- Liittynyt
- 24 Syyskuu 2005
- Viestit
- 2,703
Linja-autoliikenteen kuihtumisen syynä tosin ei käytännössä ole ollut tapa, jolla sitä on toteutettu vaan yhteiskuntarakenteiden muuttuminen sekä poliittisen päätöksenteon jatkuva henkilöautoilua tukeva päätöksenteko.
Tämäkin on totta. Epäkohta on se, että linja-autoyrityksillä on vakiintuneet linjastot, mutta ne eivät voi vaikuttaa näiden linjastojen varrella sijaitsevan maankäytön kehitykseen. Jotkut yhtiöt saavat ansiotonta etua aikoinaan saaduista hyvistä linjoista ja jotkut taas kärsivät ilman omaa syytään.
Kemkim ei ole tainnut huomata, että jo kymmenen vuoden ajan yhä useampi "puhdas" tilausajoyhtiökin on pyrkinyt mukaan joukkoliikenteen tuottamiseen (tosin enimmäkseen valitettavasti ostoliikenteen kautta) ja muutama kunniakas sukuyhtiö, joka on sen virheen tehnyt, että on siirtynyt linjaliikenteestä puhtaasti tilausajoon, on ajautunut viime vuosien aikana konkurssiin. Millä perusteella julkisen vallan vahvempi määräysvalta edesauttaisi linja-autotoiminnan elpymistä?
Julkinen valta hoitaa kaavoituksen ja palvelujen tarjoamisen. Kun sama taho hoitaa asutuksen sijoittelun, palvelujen tarjoamisen ja linja-autoreittien suunnittelun aikatauluineen, niin järjestely toimii sujuvammin. Kun on monta yhtiötä, niin busseja käytetään huonolla tehokkuudella ja reitit ovat toisistaan poikkeavia. Helsinki-Turku -reitillä hyvänä esimerkkinä se, että pikavuorojen reitti määräytyy yhtiön mukaan, eikä siinä ole mitään sen suurempaa logiikkaa, kuten että joka toinen bussi kulkisi vanhaa reittiä ja joka toinen uutta. Kun julkinen valta tekee koulujen ja työpaikkojen sekä palvelujen alkamis- ja loppumisaikoihin hyvin sovitetut aikataulut, niin busseja käytetään tehokkaasti ja näitä linjapaketteja voidaan kilpailuttaa eri yhtiöiden välillä.
Julkisen ja yksityisen välinen ero on hyvin nähtävissä esim. Keravalla. Lähilinjojen aikaan bussit kulkivat harvoin ja niissä oli vähän matkustajia. Nyt YTV-aikakaudella aikataulut ovat parantuneet ja linjoja aiotaan suunnitella uudelleen tehokkaiksi paketeiksi parantaen palvelutasoa. Voidaan luoda hyviä kuukausilipputuotteita ja lisämatkustajat eivät aiheuta lisäkustannuksia kunnalle kuten liikennelupaliikenteessä, vaan jokainen lisämatkustaja parantaa reittien kannattavuutta.
Käsittämätön on myös tuo kalusto asia. Pitäisikö jokaisen liikennöitsijän pistää heti mahdollisesti tulevat tuotot uuteen kalustoon? Liiketoiminnassa on monia muitakin rahan kulutuskohteita, kuin kalusto.
Kyllä kaluston kunto kertoo aika selvästi, että miten yhtiöllä menee taloudellisesti. Hyvin kannattavilla yhtiöillä on modernia kalustoa, mutta huonoja reittejä omaavalla yhtiöllä iso osa busseista ei pääse edes katsastuksesta läpi ensimmäisellä yrittämällä. Jokainen voi tehdä vertailua katsomalla halutun yhtiön kaluston tasoa ja sitten inoa.fi.stä yhtiön kannattavuuslaskelmia. Voisi arvata, että Pekola ja Veljekset Salmela eivät ole yhtä hyvin kannattavia yhtiöitä kuin Paunu ja Vainio, jos käyttäisi puhtaasti tätä kalustoarviointia.