä matkustavat ja pitkillä matkoilla vaihdottomia yhteyksiä arvostavat. Kaupunkien välisiä lyhyitä reittejä palveltaisiin lisäksi tarpeen mukaan lisävuoroilla. Samaa väliä, esimerkiksi Tampere-Lahti voisivat ajaa monet pitkät eri reittejä muutoin ajavat vuorot, niin tarjonta olisi monipuolista.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Östersundomin joukkoliikennepalvelut 1.1.2009

Koko liikennelupajärjestelmä nykymuodossa on aivan pimeä. Sinänsä laki ei aseta juuri vaatimuksia ja niidenkin tulkinta on hyvin tapauskohtaista. Silti homma menee ihan kuin vuonna -72.

Sääli, että luvanvaraisen henkilöliikenteen yhteiskunnallinen kokonaismerkitys on painunut niin nollatasolle, että viranomaisten omaksuma "tehdään niinkuin ennenkin" -asenne saa bussifirmojen klubin lobbaamana edelleen täyden yleisen hyväksynnän.
Onneksi on enää 331 päivää siihen, että päästään tarveharkintaisesta linjaliikennelupajärjestelmästä eroon.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Östersundomin joukkoliikennepalvelut 1.1.2009

Sääli, että luvanvaraisen henkilöliikenteen yhteiskunnallinen kokonaismerkitys on painunut niin nollatasolle, että viranomaisten omaksuma "tehdään niinkuin ennenkin" -asenne saa bussifirmojen klubin lobbaamana edelleen täyden yleisen hyväksynnän.

Aivan näin! Bussiyhtiöiden omistajina olevat vanhat miehet eivät näe yhteiskunnan muuttumista ja pitävät kynsin hampain kiinni 1950-luvulta peräisin olevista toimintatavoistaan. Sitten ihmetellään matkustajamäärien vähenemistä, mutta ei kuitenkaan haluta mitään uudistuksia, vaan lisää tukiaisia valtiolta ja jos ei saada, niin lopetetaan reittejä. Ketään ei kiinnosta tämä kuvio, koska käyttäjät ovat pääosin koululaisia vakiovuorojen osalta ja pitkämatkalaisilla vaihtoehtona on kyydin pyytäminen tuttavilta tai junaliikenne. Yleinen keskustelu keskittyykin pitkälle tuohon junaliikenteeseen, jossa nostetaan esille pieniäkin muutoksia lipunhinnoissa, reiteissä tai aikatauluissa. Sen sijaan bussien pika- ja vakiovuoroliikennettä koskevat isotkaan muutokset eivät herätä mielenkiintoa. Ilmeisesti kaukobusseja pidetään lasten, opiskelijoiden, eläkeläisten ja köyhien kulkuvälineenä, mutta juna sopii, ainakin joskus, tavalliselle keskiluokkaiselle ihmisellekin.

Bussifirmat tuntuvat suhtautuvan tulevaan uudistukseen vastahakoisesti. Vanhat tutut kuviot menevät uusiksi. Tutulle tontille ei haluttaisi uusia pelaajia, vaan olla kuten aina ennenkin, vähän muita yhtiöitä kyräillen, mutta tuttukin vastapeluri parempi kuin vieras. Helsinki-Porvoo -väli esimerkkinä. Reitillä operoivat ainakin Savonlinja, Koiviston Auto, Pukkilan Liikenne, Hostikka ja Pohjolan Liikenne. Vaikka välillä on jo viisi firmaa, niin uusia liikennöitsijöitä pidetään uhkana. Mitä se muuttaa, vaikka viiden sijasta olisi kymmenen yhtiötä? Tuskinpa koko liikenne muuttuu sellaiseksi, että aamu 8:lta on 10 lähtöä tunnin sisällä, päivällä ei yhtään ja paluusuunnassa kello 16:lta 10 lähtöä. Kyllä joku yhtiö näkee markkinaraon päivä- ja iltaliikenteessäkin ja perustaa realistisin välein kulkevia vuoroja.

Suomessa on vielä etuna, että meillä on vahva Matkahuollon järjestelmä. Siihen varmaankin uudetkin tulokkaat liittyvät, jotta heille kelpaavat samat liput kuin muuallekin. Tällöin uudet vuorot näkyvät Matkahuollon tietojärjestelmissä ja kaikki vuorot saa samasta lähteestä. Tällaisia koko valtakunnallisen kaukoliikenteen aikataulu- ja lippujärjestelmiä ei taida olla kovin monessa maassa, vai tiedättekö te?
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Östersundomin joukkoliikennepalvelut 1.1.2009

Suomessa on vielä etuna, että meillä on vahva Matkahuollon järjestelmä. Siihen varmaankin uudetkin tulokkaat liittyvät, jotta heille kelpaavat samat liput kuin muuallekin. Tällöin uudet vuorot näkyvät Matkahuollon tietojärjestelmissä ja kaikki vuorot saa samasta lähteestä. Tällaisia koko valtakunnallisen kaukoliikenteen aikataulu- ja lippujärjestelmiä ei taida olla kovin monessa maassa, vai tiedättekö te?

Matkahuollon taitaa omistaa Linja-autoliitto. Uusille tulokkaille Linja-autoliiton jäsenmaksu voi olla iso kynnys.
 
Vs: Östersundomin joukkoliikennepalvelut 1.1.2009

Aivan näin! Bussiyhtiöiden omistajina olevat vanhat miehet eivät näe yhteiskunnan muuttumista ja pitävät kynsin hampain kiinni 1950-luvulta peräisin olevista toimintatavoistaan. Sitten ihmetellään matkustajamäärien vähenemistä, mutta ei kuitenkaan haluta mitään uudistuksia...

Suomessa on vielä etuna, että meillä on vahva Matkahuollon järjestelmä. Siihen varmaankin uudetkin tulokkaat liittyvät, jotta heille kelpaavat samat liput kuin muuallekin. Tällöin uudet vuorot näkyvät Matkahuollon tietojärjestelmissä ja kaikki vuorot saa samasta lähteestä. Tällaisia koko valtakunnallisen kaukoliikenteen aikataulu- ja lippujärjestelmiä ei taida olla kovin monessa maassa, vai tiedättekö te?

Tarkoitin myös tätä ristiriitaa kemkimin viestissä. Samat vanhat miehet bussiyhtiöiden omistajina (ja päättäjinä linja-autoliitossa) ovat olleet luomassa ja ylläpitämässä kemkimin syystäkin kehumaa Matkahuollon järjestelmää.
 
Vs: Östersundomin joukkoliikennepalvelut 1.1.2009

Onneksi on enää 331 päivää siihen, että päästään tarveharkintaisesta linjaliikennelupajärjestelmästä eroon.

Eipä vaan ole vielä juuri mitään kuulunut siitä, mitä sen jälkeen tapahtuu. Taitaa siirtymäaika olla varsin pitkä. Osa kunnista ilmeisesti muodostaa naapureidensa kanssa alueellisen joukkoliikenneviranomaisen, joka sitten järjestää liikenteen. Siellä. missä kunnat eivät ole innostuneita, kaiketi lääninhallitus alkaa hoitaa seudullisen liikenteen. Luulen lopputuloksena olevan nykytason säilyttämisen ja joidenkin palvelutasopuuteitten paikkaamisen. Tuskinpa yhteiskunnalta kauheita rahoja löytyy.

Mitään en ole kuullut siitä, miten varsinainen kaukoliikenne aiotaan liittää seutuliikenteeseen. Niin monella välillä etenkin hiljaisen ajan liikenne on nykyisin täysin pikavuoroliikenteen varassa, etten usko voitavan luoda päällekkäistä lähiliikennetarjontaa kovinkaan äkkiä. Kelpaako seutulippu sitten pikavuorossa ja saako niillä edes matkustaa Rengosta Hämeenlinnaan tai Kangasalta Pälkäneelle?
 
Vs: Östersundomin joukkoliikennepalvelut 1.1.2009

Tarkoitin myös tätä ristiriitaa kemkimin viestissä. Samat vanhat miehet bussiyhtiöiden omistajina (ja päättäjinä linja-autoliitossa) ovat olleet luomassa ja ylläpitämässä kemkimin syystäkin kehumaa Matkahuollon järjestelmää.

Eihän mikään ole mustavalkoista. Kokeneisuudesta on etuakin monessa mielessä. Ikävä kyllä pitkäaikainen alalla toimiminen on johtanut myös muutosvastarintaan ja kyvyttömyyteen uudistua. Uudet toimijat voisivat saada aikaan paineen myös vanhoille yrityksille uudistaa toimintaansa. Matkahuollon syntymisen näen käytännön pakkona: on ollut tarve yhdistää voimia alalla, jossa valtaosa toimijoista on ollut pieniä ei-ammattimaisesti toimivia yrityksiä. Jatkossa tilanne on eri, jos suuret monikansalliset yritykset rantautuvat tänne maahamme. Tätä tilannetta ei ole aiemmin ollut. Jos monikansallisten paine käy tarpeeksi suureksi ja nämä eivät kuulu liittoumiin, kuten ExpressBusiin tai Matkahuoltoon, se voi johtaa näiden liittoutumien heikentymiseen ja ehkä purkautumiseenkin. Tämä olisi haitaksi bussialalle, enkä usko siihen olevan varaa.

Mitään en ole kuullut siitä, miten varsinainen kaukoliikenne aiotaan liittää seutuliikenteeseen. Niin monella välillä etenkin hiljaisen ajan liikenne on nykyisin täysin pikavuoroliikenteen varassa, etten usko voitavan luoda päällekkäistä lähiliikennetarjontaa kovinkaan äkkiä. Kelpaako seutulippu sitten pikavuorossa ja saako niillä edes matkustaa Rengosta Hämeenlinnaan tai Kangasalta Pälkäneelle?

Eiköhän se seutulippu käy, jos pikavuorolisämaksun maksaa? Monin paikoin voitaisiin pikavuorot säilyttää samalla reitillä kuin ennenkin, mutta muuttaa vakiovuoroiksi. Tällöin käyttöön saataisiin enemmän pysäkkejä. Pikavuorot kun eivät useinkaan junan kanssa voi kilpailla, niin saisivat palvella sitten sitäkin paremmin. Aikataulut olisi saatava jokaiselle pikavuoropysäkille, jotta ihmiset tietäisivät, että se pysäkki edes on linjaliikenteen piirissä, ja tietäisivät mihin siltä pääsee. Jokaiselle vakiovuoropysäkille on kai epärealistista aikatauluja toivoa, mutta ainakin työmatkaliikenteen usein käyttämille pysäkeille.
 
Enpä tiedä noista seutulipuista. Suurta seutulipputukea on pidetty keskeisenä syynä tilaaja-tuottaja -malliin siirtymisessä. Miten samaa tukea sitten voisi jatkaa pikalinjoilla?

Matkahuollon tuottama aikatauluinformaatio on nykyään tärkeällä sijalla. Toivoisin, että jatkossakin suuri osa aikatauluista olisi sieltä saatavissa. Jos aitoa kilpailua tulee kaukoliikenteeseen, epäilen MH:n taksasta jouduttavan luopumaan. Niin kauan. kun on joku "Liikenneministeriön" taksan seuraaja, ei hintakilpailua pääse oikein tulemaan. Uudet joukkoliikenneorganisaatiot määrittäkööt itse hintansa. Samoin kuvittelen, ettei kaukoliikenteeseen enää voida myydä kaikissa autoissa kelpaavia sarjalippuja. Voihan Matkahuolto sitten keskittyä myymään vuorokohtaisia lippuja vuorokohtaisin hinnoin ja levittämään yritysten omia sarjalippuja.

Toivottavasti pakettiliikenne kehittyy entisestäänkin. Siinäpä se vetonaula, miksi uusienkin kaukoliikenneliikennöitsijöiden kannattaa liittyä MH:n systeemeihin mukaan.
 
Vs: Östersundomin joukkoliikennepalvelut 1.1.2009

Eipä vaan ole vielä juuri mitään kuulunut siitä, mitä sen jälkeen tapahtuu. Taitaa siirtymäaika olla varsin pitkä. Osa kunnista ilmeisesti muodostaa naapureidensa kanssa alueellisen joukkoliikenneviranomaisen, joka sitten järjestää liikenteen. Siellä. missä kunnat eivät ole innostuneita, kaiketi lääninhallitus alkaa hoitaa seudullisen liikenteen. Luulen lopputuloksena olevan nykytason säilyttämisen ja joidenkin palvelutasopuuteitten paikkaamisen. Tuskinpa yhteiskunnalta kauheita rahoja löytyy.
Toinen mahdollisuus on perustaa maantieteellisesti laajempi, maakunnallinen viranomainen joko maakunnan liiton yhteyteen tai omaan liikennekuntayhtymään. Jos kunnat eivät pääse sopuun tai ne eivät kerta kaikkiaan halua olla joukkoliikenneviranomaisia, hoitanee valtio Ellu-virastojen, joihin lääninhallitusten lupaviranomaiset siirtyvät kautta joukkoliikenteen välttämättömän sääntelyn.

Mitään en ole kuullut siitä, miten varsinainen kaukoliikenne aiotaan liittää seutuliikenteeseen. Niin monella välillä etenkin hiljaisen ajan liikenne on nykyisin täysin pikavuoroliikenteen varassa, etten usko voitavan luoda päällekkäistä lähiliikennetarjontaa kovinkaan äkkiä. Kelpaako seutulippu sitten pikavuorossa ja saako niillä edes matkustaa Rengosta Hämeenlinnaan tai Kangasalta Pälkäneelle?
EU:n palvelusopimusasetus antaa vaihtoehtoja:

  • Jos asetusta ei sovelleta, vaan annetaan liikenteen toimia vapaassa kilpailussa, ei julkisen vallan tukemaa seutulippujärjestelmää tietenkään voi käyttää
  • Jos sovelletaan PSA:n "yleistä sääntöä", liikenne on muuten vapaata, mutta toimivaltainen joukkoliikenneviranomainen määrittää enimmäistaksat ja maksaa tarpeellisen subvention. Tällöin siis seutulippuakin voidaan hyödyntää.
  • Yhteiskunta voi hankkia myös tarpeelliset lisäpalvelut ja jättää muun liikenteen yritysaloitteiseksi
  • Tai joukkoliikenneviranomainen voi järjestää koko liikenteen joko omana tuotantona, konsessiomallilla tai tilaaja/tuottaja-mallilla.
 

Linja-autoliitosta kuuluu napinaa, kun joku uskaltaa ravistella totuttuja kuvioita. Todellisuudessa linjaliikenne on ollut kuihtuva bisnes nykymuotoisena ja yhä useampi linja-autoyhtiö tukeutuu enemmän tilausliikenteeseen. Julkisen vallan vahvempi määräysvalta ja kilpailun vapauden lisääminen edesauttavat linja-autotoiminnan elpymistä. Jos nykymallinen järjestely johtaa väheneviin matkustajamääriin ja huonoon palveluun, niin miksi ihmeessä sellaista tulisi jatkaa? Aiemmin tämä malli toi hyvät tuotot bussiyrittäjille, mutta nykyään nekin ovat ilmeisesti mennyttä maailmaa, jos kaluston ikääntymisestä voi jotain päätellä.
 
Linja-autoliitosta kuuluu napinaa, kun joku uskaltaa ravistella totuttuja kuvioita. Todellisuudessa linjaliikenne on ollut kuihtuva bisnes nykymuotoisena ja yhä useampi linja-autoyhtiö tukeutuu enemmän tilausliikenteeseen. Julkisen vallan vahvempi määräysvalta ja kilpailun vapauden lisääminen edesauttavat linja-autotoiminnan elpymistä. Jos nykymallinen järjestely johtaa väheneviin matkustajamääriin ja huonoon palveluun, niin miksi ihmeessä sellaista tulisi jatkaa? Aiemmin tämä malli toi hyvät tuotot bussiyrittäjille, mutta nykyään nekin ovat ilmeisesti mennyttä maailmaa, jos kaluston ikääntymisestä voi jotain päätellä.

Linja-autoliikenteen kuihtumisen syynä tosin ei käytännössä ole ollut tapa, jolla sitä on toteutettu vaan yhteiskuntarakenteiden muuttuminen sekä poliittisen päätöksenteon jatkuva henkilöautoilua tukeva päätöksenteko. Kemkim ei ole tainnut huomata, että jo kymmenen vuoden ajan yhä useampi "puhdas" tilausajoyhtiökin on pyrkinyt mukaan joukkoliikenteen tuottamiseen (tosin enimmäkseen valitettavasti ostoliikenteen kautta) ja muutama kunniakas sukuyhtiö, joka on sen virheen tehnyt, että on siirtynyt linjaliikenteestä puhtaasti tilausajoon, on ajautunut viime vuosien aikana konkurssiin. Millä perusteella julkisen vallan vahvempi määräysvalta edesauttaisi linja-autotoiminnan elpymistä? Kilpailu on toki tervetullutta, kunhan siinä käytetään tervettä maalaisjärkeä. Ja kuten sanottua, nykymallin järjestely ei ole syyllinen nykytilanteeseen. Toki bussiyrittäjät saivat suhteellisen hyviä tuottoja vielä 1970 ja 1980 luvuilla, mutta edellämainitut syyt ovat jo niistä ajoista asti johtaneet jatkuvaan oravanpyörään, jossa toiminnan olemassaolon turvaamiseksi on säästettävä jolloin vähennetään vuoroja joka vähentää matkustajia joka vähentää tuottoja joka taas aiheuttaa tarvetta säästöihin. Käsittämätön on myös tuo kalusto asia. Pitäisikö jokaisen liikennöitsijän pistää heti mahdollisesti tulevat tuotot uuteen kalustoon? Liiketoiminnassa on monia muitakin rahan kulutuskohteita, kuin kalusto.
 
Takaisin
Ylös